Niina Hytti tuntee tarkalleen suomalaisten karkkimaun – Nyt hän kertoo, miksi tietyt karkit pääsevät kaupan hyllylle ja mikä maku ei toiminut lainkaan - Ruoka | HS.fi

Tyrkisk peber eli Turkin pippuri-makeisissa yhdistyy hedelmäkarkit ja vahva salmiakkijauhe.

Niina Hytti tuntee tarkalleen suomalaisten karkkimaun – Nyt hän kertoo, miksi tietyt karkit pääsevät kaupan hyllylle ja mikä maku ei toiminut lainkaan

Suomalaisten karkkimaku poikkeaa keskieurooppalaisesta, sanoo Fazerin tuotekehityspäällikkö Niina Hytti. Hän kertoo miten karkkimaut syntyvät – ja miksi tietty retropussi tekee nyt paluun.


24.12.2021 3:00 | Päivitetty 24.12.2021 6:13

Savuviskin makuisia salmiakkeja, sitruunatäytteisiä lakritsipatukoita ja omenan, karviaismarjan sekä persikan makuisia makeisia. Muun muassa tällaisia uusia karkkimakuja on kehitetty suomalaisille vuoden 2021 aikana Lappeenrannassa Fazerin makeistehtaalla.

Ensi vuoden karkkimakuja tuotekehityspäällikkö Niina Hytti ei suostu paljastamaan. Se kuitenkin tiedetään, että alkuvuodesta paluun tekee hyllylle ainakin Ässä hässäkkä -niminen pussi, jota rapisteltiin viimeksi kymmenkunta vuotta sitten.

Hytti kertoo, että toive nostalgisen pussin paluusta alkoi toistua asiakaspalautteissa todella usein, jonka myötä se päätettiin lanseerata uudelleen.

Talven 2022 uudet tuotteet on siis julkistettu, mutta sen enempää Hytti ei tulevasta paljasta. Sen sijaan hän kertoi HS:lle, miten uudet karkkimaut syntyvät ja millaisia ovat karkkimaailman trendit nyt.

Fazerin makeisvalikoiman tuotekehityspäällikkö Niina Hytti.

Ajatus uuteen karkkimakuun saattaa tulla melkein mistä tahansa, vaikkapa marketin hedelmä- ja vihanneshyllyltä, Hytti sanoo.

”Tuotekehittäjänä kaupan hyllyjä katselee usein sillä silmällä: jos kauppaan on tullut esimerkiksi uusi ja jännittävä hedelmä, idea saattaa syntyä siitä.”

Fazer kuuluu Suomen suurimpiin makeisvalmistajiin, ja Hytin johtama tiimi vastaa isolta osalta siitä, millaisilla makeisilla Suomessa herkutellaan. Lappeenrannassa valmistetaan yhtiön sokerimakeisvalikoima, johon kuuluvat muun muassa karamellit, lakritsituotteet, marmeladit ja pastillit sekä purkat.

Makuja kehitettäessä mukana on vahvasti myös tehtaan muita tiimejä, esimerkiksi markkinointi ja laadunvalvonta, Hytti muistuttaa.

Ässä mix-karkit lanseerattiin vuonna 1989. Moni syö karkkeja yhdistäen salmiakkia ja hedelmäkarkkeja samaan suupalaan.

Uusia karkkimakuja lanseerataan markkinoille kolme kertaa vuodessa: alkuvuodesta, kesällä ja syksyllä. Toisinaan markkinoille tulee myös sesonkituotteita esimerkiksi jouluna tai pääsiäisenä.

Vain harva uutuuksista jää pitkäaikaisesti valikoimaan.

”Monet ovat sellaisia, että ne elävät sen kolme–viisi vuotta, jonka jälkeen niiden tilalle tulee taas uusia uutuuksia. Jotkut tuotteista toki kestävät useitakin vuosikymmeniä ja jäävät pitkäaikaisiksi klassikoiksi.”

Tällainen klassikko on esimerkiksi Pihlaja-karkki. Pihlaja-marmeladien valmistus alkoi Fazerin ensimmäisessä konditoriossa Helsingin Kluuvikadulla vuonna 1895. Sen suosio on säilynyt vuosikymmenestä toiseen.

Yksi klassikkokarkki on Super salmiakit.

Kaikki alkaa ideoinnista. Ideoita Hytin tiimi saa runsaasti myös kuluttajilta. Jos kuluttajien ideoissa jokin ajatus alkaa toistua useamman kerran, kehitystiimi ottaa sen mietintäänsä.

Inspiraatiota tulee myös paljon yhtiön raaka-ainetoimittajilta, jotka kertovat uusista trendiraporteista eli siitä, minkälaisista aromeista ja mauista ihmiset ovat juuri sillä hetkellä kiinnostuneet.

Markkinoinnin tiimi seuraa kansainvälisiä trendejä ja kertoo, millaisia makuilmiöitä muualla maailmassa on meneillään. Toisinaan karkkimakuja saatetaan ideoida myös esimerkiksi yhdessä koululuokkien kanssa.

Kuluttajat toivovat usein uudestaan lanseerattaviksi omia lapsuuden karkkeja. Mässä Yx-karkit tekivät paluun vuonna 2021.

Alkuideasta menee yleensä noin vuosi tai pari ennen kuin se on kuluttajan saatavilla kaupan hyllyllä, Hytti kertoo.

”Silloin kyse on makuvariantista, eli kehitetään jo olemassaolevalle karkkiryhmälle uutuusmaku, esimerkiksi Ässä mix -kokoelmaan uusi karkkipussi.”

Jos uusi makeinen luodaan rakennetta myöten alusta saakka, prosessi on vielä pidempi.

”Onko karkki hyvää vai ei, kertovat kuluttajatestit.”

Kun ideassa todetaan olevan potentiaalia ja karkinsyöjien uskotaan olevan siitä kiinnostuneita, alkaa tehtaan koekeittiössä testikarkkien valmistus.

Tiimi kokoontuu maistelurinkiin kommentoimaan toteutuksia. Arviointiin eivät saa vaikuttaa tiimin jäsenten henkilökohtaiset makumieltymykset, Hytti muistuttaa. Hytti ei itse esimerkiksi pidä salmiakista, mutta pystyy arvioimaan, onko salmiakin aromin vahvuus haluttu tai onko makeisen rakenne toivottu.

”Onko karkki hyvää vai ei, sen kertovat kuluttajatestit. Me teemme esikarsinnan ja kuluttajat määrittävät jatkon. Näin varmistetaan, että teemme tuotteita kuluttajan maun mukaan emmekä oman makumme mukaan.”

Kuluttajatesteistä tiimi saa palautetta koesyöjiltä esimerkiksi siitä, jos he toivovat makeisen olevan raikkaampi tai koostumukseltaan pehmeämpi.

Kuvassa Tutti frutti Rings.

Toisinaan idea saattaa olla kehitystiimin mielestä mahtava, mutta kuluttajat eivät ole yhtä innostuneita. Hytti kertoo, että noin 13 vuotta sitten aloittaessaan työt, tiimi koetti saada monta kertaa markkinoille kirsikan makuista karkkia. Kuluttajien palautteiden mukaan sitä pidettiin kuitenkin vielä outona.

”Makuja kannattaa kuitenkin kokeilla muutaman vuoden päästä uudestaan. Viime vuosina olemme huomanneet esimerkiksi sen, että kirsikanmakuiset karkit ovat alkaneet maistua.”

Eräs tuote ei sen sijaan ikinä ole päätynyt kaupan hyllylle.

”Noin kymmenen vuotta sitten teimme kurkkupastilleja, ja silloinen tuotekehittäjämme valmisti wasabinmakuisen pastillin. Se oli sen verran eksoottinen, että jäi pois kokonaan.”

Kuluttajat toivovat yhä useammin, että karkit ovat valmistettu luontaisilla väreillä, ne ovat gelatiinittomia ja vegaanisia. Hedelmäkarkkipussi Tutti frutti Sunny fruits lanseerattiin kesällä 2021.

Pehmeys, raikkaus ja luonnollisuus ovat asioita, joita moni suomalainen arvostaa makeisissa. Hytillä on luultavasti paras tai ainakin yksi parhaimmista käsityksistä siitä, millainen on suomalaisten karkkimaku 2020-luvulla.

Keskeinen ero Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattaessa on karkkien rakenteessa. Hytin käsityksen mukaan suomalaiset pitävät enemmän pehmeämmistä karkeista kuin kovemmista, jäystämistä vaativista kumikarkeista.

Raikkaita, hedelmäisiä ja marjaisia aitoja makuja usein arvostetaan.

”Suomessa usein halutaan, että karkki maistuu tunnistettavalta: jos etiketissä lukee mansikan makuinen, karkissa pitää olla oikeasti mansikan maku eikä parfyymimaista voimakasta makua.”

”Karkit vietiin käsistä ja niitä tehtiin niin paljon kuin koneista irti lähti.”

Vegaanisuuden ja luontaisten aromien lisäksi kuluttajat ovat viime vuosina alkaneet arvostaa karkkien luontaisia värejä.

Joskus karkkien menestystä on mahdotonta arvata etukäteen. Hytin mieleen on jäänyt kaksi karkkilanseerausta, joiden suosio yllätti koko makeistehtaan.

Ensimmäinen oli vuonna 2013 Angry Birds-karkit ja toinen Merirosvoraha eli Merkkari vuoden 2013 retroinnostuksen aikaan.

”Karkit vietiin käsistä ja niitä tehtiin niin paljon kuin koneista irti lähti.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat