Venyneen mustikan näköisestä marjasta povataan uutta superfoodia – Tältä se maistuu

Haskap on alkujaan kotipuutarhojen koriste- ja hyötykasvi, jota nykyisin viljelevät myös ammattilaiset. HS:n toimitus maistoi marjaa.

Marjat kirvoittivat maistajissa monenlaisia kommentteja.

30.7. 10:00

Mustikka, puolukka, tyrni. Marja toisensa perään nostetaan supermarjan maineeseen. Nyt ihmemarjan viittaa sovitellaan haskap-marjan ylle.

Myös marjasinikuusaman ja hunajamarjan nimellä tunnetusta marjasta povataan uutta superfoodia.

Tämä johtuu pääosin siitä, että haskapin antioksidanttipitoisuuden sanotaan olevan suuri.

Ruoan antioksidanttipitoisuuteen vaikuttavat monet tekijät, muun muassa ruoan sisältämän C-vitamiinin sekä polyfenolien määrä”, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Heidi Peltoniemi.

”Joidenkin tutkimusten mukaan haskap sisältää polyfenolisia yhdisteitä jonkin verran enemmän kuin muut marjat.”

Peltoniemen mukaan on havaittu, että marjojen polyfenolit voivat pienentää sydän- ja verisuonisairauksien ja kakkostyypin diabeteksen riskiä. Marjat ovat yleensäkin hyviä polyfenolien lähteitä.

Superfood-sana on osittain markkinointikikka, mutta marjoja voi hyvällä omallatunnolla kutsua erityisen ravinteikkaaksi ruoaksi, Peltoniemi sanoo.

Hän toteaa, että polyfenolit ovat laaja, moninainen ryhmä erilaisia yhdisteitä, joita tutkitaan aktiivisesti. Eri polyfenoleilla voi olla erilaisia terveyshyötyjä. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi mustikan sisältämän antosyaanin merkityksestä verisuoniterveydelle. Paljon on vielä sellaista, mitä ei tiedetä.

Marjoja ei kuitenkaan ole tarpeen asettaa paremmuusjärjestykseen, vaan erilaisia marjoja kannattaa syödä monipuolisesti, Peltoniemi toteaa.

Joka tapauksessa sininen ja pitkulainen haskap laajentaa syötävien marjojen valikoimaa. Nimi haskap tulee Japanista. Marjasinikuusama ja hunajamarja lienevät sille kuitenkin yleisesti tutumpia nimiä, sillä itse kasvi ei ole Suomessa uusi.

Hunajamarjaa on löytynyt suomalaisista puutarhoista jo pidempään, mutta aiemmin sitä on käytetty lähinnä koristekasvina marjasinikuusaman nimellä. Tiettyjä lajikkeita on myös voinut ostaa hyötypensaaksi kotipuutarhaan, puutarha- ja erikoiskasvituotannon erityisasiantuntija Marja Kallela Etelä-Suomen ProAgrialta selventää.

Uutta on se, että nyt hunajamarjaa on jalostettu niin, että marjoista on tullut aikaisempaa makeampia, Kallela jatkaa.

Kallela muistaa saaneensa ensimmäisiä kysymyksiä hunajamarjan ammattiviljelystä kymmenisen vuotta sitten. Niihin aikoihin hän hankki haskap-pensaan myös itselleen.

”Ostin kotipuutarhaan pensaan ja sen marjat ovat aika happamia. Nyt myynnissä olevat hunajamarjat ovat aivan toisenlaisia, makeita.”

Myös haskapin asema marjana on muuttunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. EU salli haskapin myynnin elintarvikkeen vuonna 2018. Samana vuonna Suomessa aloitettiin myös haskapin ammattiviljely.

Asiantuntija uskoo haskapin vakiinnuttavan paikkansa elintarvikkeena Suomessa.

Itä-Aasiasta kotoisin oleva haskap menestyy Kallelan mukaan hyvin koko Suomessa. Haskapin onkin hehkutettu kasvavan Suomessa jopa erityisen hyvin.

Haskapin toinen suomenkielinen nimi, marjasinikuusama, antaakin vihjeen siitä, miksi haskapia on kiitollista viljellä juuri Suomessa.

Viljelty haskap on nimittäin idänsinikuusaman sukulainen. Idänsinikuusamaa kasvaa luonnostaan Suomessa, muun muassa itäisessä Lapissa. Tätä lajiketta ei kuitenkaan voi syödä. Sen sijaan kotipihaan istutettava makeasinikuusama sopii syötäväksi.

Hunajamarja sopeutuu ympäristöönsä vaivatta, Kallela toteaa.

Haskapin kukan erityisominaisuus onkin hyvä kylmänsietokyky. Kukka selviää jopa kahdeksassa pakkasasteessa, kerrotaan Hedelmän- ja Marjainviljelijäin liiton sivuilla.

Euroopassa hunajamarjaa viljellään paljon Puolassa, Kallela kertoo.

Kallela uskoo, että haskap tulee vakiinnuttamaan paikkansa elintarvikkeena Suomessa.

”Ei ole mitään estettä sille, miksi se ei niin tekisi.”

Haskapin maussa sanotaan olevan vivahteita mustikasta, vadelmasta ja mustaherukasta. Pitäähän tätä kokeilla!

Joukko HS:n toimittajia maistoi Suomessa viljeltyä haskapia. Maisteltavana olivat Boreal Beast ja Boreal Blizzard -nimiset lajikkeet. Suomessa viljellään myös muita lajikkeita.

Boreal Blizzard -lajike kirvoitti maistajissa seuraavanlaisia pohdintoja:

”Mustikkainen maku, vadelmainen jälkimaku. Syödessä luulet sitä mustikaksi, mutta kun olet syönyt marjan, luulet syöneesi vadelman,” yksi maistajista arvioi.

”Metsäisen makuinen marja. Maku muistuttaa mustikkaa, vetisyydessään hieman juolukkaa ja hieman myös variksenmarjaa, mutta ei yhtään niin hapokas kuin esimerkiksi mustaviinimarja”, toinen maistaja pohti.

”Mustikkainen, makea ja maukas. Voisin syödä näitä aamupuurossa”, kolmas sanoi.

Boreal Beast sai maistajilta muun muassa seuraavanlaisia kommentteja:

”Maku on mustikkaisempi kuin toisen lajikkeen, mutta mustikkaa hapokkaampi. Maukas, kivan hapokas ja mukavan makea marja”, yksi maistajista totesi.

”Näihin tulee himo. Kuin kirpeä karkki – jälkimaku muistuttaa kirpeää karkkiremmiä”, toinen maistaja iloitsi.

”Muistuttaa toista lajiketta enemmän kirpeää mustikka. Tässä ei maistu vadelma yhtä paljon. Hieman viinirypälemäinen maku”, kolmas sanoi.

Lue lisää: Arkinen peruskasvis ansaitsisi superfoodin maineen, sanoo ravitsemusterapeutti – Porkkanan sisältämillä karotenoideilla vaikuttaa olevan erityisiä terveyshyötyjä

Lue lisää: Sanokaa superfood, kun haluatte hölynpölyä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat