Visa Viljamaan perheen erilainen pääsiäinen – isoäiti osallistuu lasten suklaamunajahtiin etänä - Ruoka | HS.fi
Ruoka|Ruoka

Visa Viljamaan perheen erilainen pääsiäinen – isoäiti osallistuu lasten suklaamunajahtiin etänä

Visa Viljamaan pääsiäistraditioon kuuluvat sinisimpukat sekä hitaasti hauduteltu lammas ja sille sovitettu punaviini. Koska Viljamaan äiti asuu Oulussa ja anoppi kuuluu riskiryhmään, juhla-ateria nautitaan ilman heitä.

Pastori Visa Viljamaa osti pääsiäisjuustot Hakaniemen hallin Lentävä lehmä -puodin Iris Scheininiltä. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 9.4. 2:00, Päivitetty 9.4. 6:21

Pääsiäisviikko on käynnissä, ja pastori Visa Viljamaa on paastonnut jo yli kuukauden, tuhkakeskiviikosta asti, jota tänä vuonna vietettiin 26. helmikuuta.

Viljamaa luopui 40 päivää kestävän paaston ajaksi alkoholista ja sokerista kokonaan. Lisäksi hän kertoo syöneensä paaston aikana lounaaksi pääosin kasvisruokaa.

”Alkoholista ja sokerista säästyneet rahat olen antanut hyväntekeväisyyteen. Se muistuttaa, etten tee tätä itseni takia, vaan maailma elää paastossa mukana”, sanoo Kallion seurakunnan pastorina työskentelevä Viljamaa.

”Kristillinen ruokapaasto ilman rukousta on vain laihduttamista. Paasto saa merkityksen, kun kieltäytyy jostain yltäkylläisenä aikana. Paasto muistuttaa, että meillä on erilaisia aikoja. On valmistautumista, juhla ja arki. Se on säädellyt ihmisten elämää pitkään ja tuo itselleni rytmiä ja sisältöä elämään.”

Viljamaan, kuten lukuisien muidenkin kristittyjen, paasto päättyy viikonloppuna pääsiäisyön ateriaan, kuten tapana on.

Muuta tavallista vuoden 2020 pääsiäisessä ei olekaan, koska maailmaa riepottelee koronaviruspandemia.

Pastori Visa Viljamaan mukaan koronavirusepidemia on vaikuttanut merkittävästi myös Kallion seurakunnan toimintaan. ”Periaate on, että toivo ei ole tauolla, vaikka ihmiset yhteen kokoava toiminta on”, hän sanoo. Kuva: Kalle Koponen / HS

Pappien pääsiäiset kuluvat usein töissä, niin myös Visa Viljamaalla, joten yhteisen pääsiäisaterian koolle kutsuminen on ollut hänelle luonteva ratkaisu.

Oman perheen – puolison ja kahden pojan – lisäksi pääsiäisaterialle osallistuvat usein Viljamaan äiti ja anoppi, toisinaan illalliselle tulee myös ystäviä, tuttavia ja työkavereita.

Viljamaan mukaan yhteinen pääsiäisateria on peruja jo lapsuudesta asti.

”Yhdessäolon tapa on juurtunut lapsuudesta, kun olemme menneet pääsiäisenä sukulaisten luo ja tehneet avotulella karitsaa. Mukana on ollut toistakymmentäkin henkeä.”

Viljamaan omat pääsiäisjuhlat ovat olleet hieman maltillisemman kokoisia, vaikka vieraita voi helposti olla kymmenkunta.

Tänä vuonna tämän kokoluokan pääsiäisateria jää haaveeksi, sillä koronaviruspandemian takia yli kymmenen henkilön kokoontumiset on kielletty, eikä alle kymmenenkään henkilön kokoontumisia varsinaisesti suositella.

Harmillisesti Viljamaan anoppi joutuu jäämään tämän vuoden pääsiäisaterialta pois, koska kuuluu koronaviruksen riskiryhmään.

”Anoppi asuu ’kivuliaan’ lähellä melkein viereisessä korttelissa, mutta ajattelemme hänen parastaan. Ruokaa olen käynyt viemässä hänelle oven taakse ja olemme nähneet ulkona etäisyyden kanssa.”

Pääsiäisaterian joutuu jättämään väliin myös Viljamaan Oulussa asuva äiti Paula Laukkarinen. Junaliput oli jo hankittu, mutta kun hallitus pani Uudenmaan säppiin, ei pääsiäisenvietto entiseen malliin onnistu.

Onneksi nykyteknologian ansiosta tärkein perinne, pääsiäissunnuntain suklaamunajahti, onnistuu myös etänä. Yleensä lasten isoäidit hankkivat etsittävät suklaamunat, mutta tänä vuonna he ovat valtuuttaneet Viljamaan ostamaan ja piilottamaan ne lastenlasten löydettäväksi.

”Äiti huolehti, että pääsee mukaan munien etsintään videon välityksellä. Olen itsekin vielä teini-ikäisenä etsinyt sisarusten kanssa munia kotoa.”

Viljamaata harmittaa erityisesti se, että tänä vuonna pääsiäisvalmisteluista on puuttunut tietynlainen yhdessä tekemisen meininki.

Tyypillisesti Viljamaa suunnittelee pääsiäisen ruokalistan yhdessä äitinsä kanssa, ja yhteinen suunnittelu, kauppareissut ja kokkaaminen kuuluvat olennaisesti pääsiäisaterian valmisteluihin.

”Nyt vasta todella tajusin, mistä kaikesta joutuu vielä paastoamaan, vaikka ruokaan liittyvät paastot loppuisivatkin.”

Viljamaa on paitsi pappi myös intohimoinen ruokaharrastaja, jopa kulinaristi. Hänellä on tapana jakaa kokkausaiheisia julkaisuja myös Instagram-tilillään @visapos.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on heijastunut Viljamaan pääsiäisvalmisteluihin tietynlaisena epävarmuutena ja sitä kautta varautumisena.

”Ostin karitsaa siltä varalta, että sen voi pakastaa, jos halli menee kiinni. Varasin myös hyvän lammasviinin, jos alkoholin myyntiä rajoitettaisiin. Valmisteluihin on liittynyt epävarmuutta.”

Poikkeustilasta huolimatta Viljamaa aikoo kattaa pääsiäispöytään ainakin karitsanlapaa, joka saa hautua pitkään uunissa valkoviinin, rosmariinin ja valkosipulin kanssa, kun kerrankin kunnon hauduttelulle on aikaa.

Lammasta tai karitsaa on ollut Viljamaan pääsiäisaterialla jo lapsuudesta asti.

”Lampaan ja karitsan liha on tosi paljon laadukkaampaa kuin lapsuudessa 1990-luvun alkupuolella. En usko, että äitini keittotaidot ovat kehittyneet vuosikymmenten varrella niin paljon.”

Viljamaan pääsiäisaterian menu on muuttunut koronavirusrajoitusten takia, sillä alun perin hän oli äitinsä kanssa suunnitellut tarjolle karitsanpotkaa ja sen seuraksi vaniljaista ohrattoa ja mustaherukkakastiketta.

Alkuruoaksi valitut sinisimpukat Viljamaa tekee klassisesti merimiehen vaimon tapaan, eli kattilasta tulvahtaa valkoviinin, valkosipulin ja yrttien tuoksuja. Jos Paula-äiti olisi päässyt Oulusta saman pöydän ääreen, simpukat olisi tarjottu aasialaisittain chilillä, korianterilla ja limetillä maustetussa liemessä.

”Äiti on ruokasaralla kokeilunhaluisempi kuin minä. Minun puolestani koko menua ei tarvitsisi uudistaa joka vuosi.”

Viljamaan pääsiäispöydässä mereneläviä on ainakin sinisimpukoiden muodossa. Tiskin valikoimaa esittelee Kalakauppa Rosendahlin Onni Niemelä. Kuva: Kalle Koponen / HS

Pysyvyyttä Viljamaan pääsiäisaterialla edustaa karitsan lisäksi hauska alkusalaatti, jota hän luonnehtii ”kasarihenkiseksi”. Sen pohjana on lautaselle aseteltu vihersalaatti, jossa nököttää löysähköksi keitetty kananmuna. Kananmunan hattuna on tomaatinpuolikas, joka on koristeltu majoneesipilkuilla. Lopputulos muistuttaa punaista kärpässientä.

”Se on visuaalinen juttu, joka on ollut tarjolla aina. Onhan siinä se muna, mutta ei se muuten pääsiäiseen liity. Se on eräänlainen keittiön tervehdys.”

Ennen pääsiäisateriaa ja paaston päätöstä Viljamaalla riittää vielä työsarkaa, sillä pääsiäinen on tärkein kirkollisista juhlista.

Koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi Kallion seurakunnan arkeen, Viljamaa kertoo.

Helsingin kaupunki ja seurakunnat ovat yhdessä perustaneet Helsinki-avun, jossa on kontaktoitu kaikki kaupungin yli 80-vuotiaat ja kartoitettu heidän avuntarpeensa esimerkiksi kauppa- tai apteekkireissuja ajatellen.

Kirkolliset toimitukset, kuten hautajaiset, häät ja ristiäiset rullaavat Viljamaan mukaan normaalisti, mutta näitäkin tilaisuuksia koskee kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus.

”Hautajaisiin liittyy nyt kaksinkertainen suru, kun kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse mukaan.”

Ehtoolliset sen sijaan ovat olleet tauolla jo kolme viikonloppua, ja kaikki seurakunnan tilaisuudet on siirretty verkkoon.

”Periaate on, että toivo ei ole tauolla, vaikka ihmiset yhteen kokoava toiminta on. Päivät ovat täyttyneet kuvauksesta, editoinnista ja käsikirjoituksesta.”

Iso muutos on sekin, että Kallion seurakunnassa ei tänä pääsiäisenä syödä yhdessä. Usein pääsiäisen aikaan on ollut tarjolla esimerkiksi lammasburgereita tai muuta katuruokaa, mutta parina viime pääsiäisenä seurakunta on tarjonnut ”kärsimysvapaan” vegaanisen aterian, vaikkapa linssicurryn, jonka valmistamiseen on käytetty myös hävikkiruokaa ja yhteistyökumppaneiden lahjoituksia.

”Ateriat ovat olleet tosi pidettyjä ja mukana on ollut koko elämän kirjo. Mukana on ihmisiä, joille se on ollut päivän ainoa ateria, mutta myös opiskelijoita ja Kallion hipstereitä. Se on aika hienoa!”

Tosin poikkeusaikanakin pääsiäisyön messusta olisi tarkoitus saada verkkoon suora lähetys, jonka jälkeen seurakuntalaiset voisivat aterioida yhdessä mutta etänä esimerkiksi Zoom-palvelun kautta, kertoo Viljamaa.

Pappina Visa Viljamaa kokee koronaviruspandemian vakavatkin puolet. Vaikka Suomessa koronavirukseen kuolleita ei ole vielä paljon, Viljamaankin korviin on kantautunut läheisensä menettäneiden tuntemuksia. Lisäksi hän kertoo miettineensä paljon yrittäjien ahdinkoa sekä esimerkiksi niitä perheitä, joissa ei riitä voimavaroja huolehtia lasten koulunkäynnistä poikkeusaikoina.

”Yksinäisyys kuolemassa on aika pelottava ajatus. Minulla ei ole vakaumukseni takia hirvittävää kuolemanpelkoa, mutta tunnen suurta ja sydäntäsärkevää empatiaa, kun mietin ihmisiä, jotka kuolevat koronan takia yksin.”

Samalla Viljamaa haluaa muistuttaa, että usein yksittäisen ihmisen suuri kasvu on tapahtunut kriisien kautta, mutta tämän muutoksen ymmärtää vasta jälkikäteen. Toivonpilkahduksia kuitenkin on jo ilmassa.

”On näkynyt ilahduttavia toivon merkkejä. Ihmiset ovat miettineet, mikä on olennaista ja mistä halutaan pitää kiinni. Ihmiset ovat myös auttaneet läheisiään, ja sekin tuntuu laajentuneen, keitä lähimmäiseksi lasketaan. Olemme nyt samassa veneessä.”

Koronavirus|Helsingissä pyritään soittamaan kaikille yli 80-vuotiaille ja kysymään heidän vointiaan koronakriisin keskellä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Uusimmat reseptit

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat