Vérargues, 46 lämpöastetta. Gallargues-le-Montueux, 45,9 lämpöastetta. Villevieille, 45,1 lämpöastetta. Nämä ovat Ranskassa viime vuosina tehtyjä lämpöennätyksiä.
Viinintuotannolle korkeat lämpötilat eivät tiedä hyvää.
”35 asteeseen saakka viinitarhat pärjäävät, mutta kun saavutetaan 40 astetta, ongelmat alkavat näkyä”, sanoo ranskalainen viininviljelijä Gérard Bertrand HS:n haastattelussa.
Bertrand on yksi maailman johtavista luomu- ja biodynaamisten viinien tuottajista.
Lämpötila muuttaa rypäleiden makua ja tuo tuholaisia uusille alueille. Lisäksi sään ääri-ilmiöt tuhoavat satoja ja kuivuuden myötä kasteluvettä ei välttämättä riitä viininviljelyyn.
””Pelkkä hiilijalanjäljen pienentäminen ei riitä.”
Viinimaailma on havahtunut ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin ja riskeihin.
Nykyisin valmistajat esimerkiksi kiinnittävät huomiota pakkausmateriaaleihin, sillä pakkaukset aiheuttavat merkittävän osuuden viinin hiilijalanjäljestä. Se yksinään ei kuitenkaan riitä, sanoo Bertrand.
”On tärkeää suunnata eteenpäin, eikä jäädä jumittamaan viinipullon painoon, vaikka sen pohtiminen onkin hyvä alku. Pelkkä hiilijalanjäljen pienentäminen ei riitä. Seuraava merkittävä askel viininviljelyssä on hiilen sitominen maaperään.”
Viime vuosina suosioon ovat nousseet viinin luomu- ja biodynaaminen viljely, joita Bertrand pitää ratkaisuna moniin ongelmiin. Bertrand alkoi harjoittaa biodynaamista viljelyä tiloillaan vuonna 2002.
Kun Bertrand siirtyi käyttämään luonnollisia viljelykeinoja ja lannoitteita, ero alkoi hänen mukaansa näkyä muutamassa vuodessa: maaperän kunto parani, kasvien juuret kasvoivat syvemmälle ja köynnökset kehittivät aiempaa paremman vastustuskyvyn tauteja ja tuholaisia vastaan. Se on mahdollista riippuen viljelytavasta.
Luomuviljelyssä, kuten myös biodynaamisessa viljelyssä, ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Biodynaamisessa viljelyssä otetaan vielä askel hieman luomuviljelyä pidemmälle, sillä siinä käytetään homeopaattisia uutteita ja noudatetaan luonnon omia rytmejä.
Bertrand uskoo, että viiniteollisuus voi toimia esimerkkinä muulle maataloudelle.
Nykyisenkaltainen viljely kemiallisine lannoitteineen ja torjunta-aineineen on verrattain uusi ilmiö, jos tarkastelee viininviljelyn vuosituhansia jatkunutta historiaa.
Ennen maailmansotia Ranskassa viininviljely oli käsityötä. Silloin Ranskassa oli 35 000 traktoria, kirjoittaa The Guardian. Pari vuosikymmentä myöhemmin traktoreita oli jo yli miljoona ja samalla maahan virtasi tuholaismyrkkyjä Yhdysvalloista. Viinitilat niin ikään modernisoitiin ja tuotantoa kasvatettiin.
Ilmastonmuutoksen myötä kuluttajat ja viininvalmistajat ovat aiempaa kiinnostuneempia luonnonmukaisesta viljelystä, sanoo Bertrand.
Nyt edessä voi siis olla paluu menneeseen. Bertrand uskoo, että mullistus on mahdollinen, koska luonnonmukaiset viljelytavat ovat menneisyydestä tuttuja.
Viinin suosion lasku on ilmastonmuutoksen rinnalla toinen merkittävä asia, joka vaikuttaa alaan.
Sanapari sober curious on viime vuosina vilahdellut mediassa toistuvasti. Sober curious tarkoittaa kiinnostusta raitista elämää kohtaan.
””Ihmiset juovat vähemmän, mutta paremmin.”
Monet nuoret ovat vähentäneet alkoholinkulutustaan, ja etenkin viinit ovat jääneet paitsioon. Viinin sijaan suosioon ovat nousseet vähäsokeriset, alkoholipitoisuudeltaan ja kalorimääriltään matalat juomat. Koronapandemian aikana moni yhdysvaltalainen ravintola joutui myymään viinikellarinsa, koska kysyntää viineille ei yksinkertaisesti ollut.
Bertrandia viinin suosion lasku ei pelota. Hän ajattelee sen olevan jopa tervetullutta.
”Ihmiset juovat vähemmän, mutta paremmin. Tämä on rohkaiseva viesti laatuviineille ja niiden tuottajille.”
Vuosikymmenten ajan harjoitettu viinin muokkaus, kuten alkoholin poistaminen valmiista viinistä, on mahdollistanut tasalaatuisen viinin tuottamisen ja sen myötä hintojen laskun. Se on osaltaan demokratisoinut viininkulutusta.
Lisäksi alan on sopeuduttava nykyisiin trendeihin, sanoo Bertrand. Myös kasvavaan kasvissyöntitrendiin pitää osata reagoida.
Bertrandin valikoimaan kuuluu vegaanisia viinejä ja viljelyn kerrotaan olevan mehiläisystävällistä. Silti monia yrityksen viinejä suositellaan erilaisten liha- ja kalaruokien kanssa juotaviksi.
”Mielestäni on mielenkiintoista yhdistää viinejä kasvisten kanssa. Esimerkiksi parsakaali sopii kuivan muscatin ja porkkana ja nauris roseeviinin kanssa.”
Vaikka kiinnostus viiniin on laskenut ja kuivuus sekä myrskyt uhkaavat viiniviljelysten lisäksi viljasatoja, Bertrand pitää viiniä tärkeänä kulttuurituotteena.
”Viiniä juodessa ei juo mitä tahansa juotavaa. Silloin tulee juoneeksi visusti pidettyjä salaisuuksia. Lisäksi viini tuo ihmisiä yhteen.”
35 asteeseen saakka viinitarhat pärjäävät, mutta kun saavutetaan 40 astetta, ongelmat alkavat näkyä, Gérard Bertrand sanoo.
