Pikatesti
Myöhä Bar & Café
Missä? Mannerheimintie 3 (Kaivopiha).
Milloin? Ti-to 11–22, pe 11–23, la 16–23.
Paljonko? Lounas (ti–pe 11–14) 8,60 e, korkeakoulujen opiskelijakortilla 2,85 e. Hävikkilounas lounasajan jälkeen 3 e. Iltalistan annokset 5–11 e. Hanaolut 8,90–10,50 e (0,4 l), opiskelijakortilla olut tai lasi viiniä 5 e, cocktailit 8,50 e.
”Ranskalaiset ja kaksi Jallu-shottia!” tilaus kajahtaa tiskiltä.
Kuulostaa maakuntafestareilta, mutta olemme Helsingin ydinkeskustan kaikille avoimessa ja jopa trendikkäässä opiskelijakuppilassa. Myöhä on Helsingin yliopiston opiskelijoiden omistaman Ylvan Kaivopihalle joulukuussa avaama ravintola.
Shottien kittaamisen sijaan paikkaa leimaavat valveutuneisuus ja ajan henkeen vastaaminen. Alkoholittomat juomat korostuvat tarjonnassa, ja viinit lasketaan hanapakkauksista.
Myöhä on tiedotteen mukaan Unicafe-ravintoloiden ”räväkkä pikkusisko” sekä ketjun ensimmäinen ja tiettävästi Helsingin ainoa kokonaan kasvipohjainen opiskelijakuppila. Vegaaniseen ruokaan keskittynyt opiskelijaravintola on löytynyt pitempään Espoon puolelta Aalto-yliopiston kampukselta.
Media on tarttunut Myöhän tapauksessa lounaan jälkeen alkavaan anniskeluun, jossa olut ja viini irtoavat opiskelijakorttia vilauttamalla viidellä eurolla. Kyseessä on Unicafen kädenojennus opiskelijoille. Kolmen jälkeen paikka palvelee vain täysi-ikäisiä.
Härkis-lounas vie nälän, mutta makunautinnoksi sitä ei voi kutsua.
Suosio näkyy täysinä pöytinä. Vaikka valtaosa asiakkaista vaikuttaa parikymppisiltä opiskelijoilta, Myöhä myy lounaita muillekin vajaan yhdeksän euron perushintaan. Hävikkiannoksen saa kolmella.
Lämpölevyjen päältä kauhottava lounas tuodaan naapurista eli Kaivopihan Unicafen keittiöstä, joten lämmin ruoka on välillä sama molemmissa ravintoloissa.
Testikäynnillä tarjolla on vaihtoehtoisesti Härkis-kastiketta riisillä, luomutofu-kookoskeittoa sekä vitriinissä viruvia härkispatonkeja. Kätevästi matkaan napattavat bowlit ovat päässeet yhden tienoilla loppumaan.
Unicafeen tarjonta ei ole maistunut viime vuosina yhtä laadukkaalta kuin kantakaupungin muissa opiskelijaruokaloissa, esimerkiksi yliopiston päärakennuksen Sodexolla. Täälläkin kastikeannos sekä tylsää jäävuorisalaattia, porkkanaraastetta ja papuja sisältävä suppea salaattipöytä ovat lähinnä välttäviä: vatsa täyttyy edullisesti, mutta makunautinnosta ei voi puhua.
Lisukkeet ovat niukkoja. Leivän kanssa on tarjolla hummusta ja vegaanista margariinia. Pääruuan hailakkuutta voi terävöittää ketjun perinteisellä chilikastikkeella.
Illalla Myöhässä käynnistyy itsepalvelukaraoke.
Lounasajan jälkeen koittaa tunnin siirtymä, jonka jälkeen valot himmenevät sekä olut- ja lauluhanat aukeavat.
Iltalistalla löytyy esimerkiksi vegehampurilaisia ja vegaanisia makkaraperunoita. Herneproteiini-chorizoa hyödyntävä ja kurkkusalaatilla höystetyt makkaraperunat on kiitettävän kookas grillihenkinen mättö.
”Kahdeksan ja puoli euroa! Nyt on lama”, ystävä villiintyy vadelmapyreellä jatketusta mojitosta, jossa ei ole säästelty minttua.
Itsepalvelukaraokesta kajahtaa ensimmäisenä Don't Stop Believin’, joka leviää pöytiin. "A smell of wine and cheap perfume”, laulattaa sulassa sovussa nuoria baskeripäitä ja haalarikansaa.
Osoitus vapaamielisyydestä taitaa olla se, että karaokelistalta löytyy lihansyönnin ja perinteisten arvojen ironian ja arveluttavuuden välillä keikkuva ylistyslaulu, Popedan Lihaa ja perunaa.
