Millenniaalit vieroksuvat viiniä mutta löysivät tilalle toisenlaiset juomat: ”Se on ylöspäin sojottava käyrä”

Alkoholittomien juomavaihtoehtojen suosio näkyy selvästi myös helsinkiläisissä ravintoloissa.

Alkoholittomat juomat kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta.

1.9. 2:00 | Päivitetty 1.9. 8:41

Maailmalla alkoholittomien juomien suosion kerrotaan nuorten aikuisten parissa nousseen roimasti.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa viinin sijaan suosioon ovat nousseet vähäsokeriset, alkoholipitoisuudeltaan ja kalorimääriltään matalat juomat. Koronan aikana moni ravintola on Yhdysvalloissa myös joutunut myymään viinikellarinsa.

Lue lisää: Millenniaalit hylkäsivät boomereiden suosiman viinin.

Japanissa taas alkoholista kertyvät verot ovat vähentyneet kulutuksen putoamisen seurauksena. Tämän myötä Japani aloitti kansallisen kampanjan, jossa etsitään keinoja saada ihmiset, erityisesti nuoret aikuiset, juomaan enemmän alkoholia.

Lue lisää: Japanissa pähkäillään, miten nuoret aikuiset saadaan juomaan enemmän alkoholia

Miten tämä ilmiö näkyy Suomessa?

Helsinkiläisen ravintola Kuurnan ravintoloitsija Laura Styyra kertoo huomanneensa, että myös Suomessa alkoholin kulutus illallisen yhteydessä on laskenut.

”Meillä myydään paljon enemmän puolikkaita viinipaketteja, josta tulee suunnilleen puolitoista viinilasillista koko illaksi.”

Kuurnan ravintoloitsija Laura Styyra.

Myös kahvin kanssa nautittavia avec-juomia tilataan Styyran mukaan roimasti vähemmän kuin aikaisemmin, varsinkin millenniaalien keskuudessa.

Styyra ei usko, että Suomen ravintolakulttuurissa viinitarjonta tulee kuitenkaan kuihtumaan, vaan viiniparitukset tulevat aina olemaan aika merkittävässä osassa illalliskokemusta. Sillä nojataan ravintolan tiimin ammattitaitoon.

Tällöin asiakas voi luottaa siihen, että ravintolan ammattilaiset ovat käyttäneet osaamistaan löytääkseen parhaan kokonaisuuden. Määrällisesti kulutus tulee ehkä vain olemaan pienempää, Styyra miettii.

”Olen huomannut, että etenkin helsinkiläiset kantakaupungin millenniaalit keskittyvät mieluummin laatuun kuin määrään, eli halutaan esimerkiksi yksi annos jotain hyvin korkealaatuista viiniä. Sehän on myös positiivinen asia.”

Yhdysvalloissa Kaliforniassa viinilistojen kerrotaan useissa paikoissa muuttuneen juomalistaksi, jossa on enää kolmannes viiniä. Lisäksi tarjolla on cocktaileja, kombuchaa, teetä ja alkoholittomia juomia.

Styyra on huomannut, että myös Kuurnassa kysytään melko paljon esimerkiksi mocktaileja eli alkoholittomia drinkkejä.

”Ihmiset selkeästi olettavat, että kaikkia juomavaihtoehtoja saa kaikkialta. Meillä ei kuitenkaan esimerkiksi ole cocktail-listaa, josta johtuen meillä ei myöskään ole mocktail-listaa.”

Kuurnassa keskitytään Styyran mukaan enemmän alkoholittomien juomien artesaanivaihtoehtoihin. Ravintolassa on esimerkiksi suurempi valikoima alkoholittomia oluita kuin alkoholillisia.

”Tämähän on koko alalle positiivinen haaste: miten pystymme tuottamaan samanlaisia elämyksiä ilman alkoholia kuin alkoholin kanssa.”

Vuonna 2021 alkoholittomia tuotteita myytiin Alkossa yli 664 000 litraa.

Trendi näkyy myös Alkossa, kertoo Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

Alkossa myytiin alkoholittomia tuotteita vuonna 2012 noin 168 000 litraa. Kymmenessä vuodessa myynti ja valikoima on kasvanut valtavasti: vuonna 2021 kaikkia alkoholittomia tuotteita myytiin Alkossa yhteensä yli 664 000 litraa.

Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

”Se on ylöspäin sojottava käyrä”, Vilkuna sanoo.

Vertailun vuoksi: vuonna 2021 alkoholillista viiniä myytiin 56 084 440 litraa. Viinien myyntilitrat laskivat 4,8 prosenttia edellisvuodesta.

Alkoholittomista viineistä suosituimpia ovat kuohuviinit.

”Tervetuliaismalja oli joskus ihan peruslimua, nykyään on siirrytty paljon esimerkiksi kotimaisiin marjaisiin alkoholittomiin kuohuviineihin.”

Eniten on kasvanut alkoholittomien oluiden myynti ja tarjonta. Lukumääräisesti alkoholittomia oluita on tarjolla melkein kolmannes enemmän kuin pari vuotta sitten.

Vilkunan mukaan alkoholittomien tuotteiden trendi näkyy Alkoissa erityisesti isoissa kaupungeissa.

Asia on tuttu myös helsinkiläisen ravintola Grönin keittiöpäällikkö ja ravintoloitsija Toni Kostianille.

”Alkoholittomat drinkit, viinit ja juomapaketit asettavat ravintoloille ihan erilaisen kilpailumoodin. Se on ala, mihin pystyy keksimään paljon uutta. Siisti juttu.”

Ravintola Grönin keittiöpäällikkö ja ravintoloitsija Toni Kostian.

Ravintola Grönissä on alusta saakka ollut tarjolla myös alkoholiton juomapaketti. Se rakentuu Kostianin mukaan muutamasta alkoholittomasta viinistä, erilaisista teetyyppisistä kylmistä tai kuumista uutetuista juomista sekä kylmäpuristetuista marja-, hedelmä- tai vihannesmehuista, jotka on tarkkaan maustettu ja valittu ruokalajeja ajatellen.

Alkoholittomia ja alkoholillisia juomapaketteja saatetaan myydä illan aikana Grönissä yhtä paljon, Kostian kertoo.

”En usko, että viinipaketteja silti syrjäytetään, vaan ne pysyvät ravintoloiden listalla. Niiden viereen voi kuitenkin tulla yhtä vahvoja juttuja, esimerkiksi juuri alkoholittomia juomapaketteja.”

Lisäksi Grönissäkin on vahvasti näkyvillä mocktailit ja alkoholittomat oluet, joiden trendi on ollut nousussa muutaman viimeisen vuoden ajan.

”Se on yhä selkeästi nousussa, enkä näe että se heti loppuisi tai että tämä olisi mikään ohimenevä trendi. Varsinkin nuoremmilla alkoholinkäyttö on vähentynyt.”

Kostian näkee asian täynnä mahdollisuuksia: suomalaiset raaka-aineet sopivat äärimmäisen hyvin alkoholittomiin drinkkeihin, juomiin ja kuohuvaan.

”Raaka-aineellisesti olemme täällä vahvoilla. Tänä vuonna on esimerkiksi ollut erinomainen marjavuosi ja metsät ja pellot ovat täynnä todella mielenkiintoisia makuja mitä soveltaa.”

Alkoholin kulutus on ollut pääosin myönteisessä laskukaaressa Suomessa viimeisen kymmenen vuoden ajan, kertoo Thomas Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päihdetiimin johtava asiantuntija.

”Nyt parilta viime vuodelta koronapandemia sotkee tilastoja, mutta katsotaan, millaiseksi tämä tästä muotoutuu.”

THL:n päihdetiimin johtava asiantuntija Thomas Karlsson.

Muun muassa teknologian myötä globaalit trendit näkyvät meillä Suomessakin lyhyemmällä aikaviiveellä kuin aikaisemmin.

Esimerkiksi raikkaiden juomien suosion lisääntyminen on nähtävissä ihan selvästi tilastoista, kertoo Karlsson. Suosiossa ovat muun muassa raikkaat cocktailit, samppanjat, roseeviinit, kuohuviinit ja seltzerit. Viinoista valitaan tunkkaisempien vaihtoehtojen sijaan usein gin.

Suomessa on myös omia kotimaisia trendejä, kuten lonkeroiden suosion roima kasvu sen jälkeen, kun vahvat long drink -juomat vapautuivat myyntiin elintarvikeliikkeissä vuonna 2018.

”Jos kuitenkin katsotaan, mitä alkoholijuomaa juodaan Suomessa kaikkein eniten, niin olemme yhä lageria kuluttava olutmaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat