Italialais­tutkijan jakama uuden­lainen pastan keitto-ohje leviää somessa – HS testasi

Italialaistutkija jakoi pastankeitto-ohjeen, jonka sanotaan kuluttavan vähemmän sähköä.

HS:n ruokatoimitus kokeili netissä levinnyttä pastankeitto-ohjetta.

4.1. 13:58 | Päivitetty 5.1. 11:20

Energiakriisi ja kallistuneet sähkölaskut ovat saaneet monet tarkkailemaan omaa sähkönkulutustaan aiempaa tarkemmin.

Säästövinkkejä onkin jaettu mediassa kuluneen puolen vuoden aikana runsaasti, jotta rahaa jäisi muuhunkin kuin sähkökuluista selviämiseen.

Energiatehokkuuden maksimoimiseksi on kehitetty mitä erilaisimpia ratkaisuja. Yksi niistä on fysiikan Nobel-palkinnon saaneen Giorgio Parisin levittämä niksi, jonka italialaistutkija jakoi Facebookissa.

Niksin perusideana on yksinkertaisesti se, että pastan saa keitettyä aikaisempaa pienemmällä sähkönkulutuksella. Idea on alkujaan Alessandro Busiri Vicin, joka julkaisi kehittelemänsä pastankeitto-ohjeen Facebookissa viime syksynä.

Yleisesti ajatellaan, että pasta on täydellisen kypsää ollessaan al dente – pehmeää mutta hieman pureskeltavaa.

Saako tällä somessa levinneellä ohjeella keitettyä maistuvaa pastaa ja vielä energiatehokkaasti? Helsingin Sanomien ruokatoimitus kokeili.

Ensin veden annetaan kuumentua kiehuvaksi, sitten veteen lisätään pasta. Liesi käännetään pois päältä, kun pastat ovat olleet kiehuvassa vedessä kaksi minuuttia. Lopuksi pastan annetaan kypsyä kannen alla minuutin kauemmin kuin pastan keittoaika sen pakkauksen mukaan olisi.

Parisi sovelsi Busiri Vicin ohjetta hieman. Hän kertoo vain madaltaneensa lieden lämpötilaa, kun taas Busiri Vicin on sammuttanut lieden täysin pastankeiton loppuvaiheessa. HS:n ruokatoimitus keitti pastan Busiri Vicin oheella.

Pasta ei ole raakaa, mutta aavistuksen pidempi keittoaika ei olisi ollut pahitteeksi.

Uudella tavalla keitetty pasta on lautasella. Jo ennen maistamista se vaikuttaa napakammalta kuin sen tarvitsisi olla.

Jopa hieman raa`alta?

Maistaessa huomaa, että pasta ei ole raakaa, mutta aavistuksen pidempi keittoaika ei olisi ollut pahitteeksi. Näin, vaikka pastaa kypsytettiin yhteensä 13 minuuttia – minuutin kauemmin kuin pastapussin ohjeessa kehotettiin.

Maistelukokemuksen valossa pastan keitto-ohjeen saama kritiikki yllättää. Pastan on muun muassa sanottu menevän ylikypsäksi. Monet ruoka-alan ammattilaiset eivät ole ohjeesta innostuneet.

”Pastalla ei ole oikeaa rakennetta. Siitä tulee liian kumimaista ja sillä on taipumus paisua liikaa, se on ylikypsää”, kokki Vincenzo Feola totesi Deutsche Wellelle.

Keittiömestari Antonello Colonna on niin ikään sanonut, että pasta muuttuu ”kumimaiseksi”, kertoo brittilehti The Indipendent siteeraten italialaislehti La Repubblicaa.

Uutta tapaa keittää pastaa ei ole kuitenkaan ainoastaan kritisoitu.

Brittilehti The Huffington Postin mukaan keitto-ohje on saanut kehuja Barillalta, joka on yksi Italian suurimmista pastabrändeistä. Samaisessa jutussa keittiömestari Gennaro Contaldo sanoo ohjeen ”toimivan”.

Kokkaa näitä pastaruokia:

Kukkakaalitagliatelle

Broilerifettuccine

Bouillabaisse-tuorepasta

Pasta on tunnetusti olennainen osa Italian ruokakulttuuria. Italiassa syötiin vuonna 2021 runsaat 23 kiloa pastaa henkilöä kohden. Kansainvälisen pastajärjestön mukaan Italia kuluttaakin eniten pastaa maailmassa.

Myös Suomessa pasta maistuu, mutta ei pastansyönnin maailmanmestariin verrattavissa olevia määriä. Taloustutkimuksen Suomi Syö 2022 -tutkimuksesta käy ilmi, että 53 prosenttia vastaajista käyttää pastatuotteita vähintään kerran viikossa.

Jos Italian ja Suomen pastankulutustottumukset eroavat toisistaan valtavasti, huimia eroja on myös maiden väkiluvussa: Italiassa asukkaita on noin 60 miljoonaa, Suomessa noin viisi miljoonaa.

Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös siihen, paljon sähköä kuluu ruoanlaittoon ja elämiseen ylipäänsä.

Juuri ihmisten määrä on kokonais­energiankulutuksen osalta hyvin olennainen, sanoo viestintäpäällikkö Leila Timonen kestävän kehityksen yhtiö Motivasta.

”Jos pastaa oikeasti keitetään päivittäin italialaistalouksissa, niin sinänsä pienikin energiansäästö voi olla aika merkityksellinen kokonaisuuden kannalta.”

Suomessa ei hänen mukaansa onnistuta saamaan mainitsemisen arvoisia energiasäästöjä muuttamalla pastankeittotapaa.

Valmisti ruokansa sitten kuinka tahansa, Timonen muistuttaa, että jokainen voi tehdä oman osansa omaan tyyliinsä sopivalla tavalla, jotta sähköä säästyisi.

Yleisohjeeksi hän antaa ruoan lämmittämiseen liittyvän neuvon: mikroaaltouuni on uunia ja liettä energiatehokkaampi.

Oikaisu 5.1. kello 11.18: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Suomi Syö 2022 -tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista käyttäisi pastatuotteita vähintään kerran viikossa. Kun ottaa huomioon myös päivittäin tai lähes päivittäin pastaa syövät, todellisuudessa pastatuotteita käyttää tutkimuksen mukaan viikoittain 53 prosenttia suomalaisista.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat