Ruoka

Vantaalaisen Eero Peltosen ruokahävikki on kymmenesosa keskiarvosta – Näillä kolmella helpolla niksillä jokainen voi päästä samaan tulokseen

Eero Peltonen piti vuoden ajan kirjaa taloutensa ruokahävikistä. Jäteastiaan päätyi selvästi vähemmän ruokaa kuin suomalaiskodeissa keskimäärin.

Noin 1,8 kilogrammaa. Sen verran syntyi ruokahävikkiä Eero Peltosen taloudessa vuonna 2018.

Peltosen pitämän kirjanpidon mukaan biojäteastiaan päätyi pilaantunutta ruokaa koko vuoden aikana vähemmän kuin kahden maitopurkin painon verran.

Se on niin vähän, että vantaalainen eläkeläinen itsekin yllättyi.

”Tiesin, että meillä on hävikki aika olematonta. Ajattelin, että se olisi vuodessa jotain viiden tai kymmenen kilon verran. Mutta se olikin alle kaksi kiloa!” Peltonen, 72, sanoo kotonaan ruokapöydän ääressä.

Pöydällä on tulostettuna Peltosen hävikkipäiväkirja. Hän innostui pitämään sellaista viime vuonna seurattuaan mediassa keskustelua ruokahävikistä ja sen ympäristövaikutuksista.

Koko viime vuoden ajan Peltonen merkitsi jokaisen pilaantuneen hedelmän, homeisen sipulin ja kuivahtaneen leivänkannikan tietokoneelle taulukkolaskentaohjelmaan. Painot hän arvioi näppituntumalla.

Jokainen merkintä sai vielä syykoodin sen mukaan, pilaantuiko ruoka ennenaikaisesti, liian pitkän säilytyksen vuoksi tai unohtamisen takia.

Vuoden hävikki mahtuu yhdelle A4-liuskalle. Tammikuussa roskakoriin päätyi ennen aikojaan pilaantunutta sipulia. Helmikuussa kolmena päivänä tärviölle meni salaattia. Maaliskuussa ei mitään.

Ainoa merkintä pilaantuneesta leivästä on heinäkuun lopulta.

”Pahuksen leivät unohtuivat pöydälle, kun lähdettiin mökille”, Peltonen manaa.

Peltosten kahden eläkeläisen taloudessa haaskatun ruoan määrä on noin kymmenesosa suomalaisten keskiarvosta.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohden hävikkiä syntyy siis noin 20–25 kiloa vuodessa. Kotitalouksissa syntyy noin kolmannes koko tuotantoketjun ruokahävikistä.

Ruoan tuottaminen roskiksen täytteeksi kuormittaa turhaan ympäristöä, syö luonnonvaroja ja tuhlaa rahaa. Koko EU-alueella jätteeksi päätyy vuosittain yli 140 miljardin euron arvosta ruokaa, yhteensä noin viidennes kaikesta tuotetusta ruoasta.

Viime vuosina on korostunut myös hävikin vähentämisen ilmastovaikutus. Noin 20–30 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä nimittäin aiheutuu ruoantuotannosta, ja haaskatun ruoan osalta päästöt ovat täysin turhia. Pelkästään suomalaisten kotitalouksien vuotuinen ruokahävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton keskimääräisiä hiilipäästöjä.

Peltoselle hävikin vähentäminen on ollut itsestään selvä tavoite aina. Mistään ympäristöherätyksestä ei ainakaan ole kyse, hän vakuuttaa. Hän vain sattui kasvamaan 1950-luvulla, jolloin kaikki oli tiukempaa. Kotona ei tunnettu lautashävikkiä.

”Se on minulla luonteessa. En halua tuhlata ruokaa”, Peltonen perustelee.

Millä eväillä Peltonen sitten on onnistunut minimoimaan hävikin? Hän antaa kolme vinkkiä.

Ensinnäkin, Peltoset käyvät kaupassa kerran viikossa ja ostavat ruokaa koko viikon tarpeisiin. Kun ei juokse hakemaan jokaista maitopurkkia erikseen, ei mukaan tartu irrallisia heräteostoksia.


Toiseksi, Peltonen on intohimoinen pakastaja. 1970-luvun rivitalon keittiössä on iso arkkupakastin, joka on ahkerassa käytössä. Niin ahkerassa, että sen sisällöstä on pidettävä tarkasti kirjaa.

Ruokapöydän ääressä Peltonen esittelee varsinaisen magnum opuksen, pakastinpäiväkirjan vuosilta 1975–2003.

Pölyttyneen leikekirjan sivuille on kertynyt yhden suomalaisen perheen ruokahistoriaa kolmenkymmenen vuoden ajalta. Vuoden 1988 syksyllä pakastimessa on esimerkiksi käynyt ahkerasti parsakaalia ja papuja. Kirjassa näkyvät kesäiset kalareissut ja syksyiset sieniretket.

Peltonen tekee isoja annoksia, josta syödään mitä syödään ja loput pakastetaan. Leivän hän viipaloi suoraan kaupasta pakastimeen. Pienetkin kastikejämät hän pakastaa ja lisää pataan, kun seuraavan kerran tekee samaa ruokaa.

”Ruoan pitäisi kiertää pakastimessa nopeassa tahdissa, ettei se jää sinne lojumaan. Se on syötävä muutamassa viikossa”, hän ohjeistaa.

Ruoan maku ja laatu ovat Peltoselle tärkeitä. Hänen äitinsä teki 1950-luvulla töitä pitokokkina ja opetti, miten tehdään isoja määriä ruokaa. Kalaporukassaan Peltonen tunnetaan muonittajana, jonka vastuulla on valmistaa saalis pöytään. Pakasteiden huonoa mainetta hän ei kuitenkaan sulata.

Huippukokki Gordon Ramsay saa televisiossa hepulin, kun hänelle tarjotaan pakastettua lasagnea. Ravintoloissa ja ruokablogeissa palvotaan tuoreita raaka-aineita, mutta Peltonen syö mielellään itse tehtyä ruokaa pakastimesta.

”Sen verran pitää olla valmis tinkimään gourmet’sta”, hän sanoo.

Se kolmas vinkki liittyy tilastointiin. Peltonen kehottaa itse kutakin tarkkailemaan taloudessaan syntyvää hävikkiä. Hänen oma päiväkirjansa on jo johtanut toimenpiteisiin.

”Huomasin, että sipulia meni viime vuonna aika paljon roskiin. Tänä vuonna olen ostanut sitä vähemmän. Kaupassa kun myydään nykyään jo valmiiksi homeista sipulia”, Peltonen sanoo.

Viime vuoden taulukon mukaan myös keitettyjä perunoita pääsi liian usein pilaantumaan. Peltonen pani asian merkille, ja tänä vuonna hän on pilkkonut kaikki ylijääneet perunat suoraan pakkaseen.

Vuonna 2019 elokuun loppuun mennessä hävikkikirjassa on vasta seitsemän merkintää ja saldo yhteensä 500 grammaa. Saa nähdä, meneekö kilo rikki.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    3. 3

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      HS:n jakelussa häiriöitä – lue päivän näköis­lehti ilmaiseksi täältä

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    2. 2

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    3. 3

      Metsässä sammaloituvien betoni­rakennelmien mysteeri ratkesi Vantaalla HS:n lukijoiden avulla

    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Venäläiskylään lentää koko ajan kärpäsiä tuntemattomasta syystä, epä­toivoiset asukkaat tekivät raadoista ”apua” -kyltin

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    9. 9

      Teemu Pukki rankaisi tällä kertaa Manchester Cityä ja nousi nimekkääseen joukkoon, Norwich kaatoi hallitsevan mestarin maalein 3–2

    10. 10

      Veikkauksen johtaja pyytää anteeksi vanhaa puhettaan, jonka taltiointi on kuohuttanut somessa: ”Nyt kun kahden vuoden jälkeen sitä katsoo, niin kyllä hävettää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    2. 2

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Postin toimitusjohtajan ökypalkkaan löytyy selitys pienestä tuppukylästä, jossa kaikki lapset ovat keskimääräistä lahjakkaampia

    11. Näytä lisää