Sunnuntai

Kerjäämiseksi meni

Talouseliitti otti ohjat, kun poliitikot eivät saaneet lastensairaalaa alulle. Valmista pitäisi olla vuonna 2017. Kiire tulee. Vielä puuttuu kymmeniä miljoonia euroja, kaava ja arkkitehdit.

Tilaajille

Sekuntipeliksi se menee, vaikka koko projekti sujuisi täydellisesti.

Helsingin uuden valtakunnallisen lastensairaalan ovet on tarkoitus avata joulukuussa 2017, kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta.

"Se on haaveeni, unelmani ja henkinen tavoitteeni", sanoo rakennuttamisprojektin vetäjä, Nya Barnsjukhusets Stöd -säätiön puheenjohtaja Anne Berner.

Matka on pitkä, aika lyhyt: Lastensairaalan rahoitus on auki. Kaava ja rakennuslupa puuttuvat. Arkkitehteja ei ole valittu. Säätiön ja Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtasuhteista ei ole päätöstä.

Mutta rakentamisen pitäisi alkaa vuoden 2014 lopulla.

"Toivon, että kaikilla osapuolilla, myös kaavoittajalla, on ymmärrystä", Berner sanoo. "Tosi huonossa kunnossa oleva Lastenklinikka ei ehkä kestä edes vuoteen 2017."

Rahaa on kaikkineen kasassa runsaat 82 miljoonaa euroa. Uuden sairaalan hinnaksi on arvioitu 160 miljoonaa euroa. On epävarmaa, riittääkö sekään summa, sillä isojen rakennushankkeiden kustannukset tuppaavat kasvamaan. Niin kävi esimerkiksi saman hintaluokan Helsingin Musiikkitalolle.

Valtio on nyt luvannut 40 miljoonaa euroa ja Hus 40 miljoonaa euroa. Bernerin ja muutaman muun suomalaisen talouselämän vaikuttajan perustama säätiö ja keräysyhdistys ovat saaneet maaliskuun loppupuolelle mennessä kasaan alle kaksi miljoonaa euroa, kun tavoite on 30 miljoonaa. Kaikkiaan rahaa puuttuu yli 78 miljoonaa euroa.

"Ei tämä ole millään tavalla mahdotonta. Uskon vakaasti, että pääsemme tavoitteeseen. Keräys on lähtenyt hyvin käyntiin", sanoo varainhankintavastaava Tuula Colliander. "Kaikin tavoin yritämme kiriä ja saada lahjoitusintoa käyntiin."

Colliander toteaa, että lastensairaala kyllä rakennetaan. Jos 30:tä miljoonaa ei saataisikaan kansalaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä, "sitten muun rahoituksen osuus nousee. Toivottavasti näin ei käy."

Kenen pussista loppu raha tulee, on vielä epäselvää. Sijoitusrahaa voi tulla esimerkiksi työeläkeyhtiöiden sijoituksena tai joltakin vauraalta yleishyödylliseltä säätiöltä. Tai sitten säätiö ottaa velkarahaa markkinoilta.

On suuri teko, jos lastensairaala saadaan satavuotiaan Suomen juhlapäiväksi pystyyn. Husin vuosikausien pihtailu on sen sijaan nolo osa Suomen tarinaa.

Lastenklinikan tila selviää Husin hallituksen pöytäkirjasta, 3. joulukuuta 2012: Lastenklinikan – – toimintavarmuuteen liittyy jo nyt merkittäviä riskejä. Kesäkuussa 2012 jouduttiin sisäisesti evakuoimaan vastasyntyneiden teho-osasto leikkaussalin heräämöön osastolla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Siirto käynnisti monimutkaisen sisäisten väistöjen ketjun, jonka tuloksena ortopedinen osasto K8 on kevääseen 2013 saakka vailla asianmukaisia tiloja. Väistöketjun osana polikliinisia toimintoja on jouduttu siirtämään myös Naistenklinikan kiinteistöön. Sittemmin on selvinnyt, että Lastenklinikan poliklinikalla on laajaa kosteusvauriota, johon liittyy merkittävää henkilöstön sairastuvuutta – –.
Miten on mahdollista, että lastensairaalalle, jonka hätätilasta ollaan yhtä mieltä, ei riitä rahaa?

Ne 24 uusimaalaista kuntaa, jotka yhdessä omistavat Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, eivät ole uutta lastensairaalaa saaneet synnytetyksi. Sitä on vaadittu 1990-luvulta, mutta Husin hallitus ja valtuusto päättivät jo 2000-luvun alussa, että lastensairaala ei ole yhtä kiireellinen kuin Meilahden tornisairaala ja Jorvin sairaala.

Riidat Husin sisällä ovat kipeät. Husin hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho kuulostaa närkästyneeltä, kun hänelle kertoo, että Helsingin Sanomat tekee juttua siitä, miksei uutta lastensairaalaa ole saatu tehdyksi.

"Kymmenen vuotta sitten Hus teki kuntoarvion pääkaupungin sairaalarakennuksista. Siinä raportissa huonokuntoisin oli Meilahden tornisairaala ja seuraavaksi huonokuntoisin oli Jorvin sairaala. Tornisairaalan remontti on edelleen meneillään, ja siihen on mennyt sata miljoonaa euroa", Urho sanoo.

"Tämä on aivan rationaalinen juttu."

Montaa päätöstä voi silti kummastella. Jo vuonna 2003 Lastenklinikan kuntoarviossa todettiin, että suurin osa talon vesiputkista on alkuperäisiä eli vuodelta 1948. Jo tuolloin Hus ilmoitti kiirehtivänsä Lastenklinikan muuttoa uusiin tiloihin.

Ei muutettu. Seuraavina vuosina Hus maksoi Lastenklinikalle välttämättömät uudet leikkaustilat, mutta ne tehtiin taloon, jonka rapakunto oli tiedossa: "Asiantuntijat arvioivat, että näin kannattaa tehdä", Urho sanoo.

Lastenklinikastakin vastuussa olevat infektiolääkärit ottivat vuonna 2009 kantaa: Peruskorjattunakin talo sopii vain toimisto- ja tukipalveluihin sekä polikliinisille potilaille. Kosteusvaurioista syntyy nimittäin tulehdusriski, joka vakavasti sairaiden lasten kohdalla on hengenvaarallinen.

"Hus ja sen edeltäjä ovat selkeästi epäonnistuneet lastensairaalan ylläpidossa", sanoo Husin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja Jari Petäjä.

Ylilääkäri Petäjän mielestä lastensairaala olisi pitänyt rakentaa verovaroin jo vuosia sitten. Se on sivistysvaltion velvollisuus.

"On katteeton usko, että lapset menestyisivät yhteiskunnallisessa rahanjaossa. Eivät he menesty. Kyllä se on keski-ikäisten palvelujärjestelmä, joka on kunnossa", Petäjä sanoo. "Oli ajateltu, että lapset hoidetaan halvalla. Että laitetaan 20 miljoonaa peruskorjaukseen, ei 160:tä miljoonaa uuteen lastensairaalaan."

Toki kuntien ja sitä myötä myös Husin talous on tiukilla. Husin vuosibudjetti on noin 1,7 miljardia euroa, ja sillä on velkaa noin 220 miljoonaa euroa. Kiireisiä investointeja on pitkä lista: syöpäklinikka tarvitsisi uusia sädehoitolaitteita, Töölön sairaala uudet tilat, Jorvin peruskorjaus on kesken, Naistenklinikka on huonossa kunnossa.

Joulukuussa 2012 ohjat lastensairaalasta otti yksityinen säätiö, kun oli varmistunut, ettei Hus lähivuosina sairaalaa rakenna. Ensi kesäkuussa Husin valtuusto päättää, hyväksyykö se Husin hallituksen esityksen säätiörahoitukselle.

Nya Barnsjukhusets Stöd -säätiön takana on talouden kummitätien ja -setien ryhmä. Hallituksessa ovat Bernerin ohella muiden muassa Antti Herlin, Anne Brunila ja Reijo Karhinen. Valtuuskuntaa johtaa presidentti Martti Ahtisaari.

 

On katteeton usko, että lapset menestyisivät yhteiskunnallisessa rahanjaossa. Eivät he menesty.

Lihaksia ja uskottavuutta löytyy. Säätiön valta julkisen lastensairaalan rakentamisessa on kuitenkin monimutkainen kysymys.

"Meidän on vaikea ymmärtää, että tätä aletaan säätiöpohjalta hoitaa", sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. "Nyt hyvin voimallisesti astutaan pois siltä tieltä, että terveydenhoito on kansallinen asia."

Pälve pitää riskinä, että sairaaloiden säätiörahoitus lisääntyy. Lahjoitusrahat jakautuvat epätasaisesti, ja kun terveydenhoidon yksityisrahoitukseen on lähdetty, se saattaa muuttaa kuntapäättäjien suhtautumista terveydenhuollon kustannuksiin.

On jo epäilyksiä, ettei julkisia rahoja haluta sijoittaa lastensairaalaan, koska sairaiden lasten uskotaan joka tapauksessa vetoavan lahjoittajiin.

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen varoittaa yksityisen lahjoitusrahan hallitsevasta roolista. "Poliittisille päättäjille voi muodostua moral hazard -ongelma: jos yksityistä rahaa on runsaasti tarjolla, päättäjät voivat lyhytnäköisesti rajoittaa julkisten resurssien suuntaamista. Tähän ei tule sortua", Kanniainen sanoo.

Lastensairaalan rahoituksen säätiöittäminen on kuitenkin myös lain sanelema ratkaisu. Hus on julkisyhteisö, joka ei saa suoraan vastaanottaa lahjoitusrahaa. Toisaalta Husin organisaatiolla ei ole tällä haavaa resursseja rakentaa lastensairaalaa neljässä vuodessa.

Lastensairaala on esimerkki siitä, kuinka julkiset hankkeet jumittuvat, kun päättäjät vuodesta toiseen vetoavat julkisen talouden ongelmiin. Suomi on kuitenkin edelleen vauras maa. Keskuspankkimme kirjasi viime vuonna 119 miljoonan euron tulot pelkästään siitä, että suomalaiset jättivät sen arvosta vaihtamatta vanhoja markkaseteleitä, joiden vaihtoaika päättyi helmikuussa 2012.

"Voi kysyä, että jos lastensairaala on meille todella tärkeä, voisiko valtio myydä omaisuuttaan", professori Kanniainen pohtii. "Onhan valtiolla esimerkiksi pörssiosakkeita ja maata."

Kenet filosofi hoitaisi ensimmäisenä?

Onko lastensairaala erityisen kiireellinen kohde?

Filosofian professori Timo Airaksinen aloittaa vanhalla kysymyksenasettelulla: ketkä lääkäri hoitaa ensimmäisenä sodassa taistelukentällä?

"Kaikkia ei voi pelastaa, joten täytyy luokitella loukkaantuneet. Ne, jotka joka tapauksessa kuolevat, pitää jättää hoitamatta. Vaikka lievästi haavoittuneet huutavat äänekkäästi, heidät jätetään tuonnemmaksi. Ensin hoidetaan ne, jotka ovat haavoittuneet pahasti, mutta jäävät henkiin", Airaksinen sanoo.

Oikeudenmukaisuus lähtee silloin siitä, kuka hyötyy ensiavusta eniten? Keiden hoidosta yhteiskunta hyötyy?

"Lapset ovat tulevia aikuisia, jotka pitävät tätä maata pystyssä. Heidän hoitamisensa kantaa tulevaisuuteen. Vanhustenhoito on tärkeää, mutta ei yhtä tärkeää, sillä he ovat jo lähtöpuuhissa."

Lastensairaalan tärkeyttä voi Airaksisen mukaan perustella myös toisella filosofisella lähtökohdalla: lapset ovat meidän aikuisten armoilla.

Me joko huolehdimme heistä. Tai sitten emme.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lastensairaala

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 60 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    2. 2

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    3. 3

      Jatka kuluttamista ja istuta metsää – Tällaisten heittojen aika on ohi, sanoo professori Lassi Linnanen, sillä rikkaiden kuuluu nyt hävitä

      Tilaajille
    4. 4

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    5. 5

      Monta brändiä, samat omistajat – katso grafiikasta, kuinka vaate­kauppa keskittyy muutamalle suur­ketjulle

    6. 6

      Pitäisikö meidän oppia olemaan huonompia äitejä?

    7. 7

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    8. 8

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    9. 9

      HS testasi markkinoiden parhaat kännykkäkamerat, ja yhdessä asiassa ne päihittävät jopa ammattilais­kamerat

      Tilaajille
    10. 10

      Mitä puolueet vastaavat, kun Rinne kysyy? Hallituksen ovi aukeaa oikeilla vastauksilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    8. 8

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää