Voiko banaanin syödä kuorineen? Netissä leviää reseptejä, joissa myös kuoret käytetään – Kysyimme asian­tuntijoilta, onko siinä järkeä

Banaaninkuoria käytetään niin ruoanlaitossa kuin leivonnassakin. Kysyimme Ruokaviraston asian­tuntijoilta ja laillistetulta ravitsemus­terapeutilta, mitä mieltä he ovat banaanin­kuorien syömisestä.

Voiko banaaninkuoria syödä? Kysyimme asiantuntijoilta.

24.2. 10:35 | Päivitetty 24.2. 20:34

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että banaani kuoritaan ennen syömistä.

Niin ei ole kaikkialla maailmassa. Banaaninkuoret voivat olla osa maan ruokakulttuuria. Kuoria syödään esimerkiksi Venezuelassa ja Intiassa.

Ainakin viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana myös muualla maailmassa on puhuttu kuorien hyödyntämisestä. Esimerkiksi vuonna 2019 banaaninkuorista valmistettu ”pekoni” innosti netissä, kertoo yhdysvaltalaislehti The New York Times. Samoihin aikoihin verkossa kiinnostuttiin reseptistä, jossa suositusta nyhtöpossusta oli tehty vegaaneille sopiva versio banaaninkuorista.

Jos kuorien syöminen lihankorvikkeena tuntuu hämmentävältä, kuoria voi käyttää myös muun muassa curryyn ja banaanikakkuun tai laittaa smoothien sekaan.

Hävikkiruoasta puhutaan nykyisin paljon. Banaaninkuorien syömisen yhtenä etuna pidetään sitä, että kun banaanin syö kuorineen, hävikkiä ei synny.

Mitä suomalaiset asiantuntijat sanovat banaaninkuorien syömisestä?

Elintarvikkeiden turvallisuutta seurataan monella eri osa-alueella. Kemiallinen turvallisuus on olennaisessa osassa, kun pohditaan banaaninkuorien syömistä.

Kemialliseen turvallisuuteen kuuluvat muun muassa torjunta-ainejäämät ja lisäaineet.

Elintarvikevalvonnan ohjauksen erityisasiantuntija Arja Heinonen Ruokavirastosta sanoo, että torjunta-ainejäämien ja hyönteismyrkkyjen osalta banaanin voi huoletta syödä kuorineen.

Hedelmissä käytettäville torjunta-ainejäämille ja hyönteismyrkyille on määritelty sallitut enimmäismäärät. Määrät on laskettu koko hedelmälle kuorineen. Tämä pätee myös sellaisiin hedelmiin, joita ei tyypillisesti syödä kuorimatta, Heinonen toteaa.

Heinosen mukaan torjunta-aineita käytetään pääasiassa hedelmien viljelyvaiheessa. Lisäksi on olemassa kaasutettavia torjunta-aineita, joita käytetään itse hedelmäsatoon. Niidenkään käyttö ei Heinosen mukaan estä syömästä banaania tai mitä tahansa muuta hedelmää kuorineen. Torjunta-aineille asetetut enimmäismäärät koskevat niin ikään kaasutettavia torjunta-aineita.

Hedelmäeriä myös valvotaan ja tutkitaan.

”Toki on niin, kuten muidenkin elintarvikkeiden suhteen, että jokaista tuote-erää ei ole mahdollista ottaa valvontatutkimuksiin. Tutkimuksia tehdään pistokoemaisesti ja riskiin perustuen. On hedelmien maahantuojan vastuulla, että kaikki maahan tuotavat tuotteet ovat määräysten mukaisia”, Heinonen sanoo.

Elintarvikkeiden kemialliseen turvallisuuteen kuuluvat myös lisäaineet. Niidenkin käyttö on määritelty tarkkaan.

”Lisäaineita saa käyttää todella rajoitetusti kokonaisiin hedelmiin. Lainsäädännössä on säädetty, mitä saa käyttää ja minkä verran. Siinä on arvioitu sitä, että kukaan ei altistuisi niille liikaa”, sanoo Kirsi-Helena Kanninen, myös Ruokaviraston elintarvikevalvonnan ohjauksen erityisasiantuntija.

Esimerkiksi banaanin pintakäsittelyyn saa lain mukaan käyttää mehiläisvahaa, Kanninen toteaa.

Hän suhtautuu kuitenkin varauksella banaaninkuorien syömiseen.

”Kyllähän oletus on, että kukaan ei syö banaaninkuoria. Lisäainemielessä siitä ei ole haittaa, mutta eihän banaaninkuoria pidetä sillä lailla syötävinä. Eivätkä ne varmaan ole kauhean hyvän makuisiakaan”, hän arvelee.

”Varmaan hyvin marginaalinen joukko syö niitä”, Kanninen pohtii.

Kemiallisen elinturvallisuuden lisäksi elintarvikkeita tutkitaan fysikaalisten vaarojen, kuten vierasesineiden, varalta.

Elintarvike­hygienia­jaoston jaostopäällikkö Carmela Hellsten Ruokavirastosta sanoo, että banaaninkuorien syömiselle ei ole fysikaalista estettä, kunhan kuoret ovat puhtaat, eikä niissä ole esimerkiksi kiviä.

Elintarvike­turvallisuudessa myös mikrobiologialla on tärkeä osansa. Siinä kiinnitetään huomiota elintarvikkeissa mahdollisesti oleviin elollisiin ja pieniin eliöihin. Mikrobiologian näkökulmasta banaaninkuorien syömisessä ei ole huolta, toteaa Ruokaviraston mikro­biologisen elintarvike­turvallisuuden erityis­asiantuntija Annika Pihlajasaari.

Ruokaviraston yleisohje on, että hedelmät kannattaa aina huuhdella huolellisesti ennen käyttöä, Pihlajasaari muistuttaa.

Entä ruoansulatus? Miten se sietää syötyjä banaaninkuoria?

Banaaninkuoren vaikutuksia suolistoon tai suoliston mikrobistoon, tai kehoon ylipäänsä, ei ole liiemmin tutkittu, toteaa laillistettu ravitsemus­terapeutti Kirsi Englund.

Hän suhtautuu banaaninkuorien syömiseen neutraalisti.

”Se ei ole ravitsemuksen näkökulmasta haitallista, mutta siitä ei ole hyötyäkään.”

Englundin mukaan itse hedelmälihassa on suurin osa banaanin ravintoarvosta.

"Kuori ei tuo juurikaan lisäarvoa."

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat