Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa pitkään valmistellun eläinten hyvinvointilain, josta sorvattiin maailman parasta eläinsuojelulakia. Laki astuu voimaan vuoden 2024 alusta.
Maailman parhaasta eläinsuojelulaista puhuivat niin poliitikot kuin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK). Myös eläinoikeusjärjestöt toivoivat laista edistyksellistä.
Miten lopulta kävi?
Uuden lain myötä Suomessa luovutaan uusien porsitushäkkien rakentamisesta.
Porsitushäkit ovat karsinassa olevia rakenteita, jotka metalliputkilla osittain erottavat emakon porsaista ja rajoittavat emakoiden liikkumista niin, etteivät ne pääse kääntymään ympäri.
Porsitushäkkejä käytetään siksi, etteivät emakot vahingossa tallaisi pieniä porsaita Lisäksi häkit vähentävät tilantarvetta ja helpottavat työntekoa sekä puhtaanapitoa.
”Ei mikään eläin tykkää siitä, ettei pysty kääntymään.
Eläimen hyvinvoinnille häkit eivät kuitenkaan tee hyvää.
”Ei mikään eläin tykkää siitä, ettei pysty kääntymään. Kun emakko on häkissä, se pystyy hyvin rajallisesti vaikuttamaan omaan elämäänsä”, sanoo Helsingin yliopiston eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros.
Ennen porsimista emakoilla erittäin on vahva pesärakennustarve. Silloin emakot pyörivät ja pyrkivät kaivamaan maahan kuoppaa, jonka ne mieluiten täyttäisivät heinillä ja oksilla.
”Tämän tarpeen tyydyttäminen häkissä on todella vaikeaa.”
Porsitushäkkejä käytetään maailmalla edelleen melko laajasti.
”Euroopassa Ruotsi, Sveitsi ja Norja taitavat olla ainoita maita, joissa porsitushäkkien käyttö on kokonaan kielletty.”
Euroopan Unionissa ollaan kuitenkin menossa kohti vapaaporsitusta, sanoo Valros. Vapaaporsituksella tarkoitetaan sitä, että emakko on vapaana koko ajan eli jo porsimisesta lähtien.
Uusi eläinten hyvinvointilaki kieltää myös porsaiden kirurgisen kastraation vuoden 2035 alusta alkaen.
Kirurginen kastraatio tarkoittaa sitä, että porsaan iho leikataan auki, kivespussit poistetaan ja siemenjohtimet katkaistaan. Nykyisin lähes kaikki urospuoliset porsaat kastroidaan Suomessa kirurgisesti. Tämä johtuu siitä, osalle karjuista eli teurasikäisistä urossioista kehittyy epämiellyttäväksi koettu karjunhaju.
Suurin osa suomalaisista sikaloista käyttää kivunlievitystä kastroinnin yhteydessä.
”Mutta kivunlievitys tässä tarkoittaa, että juuri ennen toimenpidettä possuille annetaan tulehduskipulääkettä eli ikään kuin Buranaa. Jokainen ymmärtää, ettei se vie itse leikkauksen aiheuttamaa kipua pois.”
Vuoden 2027 alusta lähtien porsaille on tulehduskipulääkkeen lisäksi käytettävä paikallispuudutusta.
Maailmalla kirurgiseen kastraatioon suhtaudutaan vaihtelevasti. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa porsaita ei yleensä kastroida ollenkaan ja Hollannissa merkittävä osa kauppaan tulevasta porsaanlihasta on kastroimatonta, sanoo Valros. Ruotsissa ja Norjassa porsaalle on annettava puudute ennen kastrointia.
Lisäksi uusi laki muun muassa kieltää parsinavettojen rakentamisen. Parsinavetassa lehmä on parressa eli päästään kiinni navetassa.
Parsinavetoissa lehmät ovat päistään kiinni navetassa.
Käytännössä uusien parsinavettojen ja porsitushäkkien rakennuskielto tarkoittaa sitä, että vanhat rakenteet saa käyttää niin sanotusti loppuun.
Erityisen edistykselliseksi lakia ei Valrosin mukaan voi luonnehtia. Esimerkiksi eläinoikeusjärjestöt kritisoivat pitkiä siirtymäaikoja muun muassa kirurgisessa kastraatiossa.
”Meillä on ehkä Suomessa enemmän käytännössä asioita, jotka ovat todella hyvällä tolalla, mutta ei tämä laki ei tuo meitä mitenkään Euroopan tähtimaaksi”, sanoo Valros.
Valros muistuttaa, että myös kuluttajalla on tärkeä rooli eläinten hyvinvoinnissa. Eläinten hyvinvointia ei edistä se, että kuluttaja kokee olevansa oikeutettu edullisiin tuotteisiin, sanoo Valros.
”Usein ajatellaan, että tuottajat ovat jotenkin syyllisiä siihen, ettei eläimiä pidetä niin hyvin kuin toivoisi. Mutta kyllä pitää katsoa peiliin, jos haluaa halvalla.”
