Mustikkasadosta tulossa selvästi viime vuotta parempi – Nämä ovat parhaat poiminta-ajat eri puolilla Suomea

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan mukaan tämän vuoden mustikkasadosta on tulossa hyvä.

Asiantuntijan mukaan tämän vuoden mustikkasadosta on tulossa viime vuotta parempi.

15.7. 9:58 | Päivitetty 15.7. 10:27

Mustikkakausi on alkanut. Mustikkaämpärit ja -korit etsitään taas varastosta ja suunnataan metsään.

Etelä-Suomessa marjastajat ovatkin päässeet jo mustikkaan. Erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että eteläisen Suomen metsistä on jo kerätty ensimmäiset marjat.

Lähtökohdat hyvälle mustikkasadolle ovatkin tänä vuonna lupaavat. Vaikka marjastusinto polttelisi, vielä tässä vaiheessa maltti on hyvästä.

Varvuissa on vielä paljon raakileita, Peltola toteaa. Jotta vasta kypsymässä olevat marjat saavat kasvurauhan, Peltola suosittelee käsin poimimista.

Eteläisimmässä Suomessa päästään käyttämään poimuria ensi viikolla, hän arvioi. Keski-Suomessa poimurin voi ottaa käyttöön noin viikkoa myöhemmin. Pohjois-Suomessa pääsee mustikkametsälle poimuri mukanaan heinäkuun loppupuolella tai elokuun ensimmäisistä viikoista alkaen, Peltola toteaa.

Leivo mustikkasadosta:

Mustikka-juustokakkuruudut

Kuningatar-vuokamuffini

Mustikan kukinta oli tänä vuonna tavanomainen. Kukkia versoi keskivertomäärän ja raakileita tuli runsaasti, Peltola luettelee onnistuneeseen mustikkakesään vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti mustikan pölytys onnistui tänä vuonna erityisen hyvin.

Peltolan mukaan lähes kahdeksankymmentä prosenttia marjasatoseurannan kukista pölytettiin. Tämä tarkoittaa, että lähes kahdeksastakymmenestä prosentista kukkia on tullut raakoja marjoja.

”Mustikkaa pölyttävät pörriäiset olivat aktiivisia”, Peltola kiteyttää.

Normaalisti pölytystulos jää Peltolan mukaan kuuteenkymmeneen prosenttiin tai hieman sen alle. Tämän vuoden hyvään pölytysprosenttiin on vaikuttanut lämmin ja mutta vähäsateinen kesäkuu, hän arvioi. Sää oli kesäkuussa koko maassa mustikan kannalta suotuisa.

Viime vuonna mustikkasadon tilanne oli heikko.

Siitä huolimatta, että mustikan pölytys oli onnistunut ja raakileita oli ”mukavasti”, kuumuus vei sadon, Peltola sanoo.

Sää on keskeisin mustikkasatoon vaikuttavista tekijöistä. Kukkien ja raakileidenkaan suuri määrä ei takaa hyvää mustikkasatoa, jos kukinnan ja kypsymisen aikaiset sääolot ovat epäedulliset.

”Viime vuoden hurjat helteet ja heinäkuun kuivuus aiheuttivat sen, että varsinkin lämpimillä kasvupaikoilla marjaa ei juurikaan tullut”, Peltola sanoo.

”Mustikasta yli kahdeksankymmentä prosenttia on vettä. Jos vettä ei ole ja on kuivaa ja kuumaa, marjat jäävät pieniksi tai sitten ne tipahtavat varvuista pois, eivätkä kypsy.”

Tämän vuoden mustikkasadosta Peltola ennustaa ”ihan hyvää”, todennäköisesti ainakin viime vuotta parempaa. Onnistuneen kukinnan ja pölytyksen lisäksi hyvää satoa ennustaa viime päivien sade.

Koko maassa on satanut viimeksi kuluneen viiden vuorokauden aikana, Peltola toteaa.

Hän uskoo, että kuumuuskaan ei ole vaarassa viedä vuoden marjasatoa.

”Näyttäisi siltä, että viime vuoden kaltaista käristyshellettä ei tässä lähiviikkoina olisi tulossa. Juuri lähiviikot ovat ratkaisevia Etelä- ja Keski-Suomen mustikkasadolle.”

Lisää makeita reseptejä mustikoista:

Mustikkainen linzintorttu

Mustikkaiset minipavlovat

Koska vettä on tullut sopivasti, mustikat ovat kypsyneet lämpimilläkin kasvupaikoilla. Lämpimiä kasvupaikkoja Peltola kutsuu hyviksi mustikkapaikoiksi, sillä näillä paikoilla pölyttäjät ovat aktiivisia. Tällaisia paikkoja ovat etenkin metsäaukeiden reunat ja harvapuustoiset etelärinteet.

”Toki nämä paikat ovat alttiita kuivumaan, jos tulee viime kesän kaltainen helleheinäkuu.”

Aktiivisilla marjastajilla onkin usein vakiintuneet mustikkapaikat, joille he palaavat vuosi toisensa jälkeen marjasaaliin toivossa.

Mustikan esiintymistä voi tutkia jo ennen marjareissua. Se onnistuu Luken ja Suomen 4H-liitto ry:n Marjahavainnot.fi-palvelun avulla. Palvelun kautta esimerkiksi marjastajat voivat jakaa satohavaintojaan mustikan lisäksi myös puolukasta ja lakasta. Satohavaintoverkosto on kaikille avoin.

Havainnot marjan kukista, raakileista ja kypsistä marjoista ovat merkittyinä Suomen kartalle. Palvelussa on myös runsausasteikko, jonka avulla näkee marjaesiintymän määrällisen laajuuden.

Mustikka viihtyy tuoreilla kankailla sekä myös lehtomaisilla kankailla. Pohjois-Suomessa taas kuivahkot kangasmetsät ovat mustikan parasta kasvualuetta, Marjahavainnot.fi-palvelussa todetaan.

Lue ajankohtaiset tiedot myös mansikasta:

Mistä makean mansikan tunnistaa kaupassa? Asiantuntija vannoo klassikkolajikkeen nimeen

Mansikoiden sesonkihuippu alkaa hiipua pian: ”Kuumin sesonki ja paras aika ovat tällä hetkellä”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat