Ruoka

Laiskat suomalaiset eivät enää kalasta ja vieroksuvat kotimaisia ”roskakaloja”, sanoo Janne Rautio, joka haluaa opettaa meidät arvostamaan jälleen särkikaloja

Janne Rautio kirjoitti kirjan kotimaisista villikaloista.

Kissalle kiisket, koiralle kuoreet, riimitteli vanha lastenloru. Mutta jos kalakirjailija Janne Rautiolta kysytään, hän pistelisi kiisket ja kuoreet poskeensa mieluiten itse.

”Kalatalousministerinä” tunnettu Rautio on särkikalojen asialla. Liekö sattumaa, että hän asuu Salon kupeessa Särkisalossa, ja lähivesistöstä Soukonlahdesta nouseekin lähes kaikkia Suomessa tavattavia särkikaloja, joita on 19 erilaista.

Niitä on kutsuttu myös roskakaloiksi, mutta Rautio itse suosii termiä villikala.

Sama termi on Raution toukokuussa ilmestyneen esikoisteoksen nimessä. Suomalaista villikalaa – uusia herkkuja särkikaloista ja muista rantojemme saaliista (Nemo 2018) esittelee 15 Suomen vesissä uivaa särkikalaa, ja mukaan on otettu myös muita ”roskakaloina” pidettyjä lajeja, kuten hauki, kiiski ja norssi. Kirjassa on kokkausohjeita ja kalojen käsittelyvinkkejä.

”Viisi vuotta sitten päätin perehtyä särkikaloihin ja kirjoittaa niistä kirjan. Lopetin muut työt ja vähän erakoiduinkin kirjoittamaan. Kotona odottaa aikamoinen laskupino, mutta onneksi kirja myy, joten selviän niistä. Toinen painos on jo otettu.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rautio on kalastanut lapsesta asti. Häntä harmittaa, että suomalaiset eivät enää kalasta entiseen malliin. Tilastokeskuksen mukaan vapaa-ajankalastajia oli yli kaksi miljoonaa vuonna 1998, kun vuonna 2016 kalastusharrastajien määrä oli pudonnut alle puoleentoista miljoonaan.

 

”Viisi vuotta sitten päätin perehtyä särkikaloihin ja kirjoittaa niistä kirjan. Lopetin muut työt ja vähän erakoiduinkin kirjoittamaan.”

”Kalastus ja luontoon meneminen on harrastuksena äärihyvä vaihtoehto kiireiselle ihmiselle ja tarjoaa vastapainoa sosiaalisen median hektisyydelle. Lisäksi kalakantamme on äärimmäisen rikas.”

”Meidän pitäisi opetella uudestaan kalastamaan myös kaupungeissa. Voisimme ottaa mallia maahanmuuttajilta. Helsingissä on Lauttasaaren silta ja muitakin paikkoja, jonne ensimmäiset kalastajat tulevat keväisin heti jäiden lähdettyä, kun kalat tulevat rantaan. Nämä kalastajat eivät kaikki ole kantasuomalaisia vaan osa on maahanmuuttajataustaisia. He ovat tottuneet hakemaan luonnosta ruuan ja arvostavat kaikkia kalalajeja. Me olemme vähän vieraantuneet villikaloista.”

Suomalaisten tapa syödä kalaa onkin saanut Raution tuskastumaan. Tuhansien järvien maassa ihmiset eivät enää syö luonnonvesien villikaloja vaan tuontikalaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset söivät kotimaista kalaa neljä kiloa asukasta kohti ja tuontikalaa yhdeksän kiloa asukasta kohti vuonna 2016. Eniten kuluu kasvatettua lohta ja kirjolohta.

”Meistä on tullut vähän laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Voi viedä tunteja ennen kuin kala on järvestä lautasella, eikä luontoäiti aina anna saalista. On helpompi käydä kalatiskillä.”

 

”Meidän pitäisi opetella uudestaan kalastamaan myös kaupungeissa. Voisimme ottaa mallia maahanmuuttajilta.”

Tosin kalatiskin antimet ovat harvemmin yhtä tuoreita kuin itse kalastetut, vaan kala saattaa maata tiskissä pitkiäkin aikoja.

Nyt Rautio aikoo opettaa suomalaiset arvostamaan jälleen villikaloja, ja kirja on tässä hankkeessa vasta ensi askel. Erityisesti lapset ovat tärkeä kohderyhmä kalakulttuurin kannalta, ja Rautio haluaisikin lähteä koulukierrokselle kertomaan lapsille kotimaisista villikaloista.

Samalla Rautio aikoo tehdä villikaloilla bisnestä oman Kalatalousministeri-brändinsä alla. Toinen kirja on jo tekeillä, minkä lisäksi bisnessuunnitelmaan kuuluu muun muassa neuvontaa ja koulutusta, kalankäsittelyohjeita ja reseptejä sekä oma kalankäsittelytuotesarja. Muitakin tuotteita, myös kalajalosteita, on vireillä, mutta niistä Rautio ei vielä halua kertoa enempää.

”Minussa on vähän pelle pelottoman vikaa, ja ihailen Spedeä, jolla oli monia patentteja.”

Bisnespuoli vaikuttaa hoituvan Rautiolta luontevasti. Se ei yllätä, sillä hänellä on takanaan 24 vuoden ura myyntitöissä, muun muassa puhelinoperaattorin palveluksessa.

”Menin töihin suoraan peruskoulusta, sillä jäin vain pisteen kymmenyksen päähän paikasta kokkikoulussa. Intohimoinen kotikokki minusta kuitenkin tuli.”

Kirjan valmistuttua Rautio teki pienen elämäntaparemontin. Pikkusikarit saivat jäädä, ja hän alkoi syödä puhdasta ja prosessoimatonta luomuruokaa. Siihen kuuluu tietenkin kotimaisia villikaloja, joista Raution oma suosikki on särki.

Siitä hän valmistaa pintapaistettua tartaria. Hän graavaa särjet, hakkaa ne pieniksi kuutioksi, maustaa ja muotoilee pihviksi. Se saa piipahtaa pikaisesti kuumalla pannulla, jolloin pihvin pinta saa väriä, mutta sisältä se on vielä viileä.

 

”Minussa on vähän pelle pelottoman vikaa, ja ihailen Spedeä, jolla oli monia patentteja.”

”Silloin kalan erilaiset kypsyydet ja lämpötilat pääsevät oikeuksiinsa.”

Ennen kuin särkitartaria pääsee kokeilemaan, pitää käydä kalassa, sillä tiskistä särkeä ei aina saa. Harrastuksen alkuun pääsee varsin pienellä sijoituksella, sillä mato-onki maksaa halvimmillaan alle euron, eikä sitä varten tarvitse ostaa edes kalastuslupaa.

Saalis ei ole koskaan varma, mutta kokeneena kalamiehenä Rautio tietää, miten kaloja voi vähän narrata: mäskäämällä eli ruokkimalla niitä ennakkoon kaurahiutaleilla.

”Otetaan nyrkillinen kaurahiutaleita ja pidetään niitä hetki vedessä, ettei tuuli vie hiutaleita mennessään. Sitten ne jätetään aiotulle kalastuspaikalle. Tätä kun tekee pari päivää aamuin illoin, paikalta saa varmasti kalaa. Etenkin särkikalat ja ahvenet tykkäävät hiutaleista kovasti. Kikka on vanhan kansan ja kalastajien tiedossa.”

Tämän kalajutun todenmukaisuutta kelpaa kesälomalla kokeilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruoka
  • Kalastus
  • Teemu Leminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    5. 5

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    6. 6

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    9. 9

      Erkki Tuomioja paljastaa päiväkirjassaan, miten suurta tuskaa ministeripestin vastaanottaminen Paavo Lipposen hallituksessa tuotti hänelle

    10. 10

      Kannattaako talvirenkaat ostaa verkosta vai liikkeestä? HS kokosi tietopaketin, jonka avulla valitset sinulle sopivan renkaan ja edullisimman myyjän

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    5. 5

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    9. 9

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    10. 10

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää