”Jokin tässä hiertää” – Supersuosittu Pikku-Finlandian kahvila-viinibaari ei yllä arkkitehtuurinsa tasolle

Kansainvälistä huomiota saaneen rakennuksen kahvila sortuu tarjonnassa ankeisiin ratkaisuihin.

Finlandia Cafe & Wine toimii Finlandia-talon väistötilaksi rakennetussa Pikku-Finlandiassa.

15.8. 19:00

Finlandia Cafe & Wine

Missä? Karamzininranta 4.

Milloin? Ma-pe 8–21, la 11–21, su 12–18.

Paljonko? Arkiaamiainen 10,90 e, keitto- ja salaattilounas 12,90 e, lauantain kuohuviinibrunssi 34 e.

Esteetön? Kyllä.

Nouto? Kyllä.

Onhan se vähän epäreilua. Monessa muussa kahvilassa tai ravintolassa pyyhkimättömiä pöytiä, muovisia terassituoleja tai sielutonta soittolistaa tulisi katsottua läpi sormien, mutta Pikku-Finlandian kahvila-viinibaarissa ne tuntuvat miltei henkilökohtaisilta loukkauksilta. Kyseessä on Diderot-efekti.

1700-luvulla elänyt filosofi Denis Diderot sai aikanaan lahjaksi ylellisen tupakkatakin. Uusi takki oli niin hieno, että sen rinnalla filosofin työhuone alkoi näyttää vanhalta ja kulahtaneelta. Esine kerrallaan filosofi sitten uusi huoneen tavaroita, jotta ne sopisivat yhteen takin kanssa. Lopulta hän ei enää tuntenut oloaan kotoisaksi työtilassaan.

Diderot tulee mieleen Finlandia Cafe & Winessa, koska paikkaan on panostettu keskivertoravintolaa enemmän. Pikku-Finlandian modernista puusisustuksesta on muutamassa kuukaudessa tullut kansainvälinen arkkitehtuurisensaatio, jota viimeksi Britannian yleisradioyhtiö BBC kävi ihastelemassa.

Ruokatarjonnassa hyödynnetään kotimaisten pientuottajien raaka-aineita ja viinit on valinnut ravintola Murun palkittu sommelier Samuil Angelov. Kahvilan sisällä takapuolensa saa laskea Artekin tuolille ja ihastella Töölönlahden maisemia. Arkisin kello kolmesta viiteen paikassa on jopa samppanjatarjous. Kahdeksan euron hinnalla saa paitsi lasillisen kuohuvaa, myös kaksi pikkuruista kanapeeta.

Mutta jokin tässä silti hiertää.

Oksaiset männyt pylväinä, Artekin kalusteet ja näkymä Töölönlahdelle tekevät kahvilasta erityisen.

Finlandia Cafe & Winen erikoisuus on tyrnipulla. Seuralaiseni, pitkän linjan pullaharrastaja, on hyvin perillä pääkaupunkiseudun tarjonnasta. Hän toteaa, että Töölönlahdella ollaan vahvasti kiinni trendeissä.

”Erilaisia laskiaispullia on alettu tarjota vuoden ympäri.”

Pikku-Finlandian pulla on asianharrastajan mielestä hyvässä ja pahassa itse tehdyn oloinen. Tyrnimoussea ja hilloa yhdistelevä täyte on herkullinen, mutta taikina vähän sämpylämäinen ja ulkoasu ankea. ”Luulin ensin hummussämpyläksi.”

Finlandia Cafe & Winen erikoispullan täytteenä on tyrnimoussea ja hilloa laskiaispullan tyyliin.

Itse olen etukäteen kuolannut sosiaalisessa mediassa paikan hampurilaista ja juustovalikoimaa. Niitä ei kuitenkaan tänään ole jostain syystä saatavilla.

Päädyn valitsemaan tiskistä savuahvenpatongin. Se herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Savuahventahna on oikein maukasta, mutta sitä löytyy pienen patongin sisältä ehkä teelusikallisen verran. Leivän olemusta hallitsevat kurkkusiivut ja kuiva salaatinlehti. Itse patonki maistuu valmispakasteelta.

Silti toistelemme seuralaisen kanssa miltei kilvan, miten kivaa on, että kahvilassa tuodaan esiin leimallisen suomalaisia juttuja, kuten savuahventa ja tyrniä.

Pikku-Finlandian tuoreesta kahvila-viinibaarista tuleekin ennen kaikkea sellainen olo, että siitä haluaisi kovasti tykätä. Pienet viilaukset tekisivät tykkäämisestä helpompaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat