Ruoka kallistuu nyt ennätys­vauhtia, ja osalla ihmisistä se voi aktivoida lapsuudesta kumpuavan uhka­tilan – Psykologi kertoo, mistä ilmiössä on kyse

Erikoispsykologi Maarit Lassanderin mukaan on erittäin tärkeää, että ruoan kallistumisesta ja sen tuomista ongelmista puhutaan nyt avoimesti.

Ruoka ei ole kallistunut Suomessa 2000-luvulla kertaakaan yhtä nopeasti kuin nyt.

21.9. 11:00

Ruoka kallistuu nyt ennätyksellisen nopeasti. Kallistuminen on esillä mediassa, siitä keskustellaan ystävien kesken ja se näkyy luonnollisesti jokaisen kauppalaskuissa.

Tämä saattaa aktivoida toisissa ihmisissä uhkatiloja, jotka voivat kummuta esimerkiksi aikaisemmista elämäntilanteista, kertoo erikoispsykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander.

”Uhkatilan voi aiheuttaa esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden kokemukset siitä, että rahat eivät ole riittäneet tai perheessä on syöty hyvin yksipuolisesti sen takia, että on ollut todella tiukka budjetti. On ehkä koettu erilaisuutta verrattuna muihin.”

Toisilla saattaa auttaa ajatus siitä, että kiristyneessä tilanteessa on mahdollisuus pysähtyä miettimään tarkemmin sitä, millaista ruokaa syö, kuinka kaukaa se on tuotu ja mikä on meille hyväksi, Lassander miettii.

”Mutta jos hätä ja ahdistus nousee aikaisemmista kokemuksista, voi tuntea, että ei ole ulospääsyä ja kaikki on hallitsematonta. Ei tiedetä, kuinka kauan tämä tilanne kestää ja mihin se on menossa.”

Erikoispsykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander.

Silloin on Lassanderin mukaan hyvä pyrkiä puhumaan asiasta ammattilaiselle tai ottamaan asia puheeksi oman perheen tai ystävien kanssa, hakea erilaisia vaihtoehtoja, ratkaisuja ja tukea.

Lassanderin mukaan tilanteesta keskusteleminen saattaa olla nykypäivänä kivuttomampaa kuin aikaisemmin, sillä se koskettaa kaikkia – tietysti eri mittapuulla.

”Asiasta on toivottavasti helpompaa puhua nyt muille. On todella tärkeää, että tilanteen aiheuttamista huolista tai ongelmista keskustellaan avoimesti.”

Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat olivat Suomessa elokuussa 12,2 prosenttia vuodentakaista korkeammat.

Ruoka ei ole kallistunut Suomessa 2000-luvulla kertaakaan yhtä nopeasti.

Vuodessa eniten kallistuneita elintarvikkeita ovat jauhot, kahvi, kananmunat ja tuore kala eli käytännössä lohi.

Lue lisää: Ruoka kallistuu Suomessa ennätysvauhtia – erityisesti näiden elintarvikkeiden hinta nousee nyt vauhdilla

Lassander on kirjoittanut vuonna 2020 kirjan Rahaviisaus, jokakäsittelee ihmisten omia mielen rakenteita ja sitä, miten niitä voi harjoittaa ja muuttaa suhteessa rahaan.

Emme pysty hallitsemaan kaikkea, ja liian tarkka taulukointi voi aiheuttaa vain lisästressiä.

”Ihan ensin lähtisin pohtimaan omia arvoja ja tavoitteita: toisaalta halutaan ehkä säästää ja taata taloudellista turvallisuutta, toisaalta halutaan myös mahdollisesti nauttia ruoasta.”

Kun tämä asia on mietitty yksin tai yhdessä perheen kanssa, ruokabudjettia voi miettiä konkretian pohjalta. Se edesauttaa hallinnan ja turvallisuuden tunnetta omasta budjetista.

Joillekin tähän voi auttaa tarkan Excel-taulukon laatiminen, mutta Lassander muistuttaa, ettei suunnittelusta kannata tehdä liian hankalaa.

Emme pysty hallitsemaan kaikkea, ja liian tarkka taulukointi voi aiheuttaa vain lisästressiä.

”Kuitenkin esimerkiksi lista, johon on merkattu joka viikko kaupasta ostettavat perustarvikkeet, voi olla hyödyllinen.”

Listan voi tehdä paperille ja kiinnittää jääkaapin oveen, kännykän muistiinpanoihin tai suoraan nettikauppaan. Kun ylhäällä ovat asiat, joita joka viikko ostetaan ja kuinka paljon ne yhteensä maksavat, on kasassa hyvä peruspaketti, josta tietää, kuinka paljon rahaa vähintään menee ruokaan viikossa.

Listan ympärille on sitten helpompi tehdä vaihtuvia lisäyksiä.

Toinen konkreettinen toimiva tapa voi olla esimerkiksi se, että laittaa selkeästi joka kuukausi rahoista sivuun ruokaan menevät rahat. Toiset käyttävät tähän erillistä ruokatiliä, jotkut saattavat ostaa lahjakortin omaan ruokakauppaan.

Näin voi helposti seurata omaa ruoan kulutusta.

Lisäksi kannattaa muistaa, että ruokakaupassa käymiseen liittyvät olennaisesti myös tunteet.

”Sillä on väliä, menemmekö kauppaan väsyneenä ja nälkäisenä, jolloin impulsiiviset ostokset korostuvat. Silloin saattaa valita helposti ruokaa, jonka saa heti kotona lautaselle, mutta mikä ei välttämättä ole taloudellisesti järkevin vaihtoehto.”

Jos tällainen tilanne kuulostaa tutulta, kannattaa kauppareissuja helpottaa suunnittelemalla ne etukäteen. Helpotusta voi yksinkertaisimmillaan saada esimerkiksi muuttamalla kaupassakäynnin ajankohtaa tai tekemällä ruokatilaukset verkossa.

Lassander kertoo itse luoneensa ruokaostosten tekemiseen tietoisen rutiinin, jossa hyödyntää verkkokaupan, kivijalkakaupan ja hävikkikaupan yhdistelmää sekä aikatauluttaa ostokset samalle viikonpäivälle.

”On tärkeää, että ruoasta tulee edelleen hyvä mieli ja odotamme sitä, että voimme syödä ja kokeilla ehkä jotain uutta.”

Säästämisen ja budjetoinnin ohella on erityisen tärkeää myös ilahduttaa itseään arjen keskellä, Lassander muistuttaa.

”Minulle esimerkiksi tärkeää on, että voin silloin tällöin käydä ostamassa torilta marjoja tai juustoja Hakaniemen hallista. Ne ovat kalliimpia, mutta saan siitä paljon iloa ja silloin suunnittelen loppubudjetin sen ympärille tarkemmin.”

Oleellista on, että kotona ei unohdeta laittaa edelleen hyvää ruokaa. Se ei välttämättä ole kiinni budjetista, vaan siitä, kuinka paljon voimme antaa asialle huomiota. Ehkä itseltä voi kysyä, voiko rahan sijaan antaa ruoan valmistukselle hiukan enemmän aikaa.

”On tärkeää, että ruoasta tulee edelleen hyvä mieli ja odotamme sitä, että voimme syödä ja kokeilla ehkä jotain uutta.”

Lue lisää: Akseli Väisänen kutisti ruokakulunsa vain 50 euroon viikossa yksinkertaisella keinolla – HS:n lukijat kertovat parhaat vinkkinsä, jotka ovat tuoneet pysyvää säästöä ruokaostoksilla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat