Sirkka Anttonen kehitti 25 vuotta sitten hitti­pastan, joka on edelleen koulujen ruoka­listojen suosikki – Näin se syntyy

Palermon pasta on rakastettu kouluruoka, joka kehitettiin 25 vuotta sitten.

Pastan resepti on alkujaan lahtelaisen Sirkka Anttosen, 75, idea.

Anttonen innostui keksimään pastan vuonna 1998 järjestettyyn kouluruoka­kilpailuun. Sinä vuonna maksuton kouluruoka täytti viisikymmentä vuotta.

”Minulla on pientä kilpailuviettiä, joten halusin kokeilla, kuinka käy”, Anttonen kertoo.

Tuohon aikaan hän työskenteli Kärpäsen koulun keittiöpäällikkönä Lahdessa. Nykyisin hän on eläkkeellä.

Idean ruokaan Anttonen sai pohtiessaan lasten maku­mieltymyksiä.

”Yritin miettiä, mikä olisi lasten suosikki. Jo silloin pasta oli suosittua.”

Niinpä hän suunnitteli pastan, josta ajatteli lasten pitävän. Kilpailuun sai kuitenkin osallistua vain ryhmänä, joten Anttonen nimitti ruoan keksijöiksi koko koulukeittiön henkilökunnan.

Muut koemaistoivat ruokaa, mutta eivät sinänsä osallistuneet reseptin tekemiseen, Anttonen sanoo.

Hän muistelee, että ohjeeseen ei kuitenkaan tehty juuri muutoksia, vaan reseptin ensimmäinen versio lähetettiin kilpailuun. Tästä Anttonen ei kuitenkaan ole aivan varma – 25 vuotta on pitkä aika, ja siinä ajassa asiat ehtivät unohtua.

”

”Moni mieltää sen laatikoksi, mutta sitä se ei ole.”

Sen hän muistaa, että kilpailuun piti keksiä koko kouluruoka-ateria. Lisukkeeksi hän teki paprikasalaattia ja jälkiruoaksi mustaherukkayllätyksen.

Anttonen haluaa oikaista erään Palermon pastaan liittyvän väärinkäsityksen:

”Sehän ei ole varsinaisesti laatikko, vaan mehevää pastaa kastikkeessa. Moni mieltää sen laatikoksi, mutta sitä se ei ole.”

Alkuperäinen Palermon pasta syntyy pastasta, broilerista sekä kermaisesta kastikkeesta, joka on maustettu valkosipulilla ja rakuunalla. Kuva: EMILIA ANUNDI / HS

Kilpailuun osallistuminen inspiroi Anttosta myös keksimään pastalle nimen. Se oli tärkeä osa kokonaisuutta.

Reseptillä piti olla erikoinen, huomiota herättävä nimi. Jos sitä kutsuisi vain broileri­pastaksi, ja kilpailussa olisi monia osallistujia, resepti pistettäisiin sivuun: tuossa on broileria ja pastaa, Anttonen muistelee miettineensä.

Hän otti esiin Italian kartan.

Italian Sisiliassa sijaitseva kaupunki kiinnitti hänen huomionsa. Palermo.

Päätös oli selvä: ruokaa kutsuttaisiin Palermon pastaksi.

Palermon pastan reseptistä on erilaisia versioita. Muunnelmissa valkosipuli on saatettu jättää pois ja tilalle ottaa curry. Kuva: EMILIA ANUNDI / HS

Palermon pasta palkittiin kunniamaininnalla.

Anttosen ajatukset siitä, mikä lapsille maistuisi, osuivat aikoinaan oikeaan. Niin oikeaan, että nykyajan lapsetkin syövät kyseistä pastaa.

”Nähtävästi se on heidän suun mukainen. Lisäksi pasta on helppo syödä”, Anttonen pohtii suosion syitä.

Hän veikkaa myös, että yksi osa suosiosta liittyy pastan helppoon jaettavuuteen – koululounaan pääruoka voidaan kuljettaa yhdessä astiassa.

Tästä kouluruoka­klassikosta on olemassa useita versioita. Alkuperäisen reseptin pääasialliset raaka-aineet ovat pasta, broileri sekä valkosipulilla ja rakuunalla maustettu kermainen kastike, Anttonen toteaa.

Monet reseptin muunnelmat sisältävät currya, jota ei alkuperäisessä reseptissä ole. Sen sijaan valkosipuli on saatettu jättää pois. Esimerkiksi tässä Helsingin Sanomissa julkaistussa Palermon pastan reseptissä on juuri currya mutta ei valkosipulia.

Anttonen laittaa Palermon pastaa edelleen ja samalla ohjeella kuin 25 vuotta sitten.

”Lapsenlapseni pitävät siitä. Heidän kaverinsa eivät usko, että minä olen kehittänyt sen. Ajattelevat, että kunhan puhut.”

”

Suomen lisäksi vain Ruotsissa valtio takaa koulu­ruoan päivittäin ilmaiseksi.

Kouluruoan hinnasta, laadusta ja suosiosta puhutaan aika ajoin.

Viime vuoden lopulla kouluruoka puhutti jälleen. HS uutisoi muun muassa oppilaista, jotka lähtivät ruokatunnilla lähikauppaan ostamaan lounasta ja kouluruoan laatua parantavasta valmistus­menetelmästä.

Vaikka kouluruokaa kritisoidaan, muistetaan myös puhua sen ainut­laatuisuudesta. Maksuton lounas koulussa on lähes pelkästään suomalais­lasten etuoikeus. Suomen lisäksi vain Ruotsissa valtio takaa kouluruoan päivittäin ilmaiseksi.

Yksi kouluruoan puolestapuhuja on Päijät-Hämeen Ateriapalvelut oy:n tuotekehitys­päällikkö Jukka Turta.

Hänet palkittiin tammikuussa työstään kouluruoan hyväksi. Turta on ollut mukana päättämässä Päijät-Hämeen kouluissa tarjottavista lounaista kolmen vuoden ajan.

Turta itse ei ole ollut kehittelemässä Palermon pastan reseptiä, mutta on halunnut pitää sen osana kouluruokalistaa.

”Minun mielestäni on hyvä, että kuuntelemme lapsia ja heidän toiveitaan ja tarjotaan lasten lempiruokia. Olen ainakin omalta osaltani halunnut pitää Palermon pastan listoilla”, hän sanoo.

Turta veikkaa, että pasta on maistunut koululaisille yli kaksikymmentä vuotta, sillä ”siinä on kaikki kohdillaan”.

”Sopivan lempeä maku ja kuitenkin hieman erilainen verrattuna siihen, millaista kouluruoka on ollut aiemmin”, hän toteaa.

Turta kutsuu Palermon pastaa ”tämän päivän kouluruokahitiksi”.