Maaseudulla suosittu ravintolailmiö levisi Helsinkiin – Tästä on kyse 2in1-kahviloissa, jotka kannustavat käyttämään entistä enemmän rahaa

Kahvia ja croissanteja kirjakaupassa ja second hand -löytöjä trendikahvilasta. 2in1-kahviloissa ja -ravintoloissa asiakas tuhlaa ruokaan ja shoppailuun.

Sosiaalisen median myötä visuaalisuus on kaupoissa entistä tärkeämpää.

25.5. 19:00

Uudenmaankadulla kymmenisen vuotta sitten toiminut kahvila-kukkakauppa Fleuriste ihastutti omaperäisellä tyylillään. Saman katon alta sai tummapaahtoista kahvia, herkullista juustokakkua ja kukkia ranskalaisen vienon musiikin tahdittamana.

Fleuristea ei enää ole, mutta samaan tapaan ideoituja 2in1-kahviloita ja -ravintoloita tupsahtelee katukuvaan. Kaipaamme eksotiikkaa ja elämyksiä ja toisaalta korkeat vuokrat pakottavat yrittäjät innovoimaan palveluita, joilla asiakkaan lompakosta saadaan irti muutakin kuin cappuccinon hinta.

Historioitsija ja Kahvintuoksuinen Helsinki -kirjan kirjoittanut Katja Tikka tosin sanoo, että ilmiö ei ole uusi, mutta se on kaupungistunut. Maaseudulla huoltoasemat ovat kautta-aikojen olleet kokoontumispaikkoja, joissa on hörpitty kahvia ja vaihdettu kuulumisia. Myös kirpputoreilla pyöritetään usein kahvilatoimintaa.

”Isoissa ruokamarketeissa on nykyään kahviloita ja ravintoloita. Asiakasvirrasta halutaan niin iso hyöty kuin mahdollista”, Tikka sanoo.

NOORA HAUTAKANKAANperustama Relove-ketju on noussut menestykseen ja vienyt samalla kirppistelyn ja kahvittelun uudelle tasolle. Ensimmäinen liike avattiin Töölöntorille vuonna 2016 ja sen jälkeen ketju avasi toisen liikkeen Punavuoreen ja viimeisimmän Helsingin Stockmannin tavaratalon yhteyteen.

Trendikkäästi sisustetuilla liikkeillä on haluttu tehdä hajurakoa perinteisten kirppisten nuhjuisuuteen. Stockmannin Relovessa on kiiltävät marmorikuvioiset pöydät, sinisiä ja roosan värisiä simpukkatuoleja, antiikkipeilejä ja valtava vaaleanpunainen kukkataivas. Sisustuksen inspiraationa on ollut marenkileivos.

Relove-ketju on menestynyt kirppistelyn ja kahvittelun yhdistelmällä.

Katja Tikan mukaan sosiaalisen median myötä visuaalisuus ja värikkyys ja niillä houkuttelu ovat nousseet kahviloiden ja ravintoloiden vetovoimatekijöiksi. Relove käyttää tätä hyödykseen erityisen taidokkaasti.

”Relove pelaa visuaalisella vyörytyksellä ja mielikuvilla menestyksestä, nuoruudesta ja elinvoimaisuudesta. Olet ikään kuin osa paikan trendikkyyttä, kun vierailet siellä.”

Relove on kieltämättä sekä sisustukseltaan että tarjottaviltaan Instagram-ystävällinen paikka. Leivokset ovat runsaita ja hersyviä. Tuhdin suklaa-vadelmakuppikakun (6,50 e) kreemi tekee suklaaviikset ylähuulen päälle. Yltiöpäisin herkku on nutellalla, kermarahkalla, banaanilla ja tuoreilla marjoilla täytetty croissant (12,20 e).

Ruoka-annokset ovat värikkäitä, huokuvat terveellisyyttä ja näyttävät lähes taideteoksilta. Kasvislasagne tarjotaan omenasalaatin kera (13,90 e) ja vege bowlissa on kimara inkiväärillä ja valkosipulilla marinoitua tofua ja punaista riisiä (13,90 e). Erityisruokavaliot on huomioitu. Lisäksi aamiaisfani kiittää sitä, että brekusettejä saa aamusta iltaan.

KIRPPISLÖYTÖJÄ tekevien asiakkaiden seuraaminen on herkkuilotulituksen jälkeen paikan toiseksi parasta antia.

Kaksi nuorta naista selaa rekkejä, kunnes kuuluu iloinen kiljahdus ”Kato!” Rekin takaa nousee ilmaan musta mokkatakki, joka saa ystävältä hyväksynnän ”On hieno, just sun tyylinen”. 48 euron hintaa molemmat pitävät edullisena.

Toiselta rekiltä on pudonnut lattialle punainen kesämekko, jossa roikkuu vielä 89 euron hintalappu. Second handina mekon saa nyt 45 eurolla. Kirpputoriksi tunnelma on kaikin puolin eksklusiivinen ja tarjolla on laadukasta merkkivaatetta. Relove käyttääkin itsestään mieluummin termiä second hand kuin kirppis.

”Relove on brändännyt itseensä luksusmielikuvan. Vastaava takki olisi tuskin missään muualla maksanut yhtä paljon. Lisäksi Stockmannin tasokkaan tavaratalon -imago ikään kuin sallii kalliimmat hinnat”, Tikka pohtii.

Relovesta lipuukin ulos asiakkaita, joiden käsikynkässä roikkuu niin Stockmannin paperikassia kuin Reloven pussukkaa.

Relove-kahvilan croissant tursuaa makeita täytteitä.

KAMPIN neljännessä kerroksessa liukuportaiden päässä on valinnan paikka: lähteäkö vasemmalle vai oikealle? Vasen johdattaa shoppailukierrokselle japanilaisen lifestyle-brändi Mujin minimalismiin, oikea japanilaisen lounaan ja herkkujen äärelle. Lounasaikaan suurin osa kaartaa suoraan ravintolan puolelle.

Mujissa tarjotaan ichijyu-sansai-lounasta (15 e). Nimi tarkoittaa keittoa ja kolmea lisuketta. Alkukeiton ja haenuki-riisin lisäksi lisukkeina on tällä kertaa tofumurskalla höystettyä parsakaalia ja pikkelöityjä retiisejä.

Yksi jos toinenkin takeltelee lisukkeiden kohdalla, mutta kassalla selvitetään tottuneesti, että ne tulevat annoksen mukana, valittavaksi jää vain pääruoka. Vaihtoehtoina on muun muassa kurpitsa-tofukroketteja, tonkatsua eli shio-kojilla mureutettua porsaanleikettä, teriyaki-lohta sekä uppopaistettua kanaa yuzy-soijakastikkeessa.

Lounassetin lisäksi on tarjolla muitakin annoksia, kuten misoramenia (13,50 e), jota ryystetään monessa pöydässä. Ravintolan perältä avautuu näkymä suureen avokeittiöön. Se on aitiopaikka seurailla kokkien hyörinää. Yksi kauhoo misokeittoa kulhoihin, toinen pilkkoo isoja surimipuikkoja paloiksi. Asiakkaita valuu tasaiseen tahtiin ja levittäytyy isoon saliin sopuisasti.

Kampin Mujissa ravintola kattaa ison osan liiketilasta.

MUJIN JÄLKKÄREISSÄ on houkuttelevia värejä ja muotoja. Sämpylää muistuttavassa tuulihattu-leivoksessa on kermamoussea ja nashi-päärynöistä keitettyä hilloa. Mocheja (3,90 e) eli riisijauhoista tehtyjä värikkäitä täyteleivoksiakin olisi tarjolla. Voiton vie kiinnostavuudellaan sanshoku dango (3 e) eli veikeän värikkäät riisijauhopallot vartaassa. Niitä myydään Japanissa kahviloissa ja kioskeissa ja palluroita imetään suut supussa puistonpenkeillä.

Huikopalaksi on myös sandoja (3,90 e / 7 e) eli maitoleipiä, joita saa muna-majoneesitäytteellä, munakoisolla, bbq-kanalla ja avokadolla. Mujin appeet iskevät ainakin Japani-fanin ikeniin. Lounastajien puheensorinasta voi erottaa myös japania, joka lienee jonkin sortin tae autenttisesta makumaailmasta.

Mujin Suomen myymälä on Euroopan suurin. Idea on sukua Ikealle. Ravintolan viereiseltä ruokaosastolta voi ostaa soijakastiketta, haenuki-riisiä tai lootuksenkukkasipsejä kotiin aivan kuten Ikeasta lihapullia ja seljankukkamehua. Myynnissä on myös kirjava valikoima kotimaan makuja, kuten rypsiöljyä Pöytyältä ja talkkunaa Jämsästä.

Riisijauhosta valmistetut makeat ja tahmeat pallot ovat nimeltään sanshoku dango.

Siinä missä Ikean kassalla huomaa taas kerran poimineensa mukaan rasiallisen tuoksukynttilöitä ja pakan servettejä, Mujissa tekee mieli hipelöidä pellavatohveleita ja nuuhkutella eteerisiä öljyjä.

Tikka mainitsee, että yksi tällaisten kauppa-ravintoloiden edelläkävijöistä on saksalainen vuonna 1988 perustettu Manufactum. Se myy kaikkea mahdollista vaatteista ja huonekaluista puutarhatarvikkeisiin ja ruokaan.

”Myymälät ovat tyylikkäitä ja näyttäviä, ja niihin kuuluu aina olennaisena osana monipuolinen kahvila, jossa on jopa juustotiski ja viiniä tarjolla.”

AKATEEMISEN KIRJAKAUPAN kupeessa sijaitseva, vuodesta 1986 toiminut Cafe Aalto on klassikkokahvila. Nykyään myös Aleksanterinkadun Suomalaisessa Kirjakaupassa kahvitellaan. Kakkoskerroksen perällä sijaitseva ranskalaiskahvila Café de la librairie on kaiken hässäkän ulottumattomissa. Paikalle löytää kahvikoneen jyrinän perässä.

Espresson (3 e) ja Opéra-leivoksen (4,80 e) loppuun saanut asiakas pyörähtää kassalle kysymään: ”Mistä täältä pääsee pois?” Kahvila on avattu viime marraskuussa. On todennäköistä, että sinne on eksynyt lukuelämyksiä etsiessään tai sitten todella tietää paikan ja arvostaa sen rauhaisaa tunnelmaa ja ranskalaisherkkuja.

Ranskalaiskahvila Café de la librairie piilottelee Suomalaisen kirjakaupan perällä.

Moni tulee artesaanileipomo Le Moulinissa leivottujen croissanttien perässä. Glorian ruoka & viini valitsi voihin leivotut croissantit vuoden 2021 parhaiksi, ja samaisen leipomon mantelicroissantit ovat aiheuttaneet somepöhinää.

Pikkuruisessa vitriinissä on suppea ja harkittu valikoima. Pain au chocolatissa (3,20 e) eli suklaaleivässä on sisällä ranskalaista premium-suklaata – ja sen maistaa. Mille feuille (4,80 e) eli monista lehtevistä kerroksista ja kreemistä koottu kakku tuntuu arkisena keskiviikkona liian juhlalliselta. Korvapuustit ja voisilmäpullat taas liian suomalaisilta.

Kirjakauppakahvilan vitriinistä löytyy ranskalaisklassikoita, kuten suklaaèclaire.

Sen sijaan suklaakreemillä ja -kuorrutuksella tuhdistettu Éclair-leivos (5,40 e) ja cafe au lait (4 e) toimivat lounaan jälkeiseen makeannälkään passelisti. Nimi tarkoittaa kuulemma salamaa, ja leivos nautitaan salamannopeasti. Tätä leivosetikettiä tekee mieli rikkoa, sillä hipihiljaisessa kahvilassa viivähtää mieluusti pidempäänkin. Samaa mieltä tuntuvat olevan kahvilan peräsoppeen iltapäiväksi linnoittautuneet opiskelijat.

Peräseinällä kohoavat näyttävät kaari-ikkunat Aleksanterinkadulle, ja kahvilan keskeltä avautuu näkymä kirjakaupan alakertaan. Katosta roikkuu juliste, jossa on lainaus Minna Canthin Kauppa-Lopo-novellista: ”Lukekaa, en minä edes tiedä minkä verran niitä on.” Se muistuttaa, että olemme kirjakaupassa, samoin kuin satunnaiset asiakkaat, jotka pysähtyvät selaamaan matka- ja taidekirjoja tai kahvilan puolelle aseteltuja aikakauslehtiä. Yksi jos toinenkin silmäilee kahvilaa katseella: ”Ahaa, täällä on tämmöinenkin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat