Uuni voi olla huomaamaton sähkö­syöppö: Taulukko näyttää erot eri ruoanlaitto­tapojen välillä

Kaksi asiantuntijaa antaa vinkkejä energiatehokkaaseen ruoanlaittoon. Mikä laitteista onkaan energiatehokkain: uuni, airfryer vai mikroaaltouuni?

Uunin esi- ja jälkilämpöä hyödyntää voi hyödyntää lukuisten eri ruokien kohdalla. Myös kiertoilmaominaisuus kannattaa muistaa.

4.9. 3:00 | Päivitetty 4.9. 7:48

Sähkön hinta on moninkertaistunut. Niinpä monissa kodeissa mietitään, miten sähkönkulutusta voisi hillitä, jotta lasku ei lohkaisisi tuloista kohtuuttoman suurta osaa.

Yksi tapa pienentää sähkölaskun euromäärää on kiinnittää huomiota uunin käyttöön. Erinomainen vinkki on kapinoida reseptien uuninlämmitysohjeita vastaan – ainakin tietyntyylisissä resepteissä.

Uunin esi- ja jälkilämpöä voi hyödyntää yllättävän monessa, asiantuntija Päivi Suur-Uski kestävän kehityksen yhtiö Motivasta toteaa.

”Monet ruoat voi laittaa uuniin heti, kun uunin laittaa lämpenemään, tai jättää jälkilämpöön sen jälkeen, kun uunin on kytkenyt pois päältä.”

Samaa sanoo kotitalousasiantuntija Niina Silander Martoilta. Esimerkiksi suolaiset piirakat, laatikot ja padat voi Silanderin mukaan panna kylmään uuniin, jolloin esilämpö tulee hyödynnettyä.

Jälkilämpöä Silander suosittelee nopeasti valmistuville ruoille. Haudutettavia uuniruokaa, kuten pataruokia, valmistaessa voi uunista kääntää lämmöt pois noin puoli tuntia ennen kypsennysajan päättymistä.

Sen sijaan muun muassa leivonnaiset kannattaa paistaa aina ohjeen mukaan. Ne kannattaa Silanderin mukaan panna sen lämpöiseen uuniin kuin reseptissä mainitaan. Kun uuni on kytketty pois päältä, ruoan voi jättää uuniin.

Vanhoissa uuneissa esilämmitysaika on Silanderin mukaan 10–15 minuuttia. Kannattaa siis tutkailla, mikä oman uunin esilämmitysaika on.

Monet uudet uunit ovat kiertoilmauuneja, joita ei esilämmitetä lainkaan, Silander huomauttaa.

”Perussääntö on, että paistolämpötilaa voi kiertoilmaa käyttäessä laskea noin 25 astetta.”

Kiertoilmauuni onkin Silanderin mukaan energiatehokkaampi, kun paistettaessa saa hyödynnettyä montaa uunin tasoa samaan aikaan.

Kiertoilma säästää sähköä myös siinä mielessä, että kiertoilmauunissa reseptissä mainittua paistolämpötilaa voi laskea. Myös silloin, kun paistaa vain yhdessä tasossa jotakin.

”Perussääntö on, että paistolämpötilaa voi kiertoilmaa käyttäessä laskea noin 25 astetta”, Silander toteaa.

Kiertoilmauunissakin saattaa kuitenkin olla omat hankaluutensa. Koska ilma nimensä mukaisesti kiertää uunissa, paistojäljestä ei välttämättä tule yhtä tasaista kuin tasalämpöä käytettäessä. Tällöin saattaa joutua kääntämään ruoan astiaa kesken paiston. Silanderin mukaan tällaista pulmaa ei välttämättä tule, jos uuni on hyvä.

Moni tykkää hauduttaa esimerkiksi pataruokia uunissa. Mutta onko pataruoan valmistaminen energiatehokkaampaa liedellä vai uunissa?

”Vähemmän energiaa kuluu, kun ruoan valmistaa liedellä. Silloin lämmitetään vain astiaa ja ruokaa, eikä itse uunia ollenkaan”, Suur-Uski sanoo.

Silanderin mukaan pataruokien lisäksi on monia tuttuja uunissa tehtäviä ruokia, jotka voi valmistaa liedellä. Esimerkiksi pihvit ja pyörykät.

Silander peräänkuuluttaa myös suunnitelmallisuutta ja valmistautumista.

”Kannattaa tehdä isompi annos ja paistaa sämpylät samalla kertaa. Esivalmistele tekemäsi ruoat. Silloin uunia saa hyödynnettyä mahdollisimman paljon, kun sen kerran lämmittää.”

Siitä huolimatta, että uuni on usein ruoanlaitossa ja leivonnassa pakollinen, Suur-Uski ei kuitenkaan pistä turhan paljon painoarvoa uunin kuluttamalle sähkölle. Uunien energiatehokkuus on parantunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Hänen mukaansa varsinkin uudemmissa uuneissa on aika vähän mahdollisuuksia säästää.

”Uunit ovat aikaisempaa tiiviimpiä ja niissä on paremmat eristeet, jotta energiaa ei mene hukkaan ja lämpö pysyy uunissa”, Suur-Uski toteaa.

Energiankulutus määrittyy luonnollisesti sen mukaan, kuinka paljon sähkölaitetta käytetään.

Kun ruokaa valmistaa liedellä, kuluu energiaa vähemmän kuin uunissa valmistettaessa.

Jos vain on mahdollista, kannattaa käyttää mieluummin muita laitteita kuin uunia, kun sähkökuluissa haluaa säästää, Suur-Uski muistuttaa.

Vaihtoehtoisista laitteista hän mainitsee mikron. Mikro löytynee lähes jokaisesta suomalaiskodista. Suur-Uski kannustaa lämmittämään ruoan mahdollisuuksien mukaan mikrossa, sillä se on huomattavasti energiatehokkaampi kuin uuni.

Suur-Uski laati HS:lle taulukon, joka havainnollistaa uunin, mikron ja airfryerin sähkönkulutusta. Laitteet ovat erilaisia, joten kaikki eivät käytä sähköä juuri sen verran, mitä taulukossa kerrotaan. Taulukko antaa kuitenkin osviittaa siitä, paljon laitteiden käyttö eri kilowattituntihinnoilla maksaa.

Myös Silander kannustaa lämmittämään ruoan mieluummin liedellä tai mikrossa kuin uunissa.

Mikroa uudempi tulokas kotikeittiössä on airfryer-laite eli kiertoilmakypsennin.

Silander toteaakin, että airfryer toimii käytännössä kuin korkealämpöinen pieni kiertoilmauuni.

”Airfryer on tullut uunin korvaajaksi. Se käyttää uunia vähemmän energiaa”, Suur-Uski sanoo.

Silander toppuuttelee uusissa laitehankinnoissa:

”Jos semmoinen on kotoa, niin sitä kannattaa hyödyntää, mutta sitä ei tarvitse tätä varten hankkia. Moneen asiaan käy mikro tai liesi.”

Silander toteaa myös, että vaikka uuni kuluttaa esimerkiksi mikroaaltouunia enemmän sähköä, se säästää jotakin muuta: aikaa.

Kun ruoka valmistuu kuin itsekseen, voi sillä välin tehdä jotakin muuta, Silander sanoo.

Lue myös: Näin säädät kodin sähkölaitteet säästöliekille – Tietyt koneet kannattaa vaihtaa nyt uusiin, sillä ne maksavat itsensä pian takaisin

Lue myös: Mitä on ”80-luvun perusruoka”, johon palaamalla voisi säästää? Asiantuntijat kertovat, miten ruokakuluista tingitään

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat