Markus Markelinin kättä koristaa kultainen pirunnyrkkisormus. Hän istuu kasvot kohti kahvilan ihmisvilinää, koska on tottunut tarkkailemaan väkijoukkoa. Jos hän ei tee niin, tulee epämukava, turvaton olo.
Hän istuu pöydässä, jossa on tyhjä limsapullo. Sotilaan vaisto aistii senkin – jos oltaisiin Afganistanissa, pullossa voisi olla kotitekoinen pommi.