Tunnin ajo­matkan päässä Helsingistä on pieni ­hotelli, jonka ravintola yllättää iloisesti

Uskomattoman suosion saaneen hotellin ravintolassa näkyy norjalaisvaikutteita.

Ikkunan takana avautuva maisema on tärkeä osa The Berg -ravintolan sisustusta.

30.3. 19:00

The Berg

★★★★

Missä? Barösundintie 679, Inkoo.

Milloin? Ke–la illalliskattaukset klo 17 ja 20. Lounas to–la 12–14.30. Brunssi su klo 10.30 ja 12.

Paljonko? Neljän ruokalajin maistelumenu 64 e.

Esteetön? Kyllä.

Kävijä hieraisee silmiään. Inkoon Barösundin perinteinen saaristomaisema punamullattuine rakennuksineen on saanut odottamatonta täydennystä. Jyrkkää kallioista rinnettä täplittävät mökit kuin rakennuspalikat, joissa yksi seinä on lasia.

Kukkulalta kelpaa ihailla jylhiä maisemia. On avovesi ja joutsenia. Vielä joutuu kuvittelemaan kesän kuhinan Suomen vilkkaimmalle väylälle ja sen venesatamiin.

Kotimaisin, paljolti paikallisin voimin toteutettu Barö-hotelli avasi viime kesän alussa. Se on kumonnut perinteisen käsityksen kesähotellista. Kolmeentoista mökkiin on riittänyt varauksia läpi talvenkin.

Lomahotelleja on pitkin Suomea, mutta niissä satsaukset on yleensä laitettu kesäsesonkiin, ja muina vuodenaikoina ruokapuoli on helposti tuottanut pettymyksen. Näin on käynyt jopa hehkutetuissa maaseudun hotelli-ravintoloissa. Saariston rauhaan päästyä Barön ravintola The Berg taas yllättää.

Mustat kuutiorakennukset kulkevat nauhana rantakallion päällä.

Barö satsaa ylellisiin huoneisiin, joissa on muun muassa oma takka. Ravintola taas on aika karu, puuta ja kovaa kivitavaraa. Tärkeintä on ikkunan takana avautuva maisema.

Kevättalveksi on ravintolaan tuotu ohjelmanumeroita: seitsemän nimekästä suomalaista kokkia loihtiii seitsemän ruokalajin aterian vieraiden katsellessa vierestä.

Tavallisina iltoina on voimassa neljän ruokalajin maistelumenu.

Ensimmäisellä kerralla alkupalaksi tarjottiin kypsää punajuurta ruskistettuun voihin valmistetun hollandaisen ja graavatun keltuaisen kanssa.

Entisen Askin tähtikokki Filip Langhoff oli pitänyt näytöksen samalla viikolla. Listalle oli jäänyt hänen rapukeittonsa. Lähistön Viltgårdenin pakasteravuista tuli aika suolainen liemi. Lempeä kuhamurekkeen pallukka ja kirpeät pikkelöidyt porkkanasuikaleet tasoittivat kyllä vaikutelmaa.

Pääruuassa oli myös lähivesien kuhaa. Tiukaksi puristettu kalakääryle oli kieritetty tillissä ja kuivatussa muikunmädissä. Kalan perkeistä oli valmistettu norjalaisen oloinen maitokastike. Erikseen tuotiin tattaria, johon oli jäänyt aika lailla suutuntumaa. Kaalin hiput eivät pehmentäneet tarpeeksi.

Tartarin saa ateriasettiin lisämaksusta.

Listan ulkopuolelta oli lisämaksusta tarjolla herefordtartaria, jota oli kevennetty pikkelöidyllä omenalla. Mukana oli eksoottinen poikkeama lähiruuasta, Umbrian uuden sadon mustaa tryffeliä. Kallisarvoiset muruset uhkasivat jäädä nyt omenan alle.

Jälkiruoka palasi kotoiseen linjaan, puolukkaan ja kinuskiin. Marjajäätelöä ja runsasta kinuskikastiketta kattoi ohut kaurakakkunen.

The Bergin alkuruuan ankka oli kasvatettu lähellä Salossa.

Toinen ateria parin viikon kuluttua vahvisti kekseliästä ja viitseliästä vaikutelmaa.

Alkuruuan ankka oli kasvatettu lähellä, Salossa. Mutta täällä ravintolan keittiössä ohuita upposuolattuja ankkaviipaleita oli ilmakuivattu kahden viikon ajan. Ohuella rasvakerroksella oli prosessissa herkullista lopputulosta mehevöittävä rooli. Lintua saattelevan punakaalisorbetin makeutta taltutti soijatilkan lisäys.

Seuraavassa annoksessa, puikulamuusissa, oli ohessa paikan päällä valmistettua hapankermaa, puffattuja perunahippusia, siianmätiä Ahvenanmaalta ja runsaasti kuivattuja kruunutillin kukkia. Onnistunut yhdistelmä, kun tilli pääsi oikeuksiinsa.

Edelliseltä käynniltä tuttu kuha ja tattariannos oli taas menussa. Nyt se oli petrannut huikeasti. Kuha oli löyhemmällä rullalla ja tattari kypsää. Kaalisuikaleet olivat mukana, mutta annoksen päälle oli ripoteltu ilmaviksi puffattuja tattarinjyviä. Maitokastike oli saanut lisää kuohkeutta.

Heleä vadelmasorbetti täydensi norjalaisesta tuorejuustosta valmistetun pannacotta-annoksen.

Jälkiruuan pääraaka-aine oli norjalainen makeahko ja rakeinen tuorejuusto. Siitä oli hyydytetty pannacotta. Hunajakennot somistivat ja heleä vadelmasorbetti täydensi annosta .

The Berg puhuttelee. Kevättalvi ei ole kaikkein antoisin vuodenaika kulinaarisesti, mutta ravintola on löytänyt pelkistetyn linjansa. Lähiruokaa ja norjalaisvaikutteita, onhan keittiöpäällikkö Lauri Saarikoski ollut siellä töissä. Merenrannan maisemiin ja tunnelmaan yhdistelmä sopii nakutetusti.

Barö-hotelli on perustettu pitkälti paikallisin voimin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat