HS-kysely: Millaista sinun kotonasi oikeasti on? Käykö vieraita, siivoatko, onko kiva tulla kotiin?

Nyt halutaan saada todellinen kuva suomalaisten kodeista. Onko teillä siivouspäivä, käykö vieraita, saatko päättää kodin asioista? Jos saisit lisää tilaa, mihin sen käyttäisit? Vastaa kyselyyn ja auta tutkijoita.

Kukaan ei tiedä, mitä suomalaiset oikeasti tekevät kotonaan. Saattaa kuulostaa hullulta, mutta totta se on.

”Koti on paikka, johon ihmiset elämänsä rakentavat. Jossa on turvallinen olo tai jossa elämä on helvettiä”, sanoo Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Silti elämää kodeissa on tutkittu hämmentävän vähän.

”Olen tutkinut hyvinvointia 25 vuotta, ja useimmiten tutkimuksessa katsotaan kodin ulkopuolelle”, Saari sanoo.

Toki on poikkeuksiakin, mutta tämä on tutkimuksen valtavirta.

Nyt tutkijat haluavat päästä kodin seinien sisälle. Tästä linkistä pääset kyselyyn, jolla selvitetään, miten suomalaisissa kodeissa todella eletään. Kysely löytyy myös tämän jutun lopusta.

Vastaaminen kannattaa, sillä siitä voi olla konkreettista hyötyä. Kun tiedetään, mitä suomalaiset kodeissaan tekevät ja mitä he kodeiltaan toivovat, voidaan suunnitella parempia koteja. Millaisessa kodissa yksinasuvat oikeasti viihtyisivät? Mihin perheellinen tarvitsisi lisää tilaa?

Kerätyn tiedon varassa osataan myös tehdä oikeita poliittisia päätöksiä, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia. Jos kotona ei ole hyvä olla, mistä se johtuu? Onko siellä liian meluisaa tai ahdasta, vai rassaavatko vaikeat perhesuhteet? Se on tärkeä tieto.

Perinteisesti on ajateltu, etteivät kodin sisäiset asiat kuulu julkisen politiikan piiriin. Ne ovat yksityisiä. Juho Saaren mukaan näin on tuotettu vääristynyt kuva hyvinvoinnin synnystä. On korostettu julkisen vallan roolia, aliarvioitu markkinat ja unohdettu kodin merkitys.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esimerkiksi tekee joka neljäs vuosi tutkimuksen otsikolla Suomalaisten hyvinvointi. Hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa kotiin, mutta näissä tutkimuksissa sana ”koti” on harvinainen. Se esiintyy melkein aina jonkin muun sanan edessä: kotihoito, kotipalvelu, kotitalous.

Jokainen tietää, että koti on ennen kaikkea muuta kuin talous. Se on tuoksu. Kellon raksutus. Kotivaatteet. Puolison kuorsaus. Paikka, jossa tulee pala kurkkuun.

Tähän mennessä kotitutkimuksen suurin katvealue on ollut juuri kodin emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus, Saari sanoo. Tutkijat eivät ole ottaneet selvää merkityksistä, joita ihmiset antavat kodille hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä.

Yksi syy tähän on ollut se, että tutkimusta on tehty hyvinvointivaltiossa toimivien viranomaisten näkökulmasta, julkisia palveluita ajatellen. Toinen on se, että koti on liian lähellä.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä teet ensimmäiseksi, kun tulet kotiin? Riisut päällysvaatteet, otat kengät pois, ripustat ehkä avaimet naulaan tai heität pöydälle. Mitä sitten? Kuunteletko kodin ääniä, huikkaatko jollekin tervehdyksen vai onko koti yleensä tyhjä? Panetko radion päälle tai ostokset jääkaappiin?

Onko päässäsi nyt mielikuva kotiintulosta? Hyvä. Seuraavaksi on aika miettiä, miltä kotiin tuleminen tuntuu. Ehkä tekee mieli huokaista. Tuntuu vähän kevyemmältä, rauhallisemmalta, jokin hellittää rintalastan alla. Ihanaa olla kotona.

Tai sitten huokaus on päinvastaista lajia: voi ei, tätä taas. Lapsiperheen kaaosta tai korvissa soivaa hiljaisuutta.

Tällaisia asioita HS:n kotikyselyn laatijoihin kuuluva sosiologi Jenni Berlin kyselee, kun hän haastattelee ihmisiä näiden kodeista. Hän pyytää haastateltavaa aluksi kuvailemaan, mitä tämä tekee ensimmäiseksi kotiin tultuaan. Kysymyksen on tarkoitus saada ihmiset miettimään asioita, joita he tekevät joka päivä sen kummemmin miettimättä.

Tutkija Berlin on huomannut, että jokapäiväisten rutiinien pukeminen sanoiksi on ihmisille yllättävän hankalaa. Se on silti tärkeää, koska juuri toisto tekee kodin. Koti ei voi olla paikka, jossa käydään vain kerran tai jossa tehdään aina eri asioita.

”Itsestäänselviä asioita, kuten tiskausta, siivousta ja ylipäätään rutiineja, on tosi vaikea tutkia. Olemme niin lähellä niitä, ettemme oikein edes näe niitä”, Berlin sanoo.

Berlin haluaa tehdä rutiineista rituaaleja, nähdä ne kuin ulkoavaruudesta tullut. Ai te teette noin? Miksi ihmeessä? Hän haluaa katsoa lähelle samalla tavalla kuin antropologit aikoinaan katsoivat vieraita kulttuureja.

Moni harrastaa huomaamattaan arjessa samaa. Heti, kun rutiinit ovat itselle vieraita, ne äkkiä näkeekin. Oli kyse sitten naapurista, joka valvoo outoon aikaan, tai anopista, jonka käsitykset siivouksesta eroavat omista.

Suomalaisilla on tapana ihmetellä niitä ulkomaita, joissa kenkiä ei otetakaan pois jalasta, kun tullaan kotiin. Tutkija Berlin asuu itse sellaisessa maassa, Englannissa. Siellä kylpyhuoneessakin saattaa olla kokolattiamatto ja kylmä ja kuuma vesi tulevat eri hanoista. Niiden perässä Berlin ei kuitenkaan muuttanut pois Suomesta. Syy ulkomaille muuttoon oli suomalainen sunnuntai.

”Suomessa sunnuntait vietetään kodin seinien sisällä. Jos olet yksinäinen, se on masentava päivä. Täällä Lontoossa sunnuntai on vilkkain päivä. Ihmiset lähtevät ulos ja ravintolat täyttyvät.”

Toisaalta ennen muuttoaan Lontooseen Berlin kuvitteli, että suomalaiset kutsuvat harvoin ihmisiä kylään. Ulkomailla käsitys on muuttunut.

”Englantilaiset eivät kutsu ketään kotiinsa. Täällä asuvat suomalaiset taas tekevät sitä aika paljon.”

Se, kuinka usein suomalaiset päästävät vieraita kotiinsa, on yksi niistä asioista, joita HS:n ja tutkijoiden yhteisellä kyselyllä selvitetään.

Koti on yksityisaluetta, mutta sillä on myös julkinen puoli.

Ainakin maaseudulla saatetaan yhä ilmestyä kylään etukäteen ilmoittamatta. Mutta maalla vieraat on otettu vastaan tuvassa. Makuuhuoneet ja keittiö, jos se on tuvasta erillinen, ovat olleet yksityisaluetta.

Isommissa kaupunkiasunnoissakin kodit oli aikoinaan jaettu yksityiseen ja julkiseen tilaan.

Vaikuttaa siltä, että tämä on muuttunut. Nyt rakennetaan avokeittiöitä ja vieraille voidaan näyttää koko koti kylpyhuonetta ja kodinhoitohuonetta myöten. Esitellään muille, että näin nämä asiat on meillä ratkaistu. Tuollaisen peilikaapin hankin ja tällaisen sisustustarran löysin makuuhuoneen seinälle.

Eikä kotia avata vain niille, jotka tulevat sinne kylään. Ennen paheksuttiin julkkiksia ja poliitikkoja, jotka esittelivät lehdissä vaatekaappejaan. Nyt moni julkaisee kodistaan somessa kuvia, jotka ovat heti satojen ja tuhansien ihmisten nähtävissä.

Yli 17 000 suomalaista on liittynyt Facebookissa ryhmään, joka on muodostunut japanilaisen Marie Kondon siivousmetodin ympärille. Konmari Suomi -ryhmän jäsenet jakavat muulle ryhmälle eli tuhansille ihmisille kuvia kattilakaapeistaan, eteisistään, lastenhuoneistaan.

Sotkuakaan ei kuvissa aina peitellä, vaikka usein ajatellaan, että sotku kertoo elämänhallinnan puutteesta. Jos mielenterveys menee, se näkyy usein ensin kodista.

Moni kärsii sotkusta itse ja asettaa rajoja, joita ei voi ylittää: sänky on pedattava joka päivä ja roskat vietävä.

Siisteydestä lipsuminen voi kertoa siitäkin, että elämä on ennen kaikkea kodin ulkopuolella. Jos kotona käy vain kääntymässä, imurointi jää.

Vaikka tutkimusta on vähän, jotkut sentään pyrkivät seuraamaan sitä, mitä suomalaiset kotonaan puuhailevat.

Tilastokeskus tekee kerran kymmenessä vuodessa tutkimuksen suomalaisten ajankäytöstä. Toinen kotielämää tutkiva taho on huonekalujätti Ikea.

Ikean selvitykset eivät ole yliopistotasoa, mutta yhtiö kerää paljon tietoa kodeissa tapahtuvista muutoksista.

”Pyrimme vuosittain käymään kodeissa”, kertoo Suomen Ikean sisustussuunnittelun johtaja Riikka Härkönen.

Lisäksi Ikeassa tietenkin tiedetään, millaisia huonekaluja suomalaiset koteihinsa hankkivat. Kirjahyllyjä esimerkiksi ostetaan aiempaa vähemmän, kun taas isojen ruokapöytien myynti kasvaa voimakkaasti. Se saattaa kertoa siitä, että ihmiset haaveilevat illallisista ison porukan kesken.

Kaikkea sisustamista yhdistää Härkösen mielestä nyt yksi asia: Koti on entistä voimakkaammin oman persoonallisuuden jatke. Sen pitää olla omannäköinen.

”Kodin ratkaisuja mietitään sen kautta, miten itse halutaan kotona elää, eikä ulkopuolisen mallin mukaan. Verrattuna vaikka 1950-lukuun, jolloin sohvallakin istuttiin selät suorina”, Härkönen sanoo.

Persoonallisuuden korostuminen näkyy siinä, että Ikea myy muokattavia huonekaluja. Hyllyjä, pöytiä ja sohvia tehdään moduuleissa, joista voi koota, pinota ja järjestää juuri itselleen sopivan.

Tekniikkakin muuttaa kotielämää. Vielä äskettäin televisio oli olohuoneen keskus, jonka äärelle kokoonnuttiin yhteen. Nyt yksi selaa älypuhelimesta Snapchatia, toinen katsoo tietokoneelta Netflixiä ja kolmas on ehkä avannut television.

Kännykkä on kuin kasvanut kiinni ihmisten käteen. Sillä ollaan yhteydessä muihin, koko ajan. Akku ei saa loppua.

”Ihmiset selvästi haluavat, että kännykän voi ladata siellä, missä sitä käytetään”, Ikean Riikka Härkönen sanoo.

Niinpä koteihin myydään muun muassa lamppuja, joissa on kännykän latausmahdollisuus. Ettei tarvitse poistua sohvannurkasta latauksen ajaksi.

Kodit eivät koskaan muutu niin kuin elämä niiden sisällä. Kun arkkitehti suunnittelee uusia koteja, hän ei yleensä tiedä, millaisia asukkaita niihin on tulossa.

Asunnoista on useimmiten tehtävä yleispäteviä, kenelle tahansa sopivia.

”Ensimmäisen asukkaan toiveiden täyttymys voi olla seuraavan painajainen”, sanoo asuntosuunnittelun lehtori, arkkitehti Anne Tervo Aalto-yliopistosta. Hän on yksi HS:n kotikyselyn tekijöistä.

Sotien jälkeen yleispätevyys tarkoitti valoisia, hygieenisiä ja edullisia asuntoja ydinperheille. Suunnittelun taustalla oli demokraattinen ajatus siitä, että kaikille perheille kuuluu hyvä koti.

Nyt entistä harvemmassa kodissa asuu perhe. Perherakenne ja yhteiskunta ovat muuttuneet, mutta asunnot ovat pysyneet samoina.

”Suurin ongelma on, että meillä asutaan verrattain ahtaasti”, Tervo sanoo.

Viime vuosikymmeninä tilaa on tullut lisää, mutta se ei valtaosin johdu siitä, että asunnot olisivat suurentuneet, vaan siitä, että niin moni asuu yksin tai kaksin.

Anne Tervo tekee väitöskirjaansa siitä, miten yksin asumisen yleistyminen vaikuttaa kaupunkiasumiseen ja sen kehitykseen.

”Usein ajatellaan, että yksin asuvien kasvava joukko tarkoittaa lisää yksiöitä. Tämä johtopäätös voi olla väärä.”

Yksin asuvien joukko on laaja. Yksin asuva voi olla opiskelija tai leskimies ja asua omakotitalossa metsän keskellä tai kattohuoneistossa Töölössä.

Eivätkä yksiöissä yksin elävätkään välttämättä haluaisi elää yksiössä. Heillä ei ehkä ole varaa isompaan asuntoon.

”Realistinen vaihtoehto sisältää tietenkin myös rahan, mutta kotitalouden koon ja asunnon koon välille ei pitäisi vetää yhtäläisyysmerkkejä”, Tervo sanoo.

Kodin ihannekoko riippuu myös siitä, miten kotia käytetään.

Tutkijoita kiinnostaa, mitkä asiat hoidetaan nykyään kotona ja mitkä kodin ulkopuolella. Tavataanko ystäviä ja sukua kahviloissa ja ravintoloissa vai kutsutaanko vieraita kotiin?

1920-luvulla Helsingin Töölöön rakennettiin kerrostaloja, joissa oli iso keskuskeittiö asuntojen omien keittiöiden sijaan. Ajatus oli, ettei työssäkäyvien naisten tarvitse käyttää aikaa kokkaamiseen vaan ruoka tulee valmiina kotiin. Nyt ruokalähetit toteuttavat samaa ideaa.

Ennen monen oli pakko peseytyä yleisissä saunoissa ja elokuvia näki vain elokuvateattereissa. Nyt kotona paitsi vietetään vapaa-aikaa, jota meillä on enemmän kuin koskaan, myös tehdään töitä. Samojen tilojen pitää taipua moneen.

Mitä suurempi yksittäinen huone tai tila on, sitä joustavammin sitä voi käyttää eri tarkoituksiin.

Jos saisit kotiisi kymmenen neliötä lisää, mihin käyttäisit sen? Keittiöön vai makuuhuoneeseen? Ehkä säilytystiloihin? Saunaan? Tätäkin kysytään HS:n ja tutkijoiden kyselyssä.

Pelkät neliöt eivät kerro siitä, kuinka isolta tai pieneltä asunto tuntuu. Tilan tunteeseen vaikuttavat huonekorkeus, näkymä ja melu.

”Kuvittele 21 neliön yksiö, jossa on koko seinä auki merelle. Sehän olisi huimaava, mutta ei sellaisia ole”, Tervo sanoo.

Hän muistuttaa, että asunto on psykologinen asia. Se, miten asumme, vaikuttaa hyvin syvällä tavalla hyvinvointiimme.

Ja päinvastoin. Hyvinvointi vaikuttaa siihen, miten asumme. Työttömyys, avioero, lapsen saaminen tai sairastuminen vaikuttavat siihen, miltä kotona tuntuu. Neliöt ovat samat, elämä erilaista.

Tutkijat sanovat, että suomalaisissa kodeissa on nyt tilaa ja yksityisyyttä enemmän kuin koskaan. Se, miten se meihin vaikuttaa, on vielä mysteeri.

”Yksin asuminen on modernisaation yksi huipentuma. Meillä on vihdoin varaa siihen, mutta samalla sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet hankalammiksi”, Juho Saari sanoo.

Onko kotona hyvä olla yksin vai ahdistaako yksinäisyys eniten juuri siellä? Joku toinen taas haluaisi olla edes joskus kotona yksin. Vaikeat perhesuhteet tai naapurit voivat rasittaa.

Joku voi tuntea itsensä omassa kodissaan vieraaksi. Kaikilla ei ehkä ole kotona yhtä paljon valtaa.

Entä jos asuu yhdessä huoneessa tai laitoksessa, miltä koti silloin tuntuu?

Yksityisyys ja tila eivät aina takaa onnellisuutta. Millaista on mummon elämä yksin isossa talossa, jossa ennen asui monta sukupolvea? Satujen valtavissa linnoissa onneton erakko kyhjötti yhdessä huoneessa.

Professori Juho Saari sanoo, että hän on omassa kodissaan yleensä aina työhuoneessa.

”Me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä. Koti on ainoa paikka, jossa voi olla epäsosiaalinen”, Jenni Berlin sanoo.

Heti, kun astumme ovesta ulos, yhteiskunnan normit säätelevät olemistamme. Alkaen siitä, että on oltava vaatteet päällä. Kotona olemme vapaita, yksin asuvat ehkä kaikkein vapaimpia, Berlin sanoo.

Tai niin ainakin teoriassa.

Vapaudella on vastavoimansa. Koko ajan myös paineet kasautuvat: saamme erilaisia neuvoja ja ohjeita siitä, miten kotona pitäisi elää. Miten meidän olisi hyvä syödä, nukkua, siivota ja sisustaa. Kuinka paljon pitäisi viettää aikaa läheisten kanssa ja kuinka usein harrastaa seksiä.

Neuvojen määrästä päätellen kotona eläminen on varsin vaikeaa. Se ei onnistu noin vain.

”Kuinka monessa kodissa oikeasti eletään kaikkien suositusten mukaisesti? Millainen vaikutus näillä suosituksilla lopulta on hyvinvointiimme?” Berlin kysyy.

Mielikuva siitä, millainen on hyvinvoiva koti, on vahva. Mutta onko se todellinen, sitä emme vielä tiedä.

Ehkä hyvä kotielämä onkin ihan muuta kuin neuvot väittävät. Siitä otetaan nyt selvä.

Kyselyyn pääsee klikkaamalla tästä linkistä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

HS:n suuri kotikysely

Kyselyllä selvitetään, miten suomalaiset kotona elävät. Tuloksista on apua, kun tehdään kotiin liittyviä poliittisia päätöksiä, joiden pitäisi lisätä ihmisten hyvinvointia. Saatua tietoa voidaan käyttää myös parempien asuntojen suunnitteluun.

Tutkimusta tekevät sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari ja sosiologi, YTT Jenni Berlin Tampereen yliopistosta, arkkitehti Anne Tervo Aalto-yliopistosta sekä erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Jutun kuvat ovat osa Valokuvataitelijoiden liiton Arjen kuvia -hanketta. Siinä yhteensä 12 suomalaista maallikkoa ja ammattikuvaajaa ottaa valokuvia omasta ja muiden arjesta, eri puolilta Suomea.

Projektia vetävät valokuvataiteilija Ida Pimenoff ja valokuvaaja, tutkija Liisa Söderlund. Kuvista on tulossa näyttely ja valokuvakirja vuonna 2017.

Kuvat ovat osa professori Juho Saaren johtamaa Kaksi Suomea -yhteistyöhanketta, joka peilaa yhteiskunnan eriarvoistumista. Siinä on mukana myös tutkijoita ja journalisteja. Sitä on rahoittanut Koneen Säätiö.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      Nykyisen internetin tärkeimpiin kuuluva periaate ollaan tuhoamassa Yhdysvalloissa – miltä kuulostaisi maksaa Netflixistä nelinkertaista hintaa?

    4. 4

      ”Pekalla ei ole rahaa eikä ruokaa, voisitko hakea edes makaronia?” Viranomaiset hätistivät helsinkiläisen Liisan hoitamaan miestä, jonka hän hädin tuskin tunsi

      Tilaajille
    5. 5

      Tutkijat haastattelivat yli 20:tä Nokian ylintä johtajaa ja tekivät tylyn johtopäätöksen: romahduksen syynä olivat johtamisen ongelmat

    6. 6

      ”Kuolematon” Berlusconi, 81, on palannut – kärsi tuomionsa, ryhtyi kasvissyöjäksi ja tahtoo taas Italian johtajaksi

    7. 7

      Esseisti Antti Nylén halveksii maahanmuuttokriitikoksi paljastuneen Morrisseyn hylkääjiä – ”Tämä on nykyisen internet-vasemmiston suuri ongelma, ollaan suuria moralisteja”

    8. 8

      Hirviöitä etsineet sukeltajat löysivät turkkilaisjärvestä 3 000 vuotta vanhan linnan rauniot

    9. 9

      Harvinainen toimi hiihtokeskusten työehtoriidassa: Työnantajat estävät Pamin työntekijöitä saapumasta töihin ja lopettavat heidän palkanmaksunsa – lomakohteiden toimintaan voi tulla häiriöitä

    10. 10

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    2. 2

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    3. 3

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    4. 4

      Pohjois-Korean raja­vartijat jahtasivat Etelä-Koreaan loikannutta sotilasta vain metrien päässä – video näyttää täpärän paon luoti­sateessa rajan yli

    5. 5

      Timo Rautiainen karkotti jo 2000-luvun alussa uusnatseja keikoiltaan, nyt häntä haukutaan ”suvakiksi” – Heviyhtye Trio Niskalaukaus palasi lavoille 13 vuoden tauon jälkeen

    6. 6

      ”Pekalla ei ole rahaa eikä ruokaa, voisitko hakea edes makaronia?” Viranomaiset hätistivät helsinkiläisen Liisan hoitamaan miestä, jonka hän hädin tuskin tunsi

      Tilaajille
    7. 7

      Vartijoiden armoille jäänyt ”Orléansin neitsyt” kieltäytyi pukeutumasta mekkoon ja pantiin roviolle – Suomennetut pöytäkirjat paljastavat Jeanne d’Arcin oikeusjutun koko raakuuden

    8. 8

      Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä nuorten festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

    9. 9

      Miehen elämän piti päättyä Lapin luontoon, mutta hän syntyikin siellä uudelleen – Tiivis luontosuhde edistää mielenrauhaamme ja auttaa vaikeuksien keskellä

    10. 10

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    4. 4

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    11. Näytä lisää