Sunnuntai

Lemmikiksi halutaan nyt aasi – ja tällaista elämä niiden kanssa on

Suomessa on jo noin 400 aasia. Aasiyhdistys järjestää kesäisin leirejä, ja netissä katsotaan aasivideoita. Espoolainen Lehtivuoren ja Kuhmosen perhe hankki ensimmäiset aasinsa 19 vuotta sitten.

Aitaus näkyy tielle asti. Kolme aasia keskeyttää hetkeksi syömisen, kun talon kohdalle pysähtyy auto.

Valppaan oloiset eläimet siirtyvät aidan viereen tarkkailemaan saapujia.

Maisa Lehtivuori on etukäteen puhelimessa kuvaillut taloaan punaiseksi torpaksi. Se tuo mieleen maalaismiljöön, mutta oikeastaan Perusmäki on nimensä mukaisesti tavallinen, tiiviisti rakennettu pientaloalue Espoossa. Punaisen talon takapihalla on kuitenkin jotain harvinaisempaa: pieni pihatto, aitaus, ja tosiaan: ne aasit.

”Tässä on vanhempi pariskunta, Åke ja Åsa, sekä heidän poikansa Ville”, Lehtivuori esittelee.

Aasit ovat olleet osa Lehtivuoren ja hänen miehensä Seppo Kuhmosen perhettä jo 19 vuoden ajan. Silloin Åke ja Åsa matkasivat Ruotsista laivalla meren yli. Kuljetusauto saapui pihaan hieman yllättäen, etuajassa. Pihaton rakentaminen oli vielä kesken.

”Siinä ne yhtäkkiä nököttivät risaisissa loimissaan keskellä pihaa. En tiedä, kummat näyttivät hämmentyneemmiltä, me vai aasit”, Lehtivuori muistelee.

Alun jälkeen eläimet ovat sopeutuneet hyvin. Pari vuotta muuttonsa jälkeen ne saivat varsan. Tänä vuonna se varsa, siis Ville, täyttää 17 vuotta.

”Vaikka vaikea sitä on uskoa. Aika kuluu niin nopeasti.”

Eläkkeellä olevien Lehtivuoren ja Kuhmosen päivissä on samanlainen kaava, aasit kun pitävät säännöllisistä rutiineista. Ensimmäisen kerran eläimet syövät aamukahdeksalta ja sen jälkeen noin neljän tunnin välein. Ruokahetkien yhteydessä seurustellaan. Usein lähdetään metsäretkelle.

Aikanaan aasit herättivät Espoossa ihmetystä, mutta niihin on totuttu. Suomessa elää nykyisin noin 400 aasia. Määrä on noussut parin viime vuoden aikana nopeasti.

Suomen aasiyhdistys perustettiin jo vuonna 2008. Aktiiviset harrastajat ovat järjestäneet esimerkiksi aasileirejä kesäisin.

Aaseja tuodaan Suomeen ulkomailta, sillä kotimaan aasimarkkinat eivät riitä vastaamaan nopeasti heränneeseen kiinnostukseen. Koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, voi omaa aasia joutua odottamaan pitkään.

Hintaa pitkäkorvalla on noin 1 500–2 500 euroa. Koska aasi on lauma­eläin, sillä pitäisi aina olla kaveri. Toisen aasin lisäksi sellaiseksi voi soveltua myös muu kavioeläin, vaikkapa poni.

Joillekin riittää pelkkä aasien katselu. Aasivideot ovat internetissä jo ilmiö, vaikka eivät vielä kissavideoiden luokkaa.

Maisa Lehtivuorta aasit miellyttävät myös ideologisista syistä, sillä niitä ei ole hevosten tapaan jalostettu.

”Nämä ovat alkuperäisiä olentoja, eivät ihmisen muokkaamia”, hän sanoo.

Lehtivuori mieltyi aaseihin jo lapsena. Hän oli viisivuotiaana käymässä Korkeasaaren eläintarhassa, jossa aasi veti lapsia pienessä kärryssä. ”Jollain tasolla ymmärsin jo silloin, että nimenomaan tämä on minun eläimeni”, hän sanoo.

Ihan täysin eläinten kanssa olemisesta syntyvää tunnetta ei voi sanallistaa. ”Aasien kanssa on pakko keskittyä sellaisella tavalla, mitä en ehkä muuten osaisi. Niistä saa iloa, voimaa, rauhaa.”

Arkikielessä aasi on synonyymi tyhmälle, mutta oikeasti aasit ovat oppivaisia ja pitkämuistisia olentoja.

Uteliaitakin ne ovat, tulevat heti nuuskimaan aitaukseen törmänneitä vieraita. Ville yrittää syödä muistilehtiön, tai ainakin hamuaa sitä hampaillaan.

Perusmäen aaseja koulutetaan herkkujen ja naksuttavaa ääntä pitävän laitteen avulla. Jos jaksaa olla kärsivällinen, oppi menee kyllä perille.

Lehtivuorella ja Kuhmosella kärsivällisyyttä tuntuu riittävän. He jopa opettivat aiemmin omistamiaan kanoja juoksemaan aitoja. Aasit taas selviytyvät lauta­labyrintissä kulkemisesta, kunhan motivaatioporkkanoita on tarjolla tarpeeksi.

Joskus temppujen tekeminen ei kuitenkaan huvita. Yleinen käsitys aasien itsepäisyydestä nimittäin pitää paikkansa. Vaikka ei sekään asia ole niin yksinkertainen.

”Ajattelen mieluummin, että aasit ovat fiksuja ja itsenäisiä. Jos ne eivät ymmärrä, mitä järkeä jossain asiassa on, niin eivät ne siihen rupea. Näitä voi ajatella kavio­eläinten kissoiksi”, Lehtivuori selittää.

Aaseja on hankittu myös kotimaisille hevostiloille pienten lasten ensimmäisiksi ratsuiksi. Ne ovat hevosia ja poneja rauhallisempia. Siinä missä hevonen säikähtäessään vauhkoontuu, aasi usein jähmettyy paikalleen.

Perusmäen aaseilla käyvät ratsastamassa lähipiirin lapset. Välillä eläimiä viedään vetonauloiksi paikallisen koulun tapahtumiin tai naapuruston lasten syntymäpäiville.

Monilla suomalaisilla on kokemusta aasiratsastuksesta etelänmatkoilta. Lehtivuori ei kuitenkaan päästä aikuisia omien aasiensa selkään. Tavisaasin säkäkorkeus on noin metri, ja sillä saa ratsastaa maksimissaan 45 kilon painoinen ihminen.

Aaseihin on viime vuosina voinut törmätä myös esimerkiksi maaseutumessuilla. Lehtivuorikin on joskus käynyt siellä mutta suhtautuu tapahtumaan kriittisesti.

”Messukeskus on kaikuva, iso halli täynnä ihmisiä. Aasit olivat siellä korvat luimussa ja ahdistuneina. Ei se ole minusta muutenkaan luonteva paikka ihmisen ja eläimen kohtaamiselle.”

Yksi mieleenpainuvimmista asioista aasissa on sen huuto. Ääni voi olla voimakkuudeltaan jopa sata desibeliä ja kuulua kolmen kilometrin päähän.

Lehtivuori kuvailee aasin huudon muistuttavan vuvuzela-soittimen ääntä. Vuvuzela on muovinen, noin metrin mittainen puhallin, jota kutsutaan myös stadiontorveksi.

On vaikea yhdistää vuvuzelaa otsatukkansa takaa luimuilevaan Åkeen, jota yritämme eri tavoilla maanitella esittelemään ääntään videolle. Kahden tunnin päästä on pakko luovuttaa: aasi ei huuda käskystä tai edes lahjomalla.

”Ei se ole ihme, sillä minä olen kaikin tavoin yrittänyt opettaa ne hiljaisemmiksi. Nykyään naapurit sanovat, että ääni ei kuulu sisälle heidän taloihinsa”, Lehtivuori toteaa tyytyväisenä.

Mutta tapahtuu se lopulta sittenkin, kunhan nauhurit ja videokamerat on pakattu ja hyvästit melkein jätetty. Talon takaa kuuluu voimakas, miltei mekaanisen kuuloinen ääni, jota on vaikea yhdistää eläimiin ylipäätään. Lehtivuori ilahtuu.

”Ne taisivat tykästyä teihin. Tässä on tällainen jäähyväisten haikea sävy.”

Voit kuunnella esimerkin aasin huudosta täältä:

Oikaisu 1.5.2016 kello 10.55: Toisin kuin kuvateksteissä luki, Maisa Lehtivuoren sukunimi on Lehtivuori, ei Lehtimäki.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • aasi
  • Kotieläimet
  • Harrastus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Kuolleen sotilaan leski vahvistaa ABC:lle: Trump soitti, oli tökerö ja sai lesken itkemään entistä enemmän

    6. 6

      Onko tässä kaikkien aikojen hillittömin rangaistuspotkumaali? Maalivahti joutui noloon tilanteeseen

    7. 7

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    8. 8

      ”Onko toi sun poika?” Vanhemman naisen ja nuoremman miehen suhde herättää yhä hämmästelyä Suomessa – HS:n lukijat kertovat rakkaustarinansa

      Tilaajille
    9. 9

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    10. 10

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    4. 4

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    5. 5

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    8. 8

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    9. 9

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää