Anna Grotenfelt-Paunonen perusti Juvalle englantilaisen teehuoneen, joka vetää puoleensa teeihmisiä pitkienkin matkojen takaa: ”Suomalaisessa teekulttuurissa on tapahtunut paljon”

Teeihmisille Juva on matkan arvoinen pistäytymispaikka, sillä Etelä-Savon sydämessä on yksi Suomen harvoista englantilaisista teehuoneista.

Eikä Teahouse of Wehmais ole mikä tahansa kuppila, sillä sitä luotsaa todellinen teeguru. Yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna+grotenfelt-paunonen, 35, valmistui toukokuussa teesommelieriksi amerikkalaisen International Tea Masters Associationin järjestämästä kansainvälisestä koulutuksesta.

Perinteisesti sommelierit huolehtivat ravintoloissa, että viinit ja muut juomat sopivat ruokien seuraksi. Grotenfelt-Paunosen mukaan myös teetä voi mainiosti nautiskella ruokajuomana.

”Kylmä salaatti ja lämmin tee on toimiva yhdistelmä. Esimerkiksi rucolasalaatti, jossa on vähän fenkolia, parmesaania, oliiviöljyä ja suolaa, toimii hirmu hyvin Earl Greyn tai greipillä maustetun mustan teen kanssa.”

Ruuan ja teen yhdistäminen oli yksi osa Grotenfelt-Paunosen teesommelier-opintoja. Lähi- ja verkko-opetuksena toteutettuun koulutukseen kuului esimerkiksi teoriatietoa teestä, teen käyttötapoja ja omien teesekoitusten valmistamista, reseptiikkaa sekä tietenkin maistelua.

”Maistelimme oikein haudutettua ja väärin haudutettua teetä. Makuaistini on aina ollut hyvä, ja ruuistakin on ollut helppo arvata, mitä raaka-aineita on käytetty. Viininmaistelussa sen sijaan en ole ollut kovin hyvä, mikä oli haaste teelaatuja maistellessa. Olen ehkä ihmisenä liian pragmaattinen ja ajattelen, että teestä pitäisi aina löytää tiettyjä piirteitä. Maistelu on ollut henkinen prosessi, jossa olen joutunut kehittymään.”

Opeteltavaa teessä riittääkin, sillä vaikka teelaadut voi jakaa karkeasti kuuteen eli mustaan, vihreään, valkoiseen, oolongiin, pu’eriin ja rooibokseen, teelajikkeita on kaik­kiaan yli 10 000 erilaista. Ja päälle tulevat vielä yrteistä ja muista kasveista valmistetut haudukkeet. Teelaadut vaativat erilaiset haudutustekniikat ja tarjoilulämpötilat, jotta maku on oikeanlainen.

”Viinissä ja teessä on hyvin samanlainen makumaailma, ja mielestäni tee ja viini ovat lähempänä toisiaan kuin tee ja kahvi. Teen makuun vaikuttavat lajikkeen lisäksi esimerkiksi maaperä ja viljelytapa ihan kuin viinissäkin.”

Teen pariin juvalainen Grotenfelt-Paunonen päätyi ruokaharrastuksensa kautta. Hän lähti lukion jälkeen opiskelemaan kauppatieteitä Ruotsin Uppsalaan. Pääaine oli palveluiden markkinointi. Opinnot etenivät vauhdikkaasti, ja kun Grotenfelt-Paunoselle avautui mahdollisuus opiskelijavaihtoon, hän valitsi kohteeksi Lyonin.

Ranskalais­kaupunki tunne­taan hyvän ruuan mekkana, ja koska kaikki pakolliset opinnot olivat jo kasassa, Grotenfelt-Paunosella oli aikaa nauttia paikallisesta ruokakulttuurista. Oppaana toimi silloinen kämppäkaveri.

”Asuin ranskalaisen naisen kanssa, joka opiskeli maahanmuuttajien ranskan kielen opettajaksi. Paul Bocusenhttps://www.hs.fi/haku/?query=paul+bocusen kauppahalli oli 150 metrin päässä asunnostani, ja vietin siellä paljon aikaa. Kiertelin myös toreja, tutustuin viinialueisiin ja osallistuin useisiin viininmaisteluihin.”

Grotenfelt-Paunonen on teehuoneellaan halunnut tuoda enemmän esille teen käyttöä ruuanlaitossa. Aihetta sivuttiin teesommelier-opinnoissa, mutta pitkälti hän on perehtynyt aiheeseen omalla ajallaan. Ruokaa rakastava Grotenfelt-Paunonen on haaveillut omasta ravintolasta lapsesta asti.

”Teetä voi käyttää jälkiruuissa kuten pannacotassa. Jos maidossa hauduttaa teenlehtiä, pannacotta saa teen makua. Leivonnassa osan nesteestä voi korvata haudutetulla teellä, ja marjaisiin jälkiruokiin voi jauhaa päälle teenlehtiä. Earl Grey taas sopii suklaakakun ganache-tyyliseen kuorrutteeseen. Se antaa siihen kivan piristeen.”

Grotenfelt-Paunonen palasi opiskelijavaihdosta, sai ekonomin paperit ja meni töihin perheensä yritykseen Juvalle. Suvulla oli jo ennestään vaatekauppa, ja kahdeksan vuotta sitten aukesi mahdollisuus perustaa Juvalle elintarvikealan yritys. Parin kilometrin päässä kulkevan valtatien autoilijat kaipasivat vaihtoehtoa perinteisille huoltoasemille.

”Tulen yritteliäästä perheestä, jossa mottona on aina ollut, että haluamme tehdä jotain erilaista. Kahdeksan vuotta sitten englantilaisia teehuoneita ei ollut lainkaan ja teehuoneita ylipäänsä oli vähän.”

Grotenfelt-Paunonen perusti Teahouse of Wehmaisin Wehmaan kartanon vanhaan tallirakennukseen isänsä sukutilalle. Neljä vuotta sitten toteutetun sukupolvenvaihdoksen jälkeen Wehmaan kartano kuuluu Grotenfelt-Paunosen siskolle, jolla on siellä luomumaitotila. Perheen vaatekauppa muutettiin viime vuonna lähituotteita myyväksi deliksi.

Sijainti on yllättävän hyvä, sillä lähistöllä ovat niin Mikkeli, Kuopio kuin Savonlinnakin.

”Teeihmiset ovat valmiita ajamaan pitkiäkin matkoja saadakseen hyvää teetä. Laadukas tee on tänä päivänä kilpailuvaltti.”

Suomalaisessa teekulttuurissa on tapahtunut paljon viimeisen kahdeksan vuoden aikana, sanoo Grotenfelt-Paunonen.

”Nykyään huomioidaan teen terveellisyys ja monipuolisuus. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että vaihtoehtoja on, ja he osaavat vaatia laadukasta teetä.”

Vaikka asiakkaiden laatutietoisuus on lisääntynyt, Juvan englantilaisessa teehuoneessa ei tarvitse pingottaa tai pelätä rikkovansa ”tee-etikettiä”.

Grotenfelt-Paunonen suhtautuu teenjuontiin sallivasti. Jos asiakas pohtii, onko teehen soveliasta sekoittaa sokeria, maitoa tai sitruunaa, vastaus on poikkeuksetta kyllä.

”Eihän siitä naama irvessä voi opetella tykkäämään. Kannattaa kokeilla ja testailla ja juoda sitä teetä, mikä maistuu hyvältä.”

Vuosien varrella asiakkaatkin ovat muuttuneet entistä uteliaammiksi ja kokeilunhaluisemmiksi. Varsin usein käy niin, että asiakas saattaa teehuoneeseen tullessaan kertoa, että ei varsinaisesti ole teenjuoja, mutta hyvä tee saattaisi kiinnostaa.

”Meillä onkin työporukan kanssa vitsinä seinässä kalenteri, johon laitetaan ruksi, kun saamme jonkun käännytettyä kahvinjuojasta teenjuojaksi.”

Oikaisu 16.51: Jutussa väitettiin aiemmin virheellisesti, että rooibos olisi teelajike. Oikeasti se on hernekasveihin kuuluva pensas, josta valmistetaan teenkaltaista juomaa.