Kananmunia valitessa menee helposti pää pyörälle.
Tarjolla on onnellisen kanan munia, vapaan kanan munia, pesämunia, omega-munia, gmo-vapaita munia, aitoja maalaismunia ja free range -munia.
Kananmunia tuotetaan Suomessa kuitenkin vain neljällä eri tavalla sen mukaan, mikä kanalatyyppi on käytössä: virikehäkkikanala, lattiakanala, ulkokanala vai luomukanala.
Kananmunapakkauksessa on aina tieto tuotantotavasta eli joku näistä neljästä virallisesta termistä. Tuotantotavan lisäksi pakkauksessa voi olla erilaisia kauppanimikkeitä. Esimerkiksi lattiakanalan munia voidaan myydä vapaan kanan munina tai onnellisen kanan munina, ja free range viittaa ulkokanalaan.
Pakkaus saattaa myös kertoa, millaista rehua kanoille on syötetty. Omega-kananmunat on muninut kana, jolle on syötetty pellavaöljyä tai -rouhetta. Tällainen rehu parantaa kananmunien rasvahappokoostumusta.
Gmo-vapaat munat muninut kana on syönyt vain geenimuuntelematonta rehua.
Kananmunan kuoressa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo tuotantotavan. 0 merkitsee luomua, 1 ulkokanalaa, 2 lattiakanalaa ja 3 virikehäkkikanalaa.
Eri tuotantotapojen erot näkyvät kanaloissa ja kilohinnoissa.
Alla olevasta taulukosta pääset vertailemaan eri tuotantotapoja. Saat koko taulukon näkyviin vierittämällä näkymää oikealle.
Luomukanalassa on väljintä
Eniten liikkumatilaa on luomukanoilla.
Luomukanat ruokitaan pääosin luomurehulla ja ne saavat ulkoilla sääolojen salliessa vähintään kesäkuun alusta lokakuuhun.
Kun kanat ovat sisätiloissa eivätkä pääse ulkoilemaan, ero luomukanalan ja lattiakanalan välillä pienenee. Yksi ero luomukanaloiden ja muiden kanaloiden välillä on se, että luomukanalaan pääsee luonnonvaloa.
Suomessa tuotetuista kananmunista kahdeksan prosenttia on peräisin luomukanaloista. Vuonna 2010 luomukanaloissa tuotettiin kaksi prosenttia kananmunista.
Ulkokanalat vielä harvinaisia
Ulkokanala eroaa muista siten, että vain ulkokanoilla on mahdollisuus ulkoilla vuoden ympäri. Ulkokanoja saa pitää sisällä enintään 12 viikkoa vuodessa.
Ulkoilu tarjoaa kanoille raitista ilmaa, virikkeitä ja enemmän tilaa, mutta se lisää samalla kanojen hyvinvointiin liittyviä riskejä. Suomessa on voimassa 1.3.–31.5. siipikarjan ulkonapitokielto, jolla halutaan suojata siipikarjaa lintuinfluenssatartunnoilta. Tänä aikana kanat on pidettävä sisällä. Kielto ei kuitenkaan koske sellaisia paikkoja, joissa kanojen ulkoilualue on aidattu kauttaaltaan ja katettu esimerkiksi tiheällä verkolla niin, etteivät luonnonvaraiset linnut pääse kosketuksiin kanojen kanssa.
Ulkokanalat ovat Suomessa vielä harvinaisia: tuotetuista kananmunista vain kaksi prosenttia on peräisin ulkokanaloista.
Vapaan kanan munat tulevat lattiakanalasta
Lattiakanala on sisätiloiltaan samanlainen kuin ulkokanala. Kanoilla on saman verran liikkumatilaa kummassakin kanalatyypissä, ja niitä koskevat muutenkin samanlaiset vaatimukset. Ainoa ero on se, että lattiakanalan asukit eivät pääse ulos.
Suomessa tuotetuista kananmunista 32 prosenttia on peräisin lattiakanaloista.
Virikehäkkikanaloista ollaan luopumassa
Virikehäkkikanalassa saa olla noin 13 kanaa neliömetrillä. Kanat elävät päällekkäisissä verkkopohjaisissa häkeissä, ja yhdessä häkissä on yleensä noin 10–60 kanaa.
Eläinten hyvinvointikeskuksen eli EHK:n mukaan tilan vuoksi kaikilla kanoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta käyttää virikkeitä, kuten esimerkiksi lepäämiseen tarkoitettua ortta. Virikehäkkikanalan kanat eivät pääse ulos.
Lidl ei enää myy virikehäkkikanojen munia, ja myös S-ryhmä ja Kesko ovat lopettamassa virikehäkkikanojen munien myymisen vuosien 2025 ja 2026 aikana. S-ryhmä ja Kesko ovat kertoneet, että pitkä siirtymäaika juontaa juurensa vuoteen 2012, jolloin häkkikanalat kiellettiin ja jonka seurauksena moni tuottaja investoi virikehäkkeihin. Virikehäkkikanaloita ei olla kieltämässä lailla, vaan kyse on kauppojen omasta linjauksesta.
”Päätös pakottaa kananmuna-alan investoimaan taas uuteen tuotantoon. Muutosinvestointien arvioidaan maksavan kananmunantuottajille yli 50 miljoonaa, joka olisi saatava markkinoilta”, Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina sanoo.
Hän kertoo, että tuotannossa ollaan siirtymässä lattiakanaloihin ja että lattiakanaloiden osuus on jo nyt kasvanut. Vuonna 2010 lattiatuotantoa oli noin neljännes tuotannosta, kun nyt sitä on noin kolmannes.
Suomessa tuotetuista kananmunista 58 prosenttia on peräisin virikehäkkikanaloista. Vuonna 2010 luku oli vielä 74 prosenttia.
Eri tavalla tuotetut kananmunat raakana. Vasemmalta oikealle lueteltuna: luomukananmuna, ulkokanalan muna, lattiakanalan muna ja virikehäkkikanalan muna.
Eroavaisuuksia löytyy, kun kurkistaa kanaloihin. Entä makuerot ja ravitsemukselliset erot, onko niitä?
Ei juurikaan.
HS:n ruokatoimitus maistoi eri tavoin tuotetut kananmunat sokkona, eli makutestiin osallistuneet toimittajat eivät tienneet etukäteen, miten kananmuna oli tuotettu. Maussa ei juuri havaittu eroja, eivätkä raa’at kananmunat eronneet ulkonäöltään toisistaan.
Myös ravitsemukselliset erot ovat melko pieniä.
Ravitsemustieteilijä, yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen Helsingin yliopistosta kertoo, että luomukananmunissa on jonkin verran enemmän pehmeää hyvää rasvaa kuin muissa kananmunissa.
”Mutta se on yksi rikka rokassa, ero on niin pieni. Kananmunat ovat suhteellisen samankaltaisia”, hän sanoo.
Ravitsemuksellisesta näkökulmasta ei ole juurikaan väliä, minkä kananmunan valitsee.
Omega-munissa on enemmän omega-rasvahappoja eli välttämättömiä rasvahappoja kuin muissa kananmunissa.
Kananmunassa ei kuitenkaan ole kovin paljon rasvaa, ja Voutilaisen mukaan yhdestä omega-munasta saa vain noin 10 prosenttia päivittäisistä omega-rasvahapoista. Omega-munia pitäisi siis syödä hyvin paljon, jotta päivän saantisuositus täyttyisi.
”Sitten voi miettiä, kannattaako kananmunia syödä päivittäin. Se ei sovellu ihmisille, joilla on alttius sydän- ja verisuonisairauksille tai joilla on diabetes”, Voutilainen sanoo.
Ravitsemussuositusten mukaan kolesterolia alentavaa ruokavaliota noudattavien ja valtimotauteihin sairastuneiden olisi hyvä syödä kananmunan keltuaisia enintään 3–4 viikossa, koska niissä on runsaasti kolesterolia.
Omega-rasvahappoja on enemmän esimerkiksi rypsiöljyssä. Voutilainen sanoo, että aikuinen saa päivittäiset välttämättömät rasvahapot jo parista ruokalusikallisestä rypsiöljyä.
Kanoille syötetty rehu vaikuttaa jodin määrään kananmunissa. Luomukananmunissa on puolet vähemmän kuin tavallista rehua syövien kanojen munissa. Mutta kananmuna ei ole jodin lähteenä merkittävä, sillä pääosa jodista kertyy maidosta ja jodioidusta suolasta.
Jos ei käytä esimerkiksi maitotuotteita, jodia ei välttämättä saa tarpeeksi, ja tällöin jodin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.
”On hyvä muistaa, että yleisesti ottaen kananmuna on hirveän hyvä ravintoaineiden saantilähde. Kananmunassa on paljon B-ryhmän vitamiineja ja sen proteiinien laatu on ihanteellinen”, Voutilainen sanoo.