Sunnuntai

Kainuulainen koekaniini

Suomessa vaaditaan taas, että työttömien pitää tehdä päivärahojensa vastikkeeksi jotakin. Paltamossa sitä testattiin. Marko Hämäläinen osallistui ihmiskokeeseen.

Tilaajille

Se kuulostaa unelta: kainuulainen maalaiskunta, jossa ei ole työttömyyttä.
Tilastot kertovat, että hetken uni oli totta. Vuosina 2011 ja 2012 kainuulaisessa Paltamossa oli käytännössä täystyöllisyys. Työttömyysprosentti oli 4,5.

Vain viisi vuotta aiemmin työttömänä oli liki joka viides paltamolainen. Mitä oikein tapahtui?

Ensin kaksi ihmistä sai idean. Entinen kansanedustaja Anne Huotari (vas) ja yrittäjä Arto Okkonen halusivat etsiä kaikille kunnan työttömille työtä.

Paltamo halusi laboratorioksi. Kysymyksiä oli paljon: Mitä tapahtuu, jos työttömyyskorvauksen eteen pitää tehdä jotakin? Voidaanko ihan kaikki työttömät ottaa töihin? Kyvyistä ja kunnosta riippumatta.

Koska elettiin 2000-luvun Suomessa, ideasta tuli hanke. Suomalaisia perinteitä kunnioittaen perustettiin myös yhdistys. Paltamon työvoimayhdistys.

Ideasta innostuttiin myös pääkaupungissa. Valtio päätti antaa rahaa. Tutkijat kiinnostuivat: tätä pitäisi seurata kunnolla!

Perustettiin projektiryhmä, josta tuli tutkimusryhmä, jolla oli ohjausryhmä. Siinä olivat edustettuina kolme ministeriötä, Kela, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen yrittäjät, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Palkansaajien tutkimuslaitos, SAK, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Kuntaliitto, Paltamon kunta ja työvoimayhdistys.

Huh.

Vuoden 2009 ensimmäisenä päivänä Paltamossa oli 302 työtöntä. Heistä tuli ensimmäisiä koekaniineja.

Työvoimayhdistyksen talouspäällikkö Maija-Liisa Pyykkönen muistaa, miten hän käveli kunnanjohtajan kanssa entisen koulun tyhjillä käytävillä. Oli tammikuun alku vuonna 2009. Koulu oli juuri muuttunut työvoimataloksi. Ihan kohta siellä alettaisiin tehdä töitä.

Työllistämishankkeita oli Suomi pullollaan. Sosiaaliturva oli jo osin vastikkeellista. Jos ei suostunut koulutukseen, työhön tai "aktivointiin", saattoi menettää tukia. Kymmeniätuhansia suomalaisia aktivoitiin vuosittain.

Paltamon kokeilussa poikkeuksellista oli, että palkan perusteena oli työttömän aiemmin saama sosiaaliturva. Työttömät palkattiin pitkiin työsuhteiseen. He saivat työterveyshuollon ja palkkaa, josta kertyi eläkettä. He katosivat työttömyystilastoista.

Niin kuin Tanja Luiro-Juntunen. Paltamolainen, joka oli asunut kymmenen vuotta etelässä ja tehnyt töitä huoltoasemilla, puutarhamyymälöissä ja Nokian tehtaassa. Sieltä hän irtisanoutui, koska halusi kasvattaa lapsensa Kainuussa. Paltamossa hän oli kotona kaksi vuotta - siihen asti, kun kokeilu alkoi.

Hän pääsi työpajoihin, sitten toimistotöihin ja lopulta esimieheksi. Välillä hän ajoi taksia. Tulot siitä sai yhdistää työvoimayhdistyksen palkkaan.

Luiro-Juntusen ja muiden palkan perusteena oli aiempi sosiaaliturva. Työttömyyskorvaukset, asumistuki ja toimeentulotuki laskettiin yhteen, ja summaan lisättiin 115 euron kannustinlisä. Minimipalkka oli aluksi 800 euroa kuussa. Sen eteen piti tehdä työtä neljä tuntia 45 minuuttia päivässä. Kun eduskunta korotti sosiaaliturvaa, summa nousi noin tuhanteen euroon. Noin puolet kokeiluun osallistuneista sai tätä minimipalkkaa.

"Minimipalkalla ei varmaan kukaan tullut yksin toimeen. Jos oli puoliso töissä tai asui vanhempien luona, sillä saattoi pärjätä", Luiro-Juntunen sanoo.

Suurin palkka oli noin 2300 euroa. Sitä saivat ihmiset, joiden palkan pohjana oli hyvä ansiosidonnainen päiväraha.

Viiden vuoden aikana työsopimuksia tehtiin 429.

Ensimmäiseksi töihin otetut työttömät saivat remontoida kahdesta koulurakennuksesta työvoimatalon. Seinät maalattiin värikkäiksi.
Sen jälkeen päästiin asiaan.

"Tässä oli seitsemät kangaspuut. Täällä oli aina työ käynnissä", Pyykkönen esittelee.

Ei ole enää.

Nyt on tammikuu 2014, ja työ on jälleen päättynyt. Työtä kaikille -hanke on ohi. Luiro-Juntunen on irtisanonut kaikki työntekijät. Hän, Pyykkönen ja kaksi muuta tekevät viimeisiä paperitöitä hiljaisessa rakennuksessa. Maaliskuussa nekin loppuvat.

Pihan parkkipaikka on tyhjä. Viime vuosina siellä oli arkisin kymmeniä autoja. Nyt alakerran puutyökoneet ovat hiljaa. Höyläpenkit tyhjiä. Ompelukoneet koteloissaan. Myymälä kiinni.

Missä kaikki ovat nyt?

Marko Hämäläinen, 30, lakaisee työpaikkansa portaita lumesta. Hän myy käytettyjä rakennustarvikkeita Paltamon keskustassa.

Näin talvella kauppa ei juuri käy. Hämäläinen aloittaa päivänsä tarkistamalla sähköpostit siltä varalta, että joku haluaisi eroon vanhoista ikkunoista, ovista, kaapeista, lavuaareista tai muusta käyttökelpoisesta. Yleensä viestejä ei ole. Tähän asti Hämäläinen on hakenut myymänsä tuotteet lähinnä tutuilta.

Bisnes on alussa. Hämäläinen johtaa osuuskuntaa, joka kokosi yhteen kaksitoista Paltamon mallissa työllistettyä. He halusivat jatkaa töitä yrittäjinä.

Joukossa on esimerkiksi korjausompelija, autonkorjaaja, hieroja.

Osuuskunta Tervasiltaa moni pitää kiinnostavimpana esimerkkinä Paltamon mallin perinnöstä. Marko Hämäläistä se ei vielä elätä. Osuuskunta on hänelle hyvä yritysmuoto, koska se ei vie oikeutta työttömyysturvaan.

Kattavia tietoja siitä, minne ihmiset kokeilun jälkeen päätyivät, ei ole. Moni palasi työttömäksi.

Hämäläisen liiketila oli ennen hänen anoppinsa leipomo. Hämäläinen oli siellä töissä monta vuotta, kunnes leipomo lopetettiin. Hänellä on työkokemusta myös rakennuksilta. Sähköalan ammattiopinnot jäivät aikoinaan kesken.

Monen paltamolaisen tarina on samankaltainen. Koulutus on jäänyt vähäiseksi, mutta sekalaisia töitä on silti löytynyt.

Ennen kokeilua Hämäläinen oli töiden välissä pisimmillään työttömänä muutaman kuukauden. Paltamossa kausityöttömyys on tavallista. Ennen kokeilua pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli kolmannes. He olivat olleet työttöminä keskimäärin alle kaksi vuotta.

Kyse ei siis ollut ihmisistä, jotka eivät olisi eläessään tehneet työtä. Monella on takanaan pitkä, raskas ja rikkonainen työura.

"Täällä työt pitää itse keksiä."

Kiitos Paltamon kokeilun, Hämäläinen saa nyt lisätienestejä Kainuun pelastuslaitoksesta. Tänäänkin on päivystysvuoro. Pelastuslaitoksen auto odottaa pihalla hälytyksen varalla.

Osuuskunnasta ja päivystyksistä Hämäläinen saa toistaiseksi alle 300 euroa kuussa. Sen saa ansaita tukia menettämättä.

Onneksi vaimolla on töitä S-Marketissa.

Alun perin tavoitteena oli, että Paltamon malli synnyttäisi mahdollisimman paljon työpaikkoja avoimille työmarkkinoille. Siis oikeita töitä.

Kunnassa oli samaan aikaan työvoimapula ja liki 17 prosentin työttömyys. Toivottiin, että työttömiä saataisiin koulutetuksi avoimiin työpaikkoihin.

Toive ei toteutunut.

Samaan aikaan kokeilun kanssa alkoi lama. UPM sulki Kajaanin-tehtaansa. Finwoodin pyöröhirsitehdas lopetettiin. Talvivaarasta ei ollut pelastajaksi.

Lisäksi ongelmia aiheutti ensimmäinen toiminnanjohtaja. THL:n tutkimuksessa hänen johtamistapaansa kutsutaan yksinvaltaiseksi, ylhäältä johdetuksi ja työkeskeiseksi.

Paltamolaisten kertomusten perusteella se tarkoitti, että johto määräsi ihmisiä tehtäviin, joita he eivät halunneet. Tämä herätti vastarintaa. Osa ihmisistä pyöritteli mieluummin peukaloitaan työvoimatalon pukuhuoneessa kuin totteli käskytystä ja ryhtyi tekemään käsitöitä.

Yhdistyksen hallitus irtisanoi toiminnanjohtajan vuoden 2011 lopussa. Uutena johtajana aloitti hankkeen äiti Anne Huotari. Sen jälkeen kulttuurin sanotaan muuttuneen kokonaan.

Työpaikoiksi se ei ehtinyt muuttua. Kokeilun aikana 351 oli töissä työvoimatalossa. Vain 78 oli löytänyt työtä muualta.

Neljän vuoden aikana Paltamossa syntyi yksi uusi kasvuyritys. Vedenpuhdistustuotteita valmistava Aquaminerals työllisti syksyllä 2013 noin 15 ihmistä.

Hämäläisen liiketila on kylmä. Siirrymme lämmittelemään naapuriin, missä Juha Telkinen, 22, korjaa autoa kädet öljyssä. Hän on myös uuden osuuskunnan jäsen.

Paltamolainen Esko Laulajainen auttelee Telkistä. Pian viisikymppinen mies on ollut työttömänä sen jälkeen, kun työvoimatalo suljettiin.

"Juha antaa minun tulla tänne kahvipaketin kanssa."

Kun yksi asiakas ajaa autonsa ulos, pihaan ajaa melkein heti toinen.

Entinen helsinkiläispariskunta purkaa Paltamossa ostamaansa hirsitaloa. He aikovat siirtää sen Kolille.

Nyt parin molemmat autot reistaavat.

Ihmiset tuovat työtä mukanaan. Heidän autonsa pitää korjata, hiuksensa leikata, kipeytyneet lihakset hieroa. Paltamossa asuu alle 4000 ihmistä. Kylän ainoa ruokapaikka ja kahvila on Neste. Palveluala ei ratkaise täällä työttömyysongelmaa.

Teorioiden mukaan työtä syntyy, kun työvoiman tarjontaa lisätään. Täällä se ei pätenyt. Paltamon mallissa yritykset saivat palkata kuukaudeksi harjoittelijan niin, että työvoimayhdistys maksoi palkan. Työvoima oli ilmaista, mutta työpaikkoja ei silti syntynyt. Työtä tai varaa maksaa siitä ei ollut.

Jos täältä haluaa töihin tai opiskelemaan, on usein lähdettävä muualle. Lähin vaihtoehto on Kajaani. Sinne on matkaa 36 kilometriä. Joillekin sekin on liikaa. Osin kyse on asenteista, osin kustannuksista. Ilman autoa työssäkäynti Kajaanissa on vaikeaa. Ja palkan pitää kattaa matkakulut.

Koira näkee jo ikkunasta, että tulossa on vieraita. Eteisessä ovat vastassa Anssi Palola, 27, ja hänen vaimonsa Mira, 21.

"Vilikin liittyy työvoimataloon", Anssi selittää heti.

Koira ostettiin rahoilla, jotka nuoripari säästi kokeilun palkoista.

Vastikkeellista sosiaaliturvaa perustellaan yleensä kahdella asialla. Monen mielestä on moraalisesti oikein, että rahan eteen tehdään jotakin. Oli se mitä tahansa. Tähän kriitikot yleensä vastaavat, että työstä pitää maksaa palkkaa. Paltamossa niin tehtiin.

Toinen perustelu on, että työ lisää hyvinvointia. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin kotona, tekemättä mitään. Tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt työttömyys heikentää ihmisen hyvinvointia. Rutiini on hyväksi.

THL:n tutkimus selvitti laajasti Paltamon työllistettyjen hyvinvointia ja sen kehitystä. Tulokset ovat osin ristiriitaisia, mutta kaiken kaikkiaan ihmisten terveys ja hyvinvointi paranivat neljän ensimmäisen vuoden aikana yllättävän vähän.

Tutkijat ovat arvioissaan varovaisia. Paltamolaiset olivat lopulta liian pieni joukko laajojen johtopäätösten tekemiseen. Tuloksiin vaikuttaa se, että malli oli väliaikainen. Ihmiset tiesivät työn päättyvän.

Joidenkin tutkimusten mukaan vain varma työpaikka lisää hyvinvointia.

Palolan pariskunnan hyvinvointia malli paransi. Avioparia tuskin olisi ilman sitä. He tapasivat toisensa työvoimatalossa.

Kihlat ostettiin neljän kuukauden seurustelun jälkeen Kajaanin Linnankullasta. Häitä juhlittiin lähimpien kesken viime kesänä Puolangalla Anssin äidin luona. Talossa, joka on sähkölinjojen ulottumattomissa.

Joulukuusta asti Palolat ovat asuneet Kajaanissa. He jakavat runsaan sadan neliön vuokra-asunnon Anssin isän kanssa. Timo Palola riisuu juuri pilkkihaalaria eteisessä. Hän on tullut verkoilta.

Mira Palola aloitti viime syksynä opinnot Kainuun ammattiopistossa. Hänestä tulee puutarhuri ja merkonomi.

Kajaanissa he maksavat puolet vuokrasta: 300 euroa. Se on vähemmän kuin Paltamossa, missä kunnan vuokrakaksio vei 540 euroa kuussa.

Mira olisi silti mieluummin jäänyt. Hän on maalaistyttö, kasvanut metsän keskellä, vaaran päällä. "Kajaanissa on ihmisiä joka paikassa. Ja saasteita!"

Hänen miestään hymyilyttää.

"Miran mielestä kaupunki on yhtä teollisuusaluetta."

Nuorten osalta Paltamon malli toteutti samaa tehtävää kuin nuorisotakuun pitäisi nyt koko maassa. Auttaa eteenpäin.

Anssi Palola päätyi työvoimataloon vuonna 2010 valmistuttuaan graafiseksi suunnittelijaksi ammattiopistosta. Jos ei olisi mennyt, tukia olisi leikattu.

"Ensin olin kuin vankilaan menossa."

Sitten hän tajusi, että työkokeilun voi käyttää omaksi parhaakseen. Aluksi hän tappoi aikaa opettelemalla uusia asioita. Teki ryijyn ja puutöitä, huovutti ja piirsi kalligrafiaa onnittelukortteihin.

Mira Palolan bravuureita olivat huovutustyöt ja maalaukset. Hän myi töitään netissäkin.

Työpäivän aikana sai käydä salilla tai hierojalla. Tupakoinnin lopettamiseen sai apua. Työterveys selvitti syyn Miran tinnitukseen.

"Minä ainakin olisin hirveän mielelläni tuollaisessa paikassa töissä", Mira sanoo.

Tarkoitus oli silti jatkaa matkaa. Siihen he saivat tukea. Nuoriso-ohjaaja auttoi Miraa löytämään sopivan koulun. Opintotuelle siirtyminen pudotti tulot puoleen.

Anssi sanoo, että hänellä ei ollut aiemmin mitään suuntaa. Nyt suunta on selvä: hän haluaa hoitamaan vanhuksia. Hän pääsi Paltamon mallin avulla kokeilemaan hoitoalaa.

"Oli ihmisarvoinen tunne, kun ei ollut sossun pummi, vaan teki jotakin rahan eteen."

Anssi on hakenut kahdesti vanhustyön lähihoitajakoulutukseen. Turhaan. Viimeksi hakijoita oli yli sata. 16 valittiin.

Palolat unelmoivat paluusta Paltamoon, talosta kaukana kaikesta. Siellä voisi pitää eläimiä ja kasvattaa itse ruokaa. "Olla ja elää vaan", Mira sanoo.

Kun Paltamon malli luotiin, juuri kukaan ei puhunut vastikkeellisesta tai osallistavasta sosiaaliturvasta. Viime vuoden aikana aihe on noussut kaikkien huulille. Siitä on helppo olla mielipide. Työttömät töihin! Tai: ei pakkotyölle!

Paltamon mallin saama julkisuus vaikutti kokeiluun alusta asti. Muualla työpajoissa on työskennelty ilman sen suurempia konflikteja. Paltamossa jokaisen piti olla jotakin mieltä. Puolesta tai vastaan.

Kokeilun parhaiten tuntevat ovat varovaisempia. Toiminnanjohtaja Anne Huotari on nyt jäsen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon työryhmässä, joka kehittää osallistavaa sosiaaliturvaa. Siinä on myös Paltamon mallia tutkinut Jouko Karjalainen THL:sta.

Paltamo opetti sen, ettei helppoja ratkaisuja ole. Työtä on vaikea keksiä tyhjästä jo 300 työttömälle. Koko maassa heitä on tuhat kertaa niin paljon.

Paltamon malli maksoi 12 miljoonaa euroa. Tutkijoiden mukaan 60 prosenttia rahasta saatiin säästöinä takaisin.

Työttömien paneminen töihin voi siis viedä rahaa paljon enemmän kuin pelkkä työttömyys.

Vuonna 1987 säädettiin Lex Leppänen, joka määräsi kunnat järjestämään töitä toistuvasti tai yli vuoden työttömänä olleille.

1990-luvun lamassa laki kumottiin. Työn järjestäminen kaikille työttömille oli liian kallista.

Viime aikoina sosiaalipolitiikan tutkijat ovatkin kannattaneet vastikkeellista sosiaaliturvaa enemmän kuin taloustieteilijät. Edelliset tietävät, että työ voi lisätä yksilön hyvinvointia. Jälkimmäiset ajattelevat, että työn pitää olla tuottavaa.

Yhteiskunnan tukemat työpaikat eivät saa sotkea markkinoita. Paltamon työvoimatalossa oli leipomo vain, koska paikkakunnalla ei sellaista ollut. Muuten leipomoyrittäjä olisi kärsinyt epäreilusta kilpailusta, kun naapurissa leipää olisivat leiponeet työttömät pienellä palkalla.

Se olisi voinut johtaa siihen, että alkuperäisen leipomon leipureista olisi tullut työttömiä.

Englannissa työttömien aktivointi on tuhonnut työpaikkoja.

Entäs lapset ja vanhukset sitten? Usein ehdotetaan, että työttömät voisivat auttaa heidän hoitamisessaan.

Moni tekee sitä joka tapauksessa. Paltamossa osa ei päässyt töihin, koska hoiti vanhoja vanhempiaan tai vanhapoikasetää. Tai oli kotona omien lasten kanssa.

Työttömien työllistäminen voi viedä tilaa myös vapaaehtoistyöltä. Niin on käynyt esimerkiksi työttömien yhdistyksissä ja leipäjonoissa, Jouko Karjalainen sanoo. Niitä eivät enää pyöritä vapaaehtoiset.

"Usein puhutaan vanhusten ulkoiluttamisesta. Punaisella Ristillä on 10000 ihmistä, jotka tekevät sitä ihan vapaaehtoisesti. Ei ole ihan ongelmaton juttu, jos työttömät tuodaan pakolla samalle areenalle."

Liikkumatilaa on vähän. On pohdittava, pitääkö mielekkään tekemisen olla työtä? Ja mitä on työ? Mitä pitää osata, että kykenee työhön?

"Olen miettinyt, mitä tapahtuisi, jos kaikkien suomalaisten pitäisi hakea omia työpaikkojaan", Anne Huotari sanoo.

"Vaatimustaso on aivan älytön."

Huotari on sitä mieltä, että pysyvät välityömarkkinat olisivat tarpeen osalle porukasta.

Paltamon mallin työterveyslääkäri arvioi, että hänen tutkimistaan 250 ihmisestä puolet kykenisi heti töihin avoimilla työmarkkinoilla. Jos sellaiset markkinat vain olisi.

"Kekkosen aikaan voitiin vain odottaa, että töitä tuotaisiin Kainuuseen. Enää se ei mene niin."

Osa valitsee niukan elämän. Metsästää, kalastaa ja marjastaa. Elää perikunnan talossa, lämmittää puilla. "He eivät valita", Huotari sanoo.

Monien muiden pitäisi lähteä elannon perässä muualle.

Se ei olisi uutta.

"Täällä on lähtemisen kulttuuri. Paltamolaisia oli paljon rakentamassa Kostamustakin", Huotari muistaa.

"Mutta palkan pitää kompensoida lähtemistä."

Ja niin ollaan taas alkupisteessä. Palkkatyö olisi parasta sosiaaliturvaa. Kun sitä ei ole, taas yksi työryhmä miettii, millä sen voisi korvata.

Sillä aikaa Paltamossa on tyhjä talo, joka hetkeksi täyttyi ihmisistä.

Sen sisällä on vielä merkkejä työstä: Työajanseurantajärjestelmä. Lokerikko kilometrikorvauslomakkeille ja loma-anomuksille. Kastelijoiden puutteessa kuihtuvat viherkasvit. Pahvilaatikoita ja Ikea-kasseja, joissa on myymättömiä tuotteita: poppanalaukkuja, virkattuja liinoja, koruja, vatupasseja. "Puolivalamiit paperikukat", lukee yhdessä.

Työpajoissa tehdyt Paltamo-kellot tikittävät vielä.

Joku jossakin on niistä ylpeä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uniasentosi voi paljastaa, oletko introvertti – Viisi faktaa nukkuma-asennoista

    2. 2

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    3. 3

      Duunariperheen tytöstä tuli professori, joka puolustaa työläisiä – Suomessa on paljon sairaaksi tekevää työtä, sanoo Anne Kouvonen

      Tilaajille
    4. 4

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    5. 5

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    6. 6

      Britannian poliisi pidätti miehen jalkapalloilija Emiliano Salan taposta epäiltynä

    7. 7

      Nuoret ovat siirtyneet käyttämään ääniviestejä tekstailun sijaan – moni vanhempi ei tiedä tätä helppoa kikkaa, millä viestit voi kuunnella

    8. 8

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    9. 9

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    10. 10

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    2. 2

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    3. 3

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    5. 5

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    6. 6

      Duunariperheen tytöstä tuli professori, joka puolustaa työläisiä – Suomessa on paljon sairaaksi tekevää työtä, sanoo Anne Kouvonen

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    8. 8

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    9. 9

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    10. 10

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    5. 5

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    10. 10

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    11. Näytä lisää