Missä ravintola­kriitikko syö vapaa-ajallaan? HS:n Teemu Luukka nimesi kolme suosikki­ravintolaansa Helsingissä

Ravintolakriitikko Teemu Luukka kulkee aina uuden perässä, mutta Helsingissä on muutama ravintola, joihin hän palaa yhä uudelleen.

HS:n ravintolakriitikko nimesi suosikkiravintolansa Helsingissä.

22.6. 19:00

Käyn paljon ravintoloissa, ja suosikkiravintolani vaihtuvat käyttötarkoituksen, mielihalujen ja ajankohdan mukaan jatkuvasti.

Läheisiäni suorastaan raivostuttaa tapani etsiä aina uutta ruokapaikkaa, vaikka tarjolla olisi jo hyväksi koettu ja vieläpä edullinen ravintola. Mitä tuntemattomampi tai kummallisempi ravintola, sitä todennäköisemmin astun sisään.

On kuitenkin ravintoloita, joissa huomaan käyneeni varsin paljon, vaikka ne eivät olekaan Helsingin seudun parhaita ravintoloita. Jokin niissä kuitenkin vetää puoleensa.

Ainakin niitä yhdistää teeskentelemätön tunnelma, joka on jokaisessa aivan omanlaisensa.

Cella on Kallion klassikko.

Cella

Missä? Fleminginkatu 15.

Paljonko? Pääruuat 12,50–30 e.

Mikä? Vuodesta 1969 toiminut epätrendikäs ja hienostelematon ruoka- ja juomaravintola, jossa leikkeitä, lihapullia ja silakoita ei ole keksitty uudelleen.

Lämmin tunnelma vetää Fleminginkadun Cellaan asiakkaita vuodesta toiseen.

Miksi? Cellassa on lämmin tunnelma. Minulla on tapana mennä Cellaan syömään Harjutorin saunan jälkeen. Otan usein paistettua maksaa (17,50 e), vaikka se ei aina ihan osu nappiin. Muusi on esimerkillistä, samoin esimerkiksi muikut (16,50 e) ja poronkäristys (20,50 e). Yksi suosikkiannoksiani on blinit, joka on laatuun ja kokoon nähden kaupungin edullisin.

Rapeat blinit ovat ykkösluokkaa. Mukana on tuhti kasa silputtua punasipulia, suolakurkkua ja reilu lötkäre smetanaa. Blinejä saa useilla eri lisukkeilla. Mätiblinissä mätiä on kunnollinen määrä eikä hinta huimaa päätä: yksi mätiblini maksaa 9,80 euroa ja kaksi 15 euroa.

Vaikka Cellalla on korttelikapakan maine, kelpaa se nuoremmillekin. ”Wau”, huudahti kaksivuotias lapsenlapseni Aapo niin, että sali raikasi, kun hän sai Cellassa lempiruokaansa, kauniisti voissa kiiltävää paistettua lohta (lasten annos 7 e).

Humalistonkadun Daddy Greens aloitti 2017.

Daddy Greens

Missä? Viides linja 16, Iso Roobertinkatu 26 ja Humalistonkatu 3.

Paljonko? Pizzat 12–20 e, salaatit 6–16,50 e.

Mikä? Eero Kokkosen ja David Smithin vuonna 2016 perustama New York -tyylinen pizzeria.

Kuuma uuni tekee taikoja Margheritan reunoille.

Miksi? Taisin käydä ensimmäistä kertaa Töölön pienessä Daddy Greensissä 2017. Pizza oli paras, jota olin siihen mennessä syönyt Helsingissä.

Otan aina Margheritan (13,50 e), jossa on erinomaista mozzarellaa, raikas tomaattikastike ja ihanan sitkoinen taikina, johon kuuma uuni on merkinnyt makua lisääviä polttopisteitä.

Olen asunut pitkään New Yorkissa, ja se on kulinaristinen korkeakouluni. Daddy Greens tuo mieleen New Yorkin kuuluisat pizzat. Omistaja David Smith on kotoisin New Yorkista, ja pizzerian verkkosivulla hän kertoo, että vierailu legendaarisessa Totonno’s-pizzeriassa New Yorkin Coney Islandilla teki pizzasta hänelle elämänmittaisen pakkomielteen.

Kävin samassa paikassa ensi kertaa 1980-luvulla. Edelleen se on muistoissani paras syömäni pizza. Sitä on hyvä muistella Daddy Greensissä.

Itäkeskuksen liepeillä on useita kurdien pitämiä ravintoloita.

Kirkuk

Missä? Puhoksen ostoskeskus, Kastelholmantie 2.

Paljonko? 10–16 e.

Mikä? Irakin kurdien pitämä ravintola, jossa on tarjolla muun muassa shish kebabia, shawarmoja ja grillattua kanaa.

Vartaat paistuvat avotuligrillissä.

Kirkuk on ennen kaikkea lihansyöjien ravintola.

Miksi? Suurkaupungeissa minulla on tapana matkustaa kaupungin reunamien etnisille asuinalueille ruokailemaan paikallisten suosimiin kuppiloihin.

Helsingin kansainvälisin kolkka on Puhoksen ostoskeskus Itäkeskuksen kupeessa. Alueella kuulee harvoin suomea.

Puhoksessa on useita kurdiravintoloita. Useimmiten käyn syömässä Kirkukissa, vaikka hyviä muutkin ovat.

Ruoka on yksinkertaisesti valmistettua ja maustettua, ja kilohinta on Helsingin halvimpia. Siellä saa myös hyvää linssikeittoa ja voi huomata, kuinka suuressa arvossa raaka sipuli on Lähi-idän keittiössä. Olen maistanut Kirkukissa jopa lampaanpäätä.

Muun muassa neilikkaa, kurkumaa ja kardemummaa sisältävällä biryani-mausteseoksella terästetty basmatiriisi on ensiluokkaista.

Kirkuk on ikävä kyllä lihansyöjien ravintola, vaikka Lähi-idässä tehdään myös aivan loistavaa kasvisruokaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat