Sunnuntai

Ratkaisematon rasvasota Pohjois-Karjala-projekti suuntaa katseen itärajan yli, kun kotona kytee riita kolesterolista

Tilaajille

Kaksikymmentä vuotta sitten aloitettu Pohjois-Karjala- projekti on osaltaan saanut suomalaiset vähentämään tupakointia ja syömään entistä terveellisempää ruokaa.

Projektin vaikutuksesta sydäntauteihin ei sen sijaan ole yksimielisyyttä.

Viime aikoina jopa muutamien lääkäreiden usko veren kolesterolipitoisuuden ja sydänsairauksien väliseen yhteyteen on alkanut horjua. Rasvasota ei ole ohi, vaikka voi on katoamassa suomalaisten leivän päältä.

Pohjois-Karjala-projektin johtajan, professori Pekka Puskan maailmankuvaa kiistely ei ole horjuttanut.

Hän on entistä vakuuttuneempi kolmen kovan riskitekijän eli tupakan, kolesterolin ja verenpaineen syyllisyydestä.

Matti Virtanen Jaakko Julkunen, kuvat Pekka Puskaa ei ole vähään aikaan haukuttu terveysterroristiksi, tai ainakaan haukut eivät ole kantautuneet hänen omiin korviinsa. Itse hän kyllä käyttää sitä sanaa aktiivisesti, koska "se on hyvä keskustelunaihe Helsingin salongeissa".

Pohjois-Karjalassa sen sijaan ihmiset eivät ymmärrä puhetta terveysterrorismista. "Täällä ihmiset sanoo, että kyllä se on hyvä, kun työ lääkärit puhutte meille näistä asioista, mutta ei myö aina voida tehdä muutoksia, kun se on niin vaikeaa." Vaasassa syntynyt ja Turussa opiskellut Puska jäljittelee itäsuomalaista puhetapaa, mutta ulkopuolinenkin kuulee, että ei hänestä ole tullut aitoa pohjoiskarjalaista. Ylipainoa hänellä ei näytä olevan, ja veren kolesterolikin on huomattavasti alhaisempi kuin läänin miehillä keskimäärin, hyvin lähellä lääkäriseurojen asettamaa tavoitetta, viittä millimoolia litrassa.

Kaikesta päätellen Puska on mainettaan maltillisempi mies. Joensuussa tiedetään, että "Pekka on kaikkiruokainen". Pohjois-Karjala-projektissa on kuitenkin ollut mukana muita, Puskaa kiihkeämpiä ja laihempia valistajia, jotka ovat herättäneet enemmän epäilyksiä kuin luottamusta.

Puska itse ei hyväksy sellaisia nimityksiä kuin rasvatohtori tai tupakkatohtori. "Mieluummin vaikka terveystohtori." Menneellä viikolla Puska vei Karjalan tasavallan Pitkärantaan lahjaksi rekallisen, 34000 pulloa Suomen markkinoilta poistettua Besta-kasviöljyä. Matkan alla käydyn parituntisen haastattelun aikana hän väläytti Helsingin salongeissa paheksuttua asennetta vain kerran ehdottaessaan nuuskan kieltämistä.

Matkallaan Puska kävi Karjalan terveysministerin Anatoli Artemjevin kanssa neuvotteluja kansanterveyskampanjan käynnistämisestä Pitkärannassa. Tänä keväänä tuhat pitkärantalaista pääsi jo mukaan tutkimukseen, jossa kartoitettiin sydäntautien riskitekijöitä.

Keväällä 1972 alkaneelle Pohjois-Karjala-projektille haetaan idästä lisävauhtia, koska Suomessa on ilmennyt tiettyä kenttäväsymystä. Tieto terveellisemmistä elämäntavoista on jo kiirinyt Suomessa jokaiseen pirttiin, eikä muutosten aikaansaaminen ole enää niin helppoa kuin projektin alussa.

Kenttäväsymyksestä kertoo sekin, että 1987-1991 Pohjois-Karjalan kansanedustajana vaikuttanut keskustalainen professori jäi viime eduskuntavaaleissa varamieheksi. Jos Puska olisi pitänyt paikkansa, hänestä olisi todennäköisesti tullut terveysministeri Eeva Kuuskosken jälkeen.

Pekka Puska ei ole sellainen mies, että hän jäisi itkemään pieniä vastoinkäymisiä. Hänellä on hyvä virka kansanterveyslaitoksen epidemiologian osaston johtajana, ja hän voi toteuttaa itseään myös Pohjois-Karjala-projektin tutkimussäätiön ja Pohjois-Karjala-projektin tuki ry:n valitsemissa tehtävissä.

Pitkäranta-projekti on yksi näitä Puskan säätiön omia tutkimuksia. Sen avulla voidaan saada lisätietoa mm. perimän vaikutuksesta sydänsairauksiin. Onhan 15 prosenttia sikäläisestä väestöstä suomalaista sukujuurta - jos geenit vaikuttavat, sen pitäisi joskus näkyä kuolleisuustilastoissa.

On kuitenkin turha odottaa, että Laatokan rannalta löytyisi lopullinen selitys sydän- ja verisuonitautien arvoitukselliseen syntymekanismiin. Sitä ei ole löydetty Pohjois-Karjalassa, eikä sen puoleen missään muuallakaan maailmassa. Mitä enemmän maailman terveysjärjestö WHO on asiaa selvittänyt, sitä kiivaammaksi on käynyt väittely etenkin rasvojen vaikutuksesta sydänsairauksiin. Vain yksi asia näyttää varmalta: tupakansavu tappaa.

Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa vaadittiin huhtikuussa, että sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn keinot on arvioitava uudelleen. Kirjoitus oli selvä merkki siitä, että lääkärien yksimielisyys rasvasodassa alkaa horjua ja Puska joutuu puolustuskannalle.

Tutkija Salonen: Päätelmät liian yksinkertaisia

Salonen on tutkinut riskitekijöiden yhteisvaikutuksia ja vähemmän tunnettujen riskitekijöiden vaikutusta sydänsairauksiin. Kymmenen vuotta sitten hän sai selville, että suomalaisten ruokavaliossa oli liian vähän seleeniä. Viime aikoina hän on tutkinut mm. raudan, kuparin ja vitamiinien vaikutuksia.

Salosen mukaan kovat riskitekijät eli tupakointi, veren kolesteroli ja verenpaine ovat laskeneet koko Suomessa, mutta asiantuntijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, miksi niin on tapahtunut.

"Eräät henkilöt ovat sitä mieltä, että se johtuisi yksinomaan terveyskasvatusohjelmista. Minä olen taipuvainen ajattelemaan, että muutos muualla Suomessa liittyy myös yleisiin sosiaalis-taloudellisiin muutoksiin: kaupungistumiseen ja elintason kohoamiseen, työrakenteen muuttumiseen. Ne ovat myötävaikuttaneet terveyskasvatusohjelmien onnistumiseen." Kolmen kovan riskitekijän väheneminen oli 70-luvulla Pohjois-Karjalassa nopeampaa kuin muualla Suomessa. Salosen mukaan kysymys sydäntautikuolleisuudesta on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Hän sanoutui jo 1987 irti tutkijaryhmän päätelmistä, joiden mukaan muutos riskitekijöissä olisi vaikuttanut sydäntautikuolleisuuteen.

"Olen edelleenkin sitä mieltä, että läänien välisten vertailujen pohjalta ei voida tehdä johtopäätöstä, että projekti olisi aiheuttanut sen kuolleisuuden laskun Pohjois-Karjalassa", Salonen sanoo.

Hänen mukaansa läänin sisäiset tilastoanalyysit ovat kuitenkin viitanneet siihen suuntaan, että projektilla oli vaikutus erityisesti tupakoinnin vähenemiseen Pohjois-Karjalassa. "Se oli ilman muuta tärkein syy tuloksiin." Salonen kertoo, että kahden viime vuoden aikana on tullut julki tutkimustuloksia, joiden mukaan kaikki tyydyttyneet rasvat (kuten maito- ja kookosrasvat) eivät ole yhtä haitallisia. Hänen mielestään nämä uudet tulokset pitäisi ottaa huomioon ravintosuosituksia annettaessa.

Pekka Puskaa Salosen pohdiskelut eivät pahemmin heilauta. Hänen mukaansa Pohjois-Karjala-projektin aikana tehdystä perustutkimuksesta ei ole saatu mitään oleellisesti uutta tietoa kansanterveyden kannalta.

"Olen ehdottomasti entistä vakuuttuneempi kolmen kovan riskitekijän vaikutuksesta. Kun me aloitimme 1972, oli vielä epäselvää voiko sydäntautia ehkäistä, vai ovatko riskit vain tilastollisia tekijöitä. Kyllä se käsitys on vahvistunut, että me olemme tekemisissä oleellisesti kausaalisten tekijöiden kanssa", Puska sanoo.

Väestötieteilijä Valkonen: Tuloksia valikoidaan tarpeen mukaan

Suomalaisista noin puolet kuolee sydän- ja verisuonitauteihin, viidesosa syöpään, kymmenesosa muihin tauteihin ja vajaa viidesosa tapaturmiin. Valkosen mukaan sydäntautikuolleisuudessa on kysymys sekä taloudellisesti että inhimillisesti hirveän suurista menetyksistä.

"Jos me saavuttaisimme Ruotsin tason sydäntautikuolleisuudessa, niin se säästäisi toista tuhatta työikäisten kuolemantapausta vuodessa. En minä mielelläni asettaisi Pekka Puskan työtä kyseenalaiseksi", Valkonen sanoo.

Mutta valitettavasti kuolleisuustilastot kertovat, että Puska on esittänyt joitakin saavutuksiaan liian myönteisessä valossa. Valkonen selittää, että kuolleisuuden vuotuinen vaihtelu tekee mahdolliseksi valikoida moneen erilaiseen tarpeeseen sopivia tuloksia.

Pohjois-Karjala-projektin tutkijat esittävät mielellään diagrammia, jolla todistetaan miesten sydäntautikuolleisuuden kääntyneen laskuun ensin Pohjois-Karjalassa ja vasta myöhemmin muualla maassa.

"Kun Puska esittää tämän kuvan, niin hänen ajatuksensa on, että aleneminen olisi alkanut Pohjois-Karjalasta. Mutta sehän ei pidä paikkaansa. Tämä aleneminen on tapahtunut useissa maissa, ja se alkoi Suomessakin jo 1960-luvun loppupuolella, ensin kaupungeissa ja Uudellamaalla. Se, että Pohjois-Karjala-projekti olisi pannut alulle alenemisen Suomessa on kyllä varmasti väärä päätelmä." Pohjois-Karjala-projektissa kerättiin aluksi vertailuaineisto naapuriläänistä Kuopiosta, koska siellä elintavat ja sairastavuus olivat melko lailla samanlaiset kuin Pohjois-Karjalassa. Oletus oli, että kun Pohjois-Karjalaan kohdistetaan voimakas valistuskampanja ja kuopiolaiset saavat elää kuten ennenkin, tilanne paranee Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin Kuopiossa.

Tulokset osoittivatkin, että riskitekijöitä onnistuttiin alentamaan Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin Kuopion läänissä. Valkosen mukaan ero oli kuitenkin mitättömän pieni, ja muutos oli valtakunnallinen ilmiö.

Ja mikä pahinta: "Vaikka riskitekijät laskivat Pohjois-Karjalassa enemmän kuin Kuopion läänissä, niin kuolleisuus aleni enemmän Kuopion läänissä. Ennen projektia läänit olivat aika lähellä toisiaan sydäntautikuolleisuudessa, mutta nyt Kuopion lääni on selvästi paremmassa asemassa. Ero on erittäin huomattava." Valkonen ei silti pidä Pohjois-Karjala-projektia turhana. "Kyllä siitä joku määrä hyötyä on ollut. Mutta siinä on se ongelma, että sama tutkijaryhmä on toteuttanut valistusprojektin ja sama ryhmä nyt arvioi sen tuloksia. Siitä seuraa rooliristiriita, koska projektin arviointi vaatii skeptisyyttä ja kyseenalaistamista." Puska on tottunut vastaamaan ihmettelyyn Kuopion ja Pohjois-Karjalan välisistä kuolleisuuseroista: "Siinä oli todennäköisesti satunnaisvaihtelua." Hän korostaa, että projektin tarkoitus ei ollutkaan osoittaa terveyskampanjan ja riskitekijöiden vaikutusta sydäntauteihin.

"Meidän käsityksemme mukaan se on jo osoitettu tieteellisesti riittävän hyvin. Meillä on selvä käsitys siitä, miten tämä homma pelaa: tautiluvut seuraavat riskitekijöiden muutosta, aivan niin kuin teoria sanoo", Puska vakuuttaa.

Johtaja Salminen: Valio voittaa kolesterolisodan

Valio otti neljä vuotta sitten uhkarohkeasti yhteen sydäntautivalistajien kanssa julkaisemalla sanomalehdissa koko sivun ilmoituksia, jossa esitettiin "viisi asiaa, jotka olet halunnut kuulla ravinnon rasvoista, mutta kukaan ei ole kertonut".

Palautetaan ne mieleen: "1) Suomessa syödään vähemmän rasvaa kuin monissa muissa maissa. 2) Eläinrasvan kulutuksen ja sydäntautikuolleisuuden välillä ei ole johdonmukaista suhdetta. 3) Kehitys monissa muissa maissa on samansuutainen kuin Suomessa. 4) Sydäntautikuolleisuuden väheneminen jatkuu Suomessa ja 5) Pohjois-Karjala-projektin alueella sydäntautikuolleisuus on vähentynyt hitaammin kuin muualla." Ilmoituksesta käynnistyi keskustelu, jota kutsuttiin myös "rasvasodaksi". Pari kuukautta kestäneen yleisönosastojupakan jälkeen taistelu hiipui. Yleinen käsitys oli, että Valio oli mennyt liian pitkälle ja sai ansaitusti nokkiinsa.

Puskan mukaan Valion tappiota todistaa muun muassa yhtiön nykyinen rasvapolitiikka: Valio ei häpeile käyttää vähärasvaisuutta monien tuotteidensa myynninedistämiskeinona. Salminen on kuitenkin aivan toista mieltä: "Valio on laajentanut valikoimaansa jo ennen vuoden 1988 rasvasotaa, eikä se merkitse, että me olisimme myöntäneet tappion. Päin vastoin sanoisin, että kolesterolidebatissa voitto häämöttää eikä suinkaan tappio. Olen kovin luottavainen." Hän esittää tuoreita tutkimustuloksia kantansa tueksi: Kuopiossa tehtyjen mittausten mukaan sydäninfarktiin kuolleiden kolesteroliarvot olivat väestön keskitasoa ja Turussa ne olivat jopa keskitasoa alhaisemmat.

Salminen selittää, että Valio on liikeyritys, joka myy sitä mitä kansa haluaa. "Meidän elinehto ei ole se, että kansa syö rasvaa, vaan se että kansa syö maitotuotteita. Kun runsasrasvaiset tuotteet eivät mene hyvin kaupaksi, niin hullujahan me olisimme, jos me yrittäisimme niitä väkisin myydä." Kun kuuntelee asiansa hyvin tuntevaa Salmista ja vertaa kuulemaansa hyvin asiansa tuntevan Puskan sanomaan, on vaikea uskoa, että kysymys on samasta asiasta. Salmisen mukaan Puskan koulukunnan päättelyketjussa, ns. lipidihypoteesissa, ei mikään kohta kestä tarkastelua.

"Rasva on niin helkkarin monimutkainen käsite. Esimerkiksi maitorasva; toisilla se kohottaa kolesterolia, toisilla ei. Entä mikä sen kolesterolin vaikutus on? Kolesteroliahan on kahta lajia, hyvää ja pahaa. Tutkimusten mukaan tärkeintä on hyvän ja huonon kolesterolin välinen tasapaino, ei kolesterolin kokonaismäärä. Lipidihypoteesi hajoaa käsiin." Salminenkin on toki mittauttanut oman kolesterolinsa. "En ole päässyt alle kuuden, enkä yritäkään. Saadaan mennä pitkälle yli seitsemän ennen kuin se alkaa näkyä sairastavuudessa." Siis joku yhteys kuitenkin on olemassa, sen Salminenkin myöntää. Mutta se ei ole hänen mukaansa mikään suora riippuvuussuhde. "Suomalaisten kolesteroliarvojen pitäisi olla jossain neljän ja puolen ja seitsemän välillä; se on optimialue." Kaikesta huolimatta Salminen ja Puska antavat toisistaan ystävälliset lausunnot. Puska tekee selvän eron Valion ja tupakkafirmojen välillä ja kehuu Salmista taitavaksi ja viehättäväksi keskustelukumppaniksi. Salminen myöntää puolestaan, että Puska on loppujen lopuksi sangen maltillinen, ja Pohjois-Karjala-projekti on tehnyt huolellista työtä.

Ja mikä yllättävintä: kumpikaan ei syytä toista valehtelijaksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    7. 7

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    8. 8

      Edis Tatli kohtaa EM-ottelussa Francesco Pateran – HS seuraa ottelua

    9. 9

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää