SADDAMIN ARVOITUS Maailma odottaa Irakin johtajan päätöstä sodasta ja rauhasta Hänen edellinen suuri virheensä maksoi miljoonan ihmisen hengen - Sunnuntai | HS.fi

SADDAMIN ARVOITUS Maailma odottaa Irakin johtajan päätöstä sodasta ja rauhasta Hänen edellinen suuri virheensä maksoi miljoonan ihmisen hengen

13.1.1991 2:00

Presidentti Saddam Hussein on pantu paljon haltijaksi. Hänellä on valta ja voima päättää sodasta ja rauhasta Persianlahdella - tuhansien ihmisten elämästä ja kuolemasta.

Miltä Kuwaitin ympärille keräytyneet sotakoneistot näyttävät Saddamin kuvakulmasta, mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi? Sitä ei tiedetä, mutta hänen aiemmat tekonsa tunnetaan. Saddamin arvaamattomuus ja täydellinen piittaamattomuus ihmishengistä on vailla vertaa lähi-idässä. Synkin todistus on vuodelta 1980, jolloin Saddam aloitti sodan Irania vastaan. Se oli verinen virhearvio ja maksoi jopa miljoonan ihmisen hengen. Saddam on tehnyt hämmästyttävän paljon muitakin karkeita virheitä ollakseen se suuri johtaja ja sotapäällikkö, jona hänet esitetään Irakissa. Jos Irakin 53-vuotias itsevaltias haluaa rauhaa, hänen tarvitsee vain ilmoittaa irakilaisten lähtevän Kuwaitista. Yhdysvaltain johtaman liittokunnan on äärimmäisen vaikea ryhtyä tuhoisaan sotaan "Kuwaitin vapauttamiseksi", jos vapautuminen olisi toteutumassa ilman verenvuodatusta. Lähi-idässä vallitsevan yleisen tulkinnan mukaan vetäytymisellä Saddam pelastaisi nahkansa ohella myös kasvonsa; siitäkin huolimatta että hän on viime hetkiin saakka vakuuttanut Kuwaitin pysyvän ikuisesti Irakin 19. maakuntana. Saddam on varmistanut kasvojensa säilymisen arabien silmissä yhdistämällä Kuwaitin miehityksen Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin. Yhdysvallat vastustaa kytkentää henkeen ja vereen. Kansainvälinen konferenssi Palestiinan kysymyksen ratkaisemiseksi on kuitenkin saanut lisävauhtia Saddamin ansiosta, vaikka kriisien muodollista yhdistämistä ei olekaan tapahtunut. Lisäksi Saddam on voinut osoittaa maailmalle ja ennen muuta alemmuuskomplekseista kärsiville arabeille, että Irak uskaltaa hänen johdollaan uhmata Yhdysvaltoja ja muita länsimaita. Mutta haluaako Saddam hyödyntää "saavutuksiaan"? Nykyajan Nebukadnessariksi itsensä huudattanut Saddam on saattanyt mieltyä liikaa hermopeliin eikä huomaa lopettaa ajoissa. IRAK HALUAA PITKÄN SODAN, USA LYHYEN Irakilla sen sijaan riittää kestokykyä ja kärsivällisyyttä; Saddamin mukaan kahdeksanvuotinen sota Irania vastaan todisti sen. Todellisuudessa asetelma on nyt täysin toinen. Iranilla oli vain muutama kymmenen toimintakykyistä taistelukonetta, joita varjeltiin kuin silmäterää; rintamalla niitä nähtiin harvoin. Yhdysvaltain mielestä kestokykyä ei tarvita, koska sodasta tulee lyhyt - kysymys on päivistä tai korkeintaan viikoista, ei kuukausista. Saddamilla ja Bushilla on ratkaisevan erilaiset käsitykset Yhdysvaltain ilmavoimien tehosta sodan ensi tunteina ja päivinä. H-hetkellä 28 maan liittokunnan käytössä on noin 2000 taistelukonetta. Ne tekevät useita tuhansia pommituslentoja ensimmäisen vuorokauden aikana sytyttäen hirvittävän tulimyrskyn. Koneiden päätehtävänä on tuhota Irakin ilmatorjunta, ilmavoimat, ohjusjoukot, komentokeskukset ja tietoliikenneyhteydet. Saavutettuaan ilmaherruuden liittoutuman koneet keskittyvät pommittamaan Irakin rintamajoukkoja, huoltoyhteyksiä sekä teollisuuslaitoksia. Vasta useita päiviä jatkuneen silmittömän moukaroinnin jälkeen liittokunnan maajoukoille annetaan hyökkäyskäsky - ellei Irak ole siihen mennessä antautunut. Brittiläinen sotilaspolitiikkaan erikoistunut kustantamo Jane's arvioi sodan saattavan päättyä jo muutamassa tunnissa, kun Saddam antautuu ylivoimaisen vihollisen edessä. Toisen vaihtoehdon mukaan Irak katsoo saavansa tarpeekseen muutamia päiviä jatkuneen tuhopommituksen jälkeen. Jos maajoukot ehtivät osallistua sotaan, Jane's uskoo sodan kestävän ainakin viikon ja äärimmäisessä tapauksessa kaksi ja puoli viikkoa. Amerikkalaisen Center for Defence Information -tutkimuslaitoksen mukaan sota saattaa kestää jopa kolme kuukautta, jos Yhdysvallat päättää kaataa Saddamin. Saddamilla täytyy olla selkeä käsitys liittokunnan suunnattomasta tulivoimasta ja sen kyvystä aiheuttaa raskaita tappioita hänen joukoilleen. Jos Irak tyytyy odottamaan Yhdysvaltain hyökkäystä, Saddam antaa ennennäkemättömän etulyöntiaseman viholliselle. Irakin lähes 700 taistelukoneen ilma-aseesta ja merkittävistä ohjusjoukoista ei jäisi paljon jäljelle. Jos Saddam noudattaa ominta politiikkaansa ja pitää aloitteet omissa käsissään, hän ei jää odottamaan liittokunnan hyökkäystä vaan käynnistää itse sotatoimet. Länsimaisten asiantuntijain mielestä Saddamin yllätysisku ei muuttaisi sodan lopputulosta - Irak häviäisi joka tapauksessa. Sodasta tulisi kuitenkin pitempi ja liittokunnan tappiot kasvaisivat merkittävästi. Tietämättömyys Saddamin todellisista aikeista on hyvä osoitus hänen pokerinaamansa pitävyydestä hermopelissä Bushin kanssa. Kotoisista paineista johtuen Bushin pokka ei ole pitänyt läheskään yhtä hyvin. Hän on joutunut antamaan periksi tämän tästä, tosin vain epäolennaisissa kysymyksissä. Keskeisestä vaatimuksesta Bush ei ole tinkinyt; Irakin on vetäydyttävä Kuwaitista, muutoin edessä on sota. TUHOISIEN YLLÄTYSTEN MESTARI Algerissa 1975, ollessaan vielä varapresidentti, Saddam taipui Iranin shaahin Reza Pahlavin aluevaatimuksiin katkaistakseen iranilaisten avun Bagdadin hallintoa vastustaneille kurdeille. Hän luopui Irakin ulkopolitiikan kulmakivenä olleesta vaatimuksesta hallita yksin maiden rajana olevaa Shatt al-Arabin vesiväylää. Shatt al-Arab on elintärkeä, koska se on Irakin henkireikä maailman merille. Syyskuussa 1980 Saddam repi Algerin sopimuksen mahtipontisesti televisiossa ja uhosi lyövänsä islamilaisen vallankumouksen heikentämän Iranin lyhyessä salamasodassa. Iran toipui kuitenkin alkushokista ja sodasta tuli suunnaton taakka Irakille. Seuraavan yllätyksen Saddam järjesti kesällä 1982, kun hän ilmoitti olevansa valmis vetäytymään kaikilta Iranilta vallatuilta alueilta. Irakin joukot olivat vielä tuolloin paikoin syvällä Iranissa. Tarjouksellaan Saddam yritti lopettaa sodan, joka oli kääntymässä Irakin tappioksi. Iran hylkäsi tarjouksen. Kesällä 1988 molemmat maat olivat kärsineet hirveitä tappioita. Saddamin aloittama sota päättyi tulitaukoon YK:n valvonnassa. Runsaat kaksi vuotta myöhemmin Saddam toteutti irakilaisten vanhan haaveen, kun hän valloitti Kuwaitin. Se oli ehkä hänen pahin ja viimeinen suuri virhearvionsa. Tällä kertaa Saddam arvioi täysin väärin Washingtonin reaktion, ainakin osin Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähettilään April Gilespien välittämien hyssyttelevien viestien vuoksi. Toiseksi Saddam yllättyi pahanpäiväisesti, kun Moskova asettui samaan rintamaan Washingtonin kanssa. Pian valtauksen jälkeen hän maksoi edellisestä virheestään hyväksymällä kakistelematta kaikki Iranin asettamat rauhanehdot. Nöyrtyminen Iranin tahtoon selittyy Irakin halulla keskittyä täysipainoisesti Kuwaitin kriisiin. Bagdadin oman ilmoituksen mukaan Iranin-rintamalta vapautui peräti 30 divisioonaa muihin tehtäviin. Kuwaitin valtauksen jälkeen Saddam ehti ensin ottaa panttivangeikseen Irakissa ja Kuwaitissa asuneet länsimaiden kansalaiset ja sittemmin yhtäkkiä vapauttaa heidät. Kummastakaan teosta ei ollut hänelle erityisempää hyötyä. Tätä taustaa vasten Saddamin äkkipäätös lähteä Kuwaitista ei olisi suuri yllätys. Hän voi jälleen kerran päästä pälkähästä, jos hän havahtuu ajoissa. Hiekka on valunut kuitenkin uhkaavan vähiin hänen tiimalasissaan.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai