Alavuden yläkoulussa onnistuttiin asiassa, josta monissa kouluissa haaveillaan: Sen sijaan, että oppilaat menisivät ruokatunnilla kauppaan ostamaan eväitä, he yhä useammin jäävät kouluun syömään.
Koulun ruokala uusittiin hiljattain, joten se osaltaan vaikuttaa asiaan, arvelee koulun kotitalousopettaja Jenina Hyvärinen. Mutta on asian eteen tehty myös paljon tietoista työtä, hän toteaa.
Pelkästä sanahelinästä ei ole kyse, sillä Alavuden koulussa oppilaat osallistuvat kouluruokailun parantamiseen ahkerasti.
””Tuntui kyllä mahtavalta, että miten he keksivätkin niin ajankohtaisen asian itse.”
Hiljattain Alavuden yläkoulun luokat osallistuivat valtakunnalliseen Kouluruokalat ravintoloiksi -kilpailuun. Yksi koulun seiskaluokista voitti kilpailun ideallaan kaveripöydästä.
Kaveripöydän idea on se, että kouluruokalassa on yksi pöytä, jonka ääreen kuka tahansa voi mennä istumaan ja sieltä löytyy seuraa.
Oppilaiden ehdotus kaveripöydästä herkisti Hyvärisen. Koronapandemian seurauksena monet ovat kokeneet yksinäisyyttä. Lisäksi nuoret viettävät runsaasti aikaa sosiaalisessa mediassa, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen on vähentyy.
”Tuntui kyllä mahtavalta, että miten he keksivätkin niin ajankohtaisen asian itse.”
Voittajatiimin Eemeli Eklundin, Vilhelmiina Koivulan, Iines Onnelan, Eemeli Rantalan ja Lotta Uiton mukaan kaveripöytä on hyvä, jos esimerkiksi kaipaa kaveria, on riitaa omien kavereiden kanssa tai paras ystävä on pois koulusta.
Alavuden koulussa kaveripöytä otetaan käyttöön vielä ennen lukukauden loppua. Se on tarkoitus merkitä ruokalassa neutraalin värisellä pöytäliinalla, jotta pöytä ei pomppaa esiin turhan räikeästi. Tämä oli oppilaiden toive. Lisäksi he olivat mukana päättämässä, mihin pöytä sijoitetaan.
”Heillä on hyvin selvät sävelet, että mitä he haluavat”, sanoo Hyvärinen.
Pöydän sosiaalinen aspekti varmistetaan sillä, että siinä istuu vuorotellen tukioppilaita ja muita oppilaita.
Kilpailuun tuli yhteensä noin 30 ideaa. Oppilaat eri kouluista ehdottivat muun muassa valojen himmentämistä kouluravintolan tunnelman parantamiseksi, maustepisteen hankkimista, lounassalaatin tarjoilua siten, että raaka-aineet ovat erillään, tilojen jakamista verhoilla ja seinille asetettuja akustiikkalevyjä, jotta häly vähenee.
Kilpailuun tuli villejäkin ehdotuksia esimerkiksi lemmikkipossujen hankinnasta, jotta ne voisivat siivota ruokalan lattian murusista.
”Oppilaiden osallistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että oppilaat ovat keittiöhenkilökunnan rinnalla vastaanottamassa uusia seiskaluokkalaisia, jotka tulevat kouluun tutustumaan.
Alavuden koulussa oppilaat ovat myös muilla tavoin mukana ruokailun kehittämisessä. Koulussa toimii toisen kotitalousopettajan, Anne-Mari Takalan vetämä kouluruokatoimikunta. Se koostuu alakoulun, yläkoulun ja lukion oppilaista, keittiöhenkilökunnasta, opettajista sekä oppilaiden vanhemmista. Toimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja pohtii yhdessä, mihin suuntaan ruokailua voisi viedä.
”Ihan viimeisimmässä toimikunnan kokouksessa huomattiin, että kouluruoan arvostus on noussut”, sanoo Hyvärinen.
Oppilaiden osallistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että oppilaat ovat keittiöhenkilökunnan rinnalla vastaanottamassa uusia seiskaluokkalaisia, jotka tulevat kouluun tutustumaan. Oppilaat pääsevät tällöin kertomaan, miten koulussa ruokaillaan.
”Se on tavallaan oppilailta oppilaille.”
Tällainen osallistaminen on tärkeää, kertoo toiminnanjohtaja Silja Varjonen Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä, joka järjesti valtakunnallisen ideakilpailun.
”Ei kouluruokailua voi järjestää hyvin kuulematta, mitä nuorilla on sanottavaa”, toteaa Varjonen.
Kilpailun tarkoitus on osaltaan levittää tietoa siitä, millä eri tavoin ruokailua voisi parantaa. Ideoita ei tarvitse toteuttaa sellaisenaan, mutta niistä voi saada inspiraatiota, Varjonen sanoo.
