Kolme feministiä ja harhaanjohdettu - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|MEH

Kolme feministiä ja harhaanjohdettu

Tilaajille
Julkaistu: 22.5.1994 3:00

Mattiesko Hyvönen Voi, voi, miesparkaa. Saska Saarikoskella ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kolmelle feministille.

Kolmikko ei ole mikä tahansa. Päivi Istala on häikäilemätön politrukkifeministi. Uma Aaltonen on pyöritellyt koko ikänsä murkkupoikia ja pehmomiehiä. Anja Kaurasen feminististä jääräpäisyyttä osoittaa hänen järjetön pukeutumisensa. Ravintola Pagessa on lämmin, mutta Kauranen pitää sitkeästi päällään hiostavaa nahkatakkia. Kauranen on Saarikosken puoliso. Jos Saarikoski olisi perheen pää, hän käskisi vaimoaan: "Anja, riisu nahkatakkisi, jotta vaaleanpunainen leninkisi ja mustat lakeerikenkäsi pääsevät oikeuksiinsa." Saarikoski ei käske ketään ravintola Pagessa. Kauranen, Aaltonen ja Istala käskevät. Vaikka Saarikosken farkkutakin alla on pehmomiehen univormu, raidallinen maripaita, sympatiani ovat hänen puolellaan. Onhan Saarikoski loppujen lopuksi mies kuten minäkin. Saarikoski luulee virheellisesti, että hän ja kolme naista ovat samassa rintamassa. Talvella he touhusivat Elisabeth Rehnin vaalikampanjassa. Ravintola Pagessa he istuvat saman pöydän takana ja johtavat sukupuolirooleja pohtivan Uusi Tasavalta -seuran ensimmäistä yleisötilaisuutta. Käskijät ja käskettävä erottuvat kuitenkin helposti pöydän takaa ravintola Pagessa. Päivi Istala lähtee omasta halustaan yleisön joukkoon keräämään nimiä Uusi Tasavalta -seuraa varten, mutta Anja Kauranen käskee miestään: "Saska, voit oikeastaan aloittaa tästä." Ympärilläni istuvat toistasataa naista ja muutama mies eivät pettymyksekseni liikauta eväänsäkään. He pitävät luonnollisena, että Saarikoski ryhtyy kuuliaisesti kiertämään salia mikrofoni kädessään. Saarikosken tehtävänä on työntää mikrofoni kuin fallos sen suun eteen, joka haluaa puhua. Vaikka Saarikosken mikrofoni on langaton, mies itse on langoissa kuin sätkynukke. Kun Saarikoski on ehtinyt keskelle lattiaa, Kauranen naulaa silmänsä häneen ja kohottaa aavistuksen leukaansa. Saarikoski huomaa kohoavan leuan ja kiirehtii vaimonsa luo. Kauranen sanoo miehelleen jotain, muttei katso tätä. Saarikoski lähtee uudelleen kiertelemään salia. Kauranen puhdistaa kielellään ylähampaansa. Harri Holkeri suoritti suu auki saman operaation televisiokameroiden edessä Linnan juhlissa, mutta Kauranen toimii kuin aito lakeerikenkäinen nainen. Kielen liike näkyy, mutta suu pysyy kiinni. Rehnin kampanjatyöntekijä Kimmo Henriksson kertoo Saarikosken mikrofoniin, kuinka hän ensimmäistä kertaa astui Rehnin vaalitoimistoon ja pääsi heti keittämään kahvia. Uma Aaltonen muistaa, miten hän kirjoitti Henrikssonin nimen muistikirjaansa ja lisäsi nimen perään: "Kiva poika." Saarikoski innostuu Aaltosen sanoista: "Just toi on se fiilis, jonka me ei haluttais sammuvan." Kauranen palauttaa miehensä tylysti maan pinnalle. "Saska, sä voisit heittää kysymyksen Erja Salolle ." Päivi Istala lopettaa nimien keruun ja palaa paikalleen pöydän taakse. Uusi Tasavalta -seura tähtää tosimielessä ensi kevään eduskuntavaaleihin. Nahkatakki alkaa kuumottaa. Kauranen naukkailee vähän väliä vettä. Jos Saarikoski on Kaurasen renki, tiedottaja Elisa Ikävalko on Kaurasen piika. Ikävalko kirjoittaa Kaurasen vieressä kynä savuten muistiin, mitä salissa puhutaan. Mutta Kauranen vahtii muita ja sivelee sormenpäillä silmiensä ympärystää. Kun Saarikoski vannoo, ettei hänessä ole mitään leimaa ennen Uusi Tasavalta -seuraa, Kauranen ilmoittaa, minkä arvoisena hän pitää miehensä puhetta: "Uma kuolee kohta ikävään." Kauranen lukee seisaaltaan Uusi Tasavalta -seuran ohjelmajulistuksen. Uma Aaltonen saa tarpeekseen ja siirtyy baariin, jonne "kiva poika" Henriksson kohta seuraa häntä. Seuraa tauko, jonka alussa Saarikoski erehtyy hetkeksi käyttäytymään kuin oikea mies. Hän kuuluttaa, että baarista saa "olutta". Tietoisuus vaimon läsnäolosta saa hänet valitettavasti lisäämään, että tarjolla on myös "maitoa, viiniä ja vettä". Kummallista, ettei Saarikoski ole kolmeenkymmeneen ikävuoteensa mennessä oivaltanut, että kaikille naisille ei voi olla koskaan mieliksi. Professori Elina Haavio-Mannila ostaa tuoremehua. Tauko päättyy. Saarikoski työntää yllättäen mikrofonin eteeni ja kysyy minulta: "Mimmoinen on mies, joka ei ole kriisissä?" "Tämmöinen", vastaan Saarikoskelle, joka näyttää sillä hetkellä hyvin eksyneeltä mieheltä. Saarikoski katsoo minua, eikä kysy enempää. Hämeenlinnalainen naislääkäri hätkähdyttää. Hän ei toista naisasialiturgiaa niin kuin muut puhujat. Naislääkäri toteaa, että Uusi Tasavalta -seuran ohjelmajulistuksessa puhuttiin liikaa "naisista". Kauranen hiiltyy ja väittää, että ohjelmajulistuksessa "naiset" mainitaan "vain kerran". Kauranen puhuu totta, jos "vain kerran" tarkoittaa, että "naiset" mainitaan ohjelmajulistuksessa kymmenen kertaa. Saarikoski kiittää naislääkäriä. "Haluuks joku. . ." "Kommentoi Petra, jos haluat", Kauranen keskeyttää miehensä, ja Naisten puolueen pojan näköinen puheenjohtaja Petra Söderlund alkaa puhua. Saarikoski marssii vaimonsa luo ja sanoo tälle jotain. Huomauttaako Saarikoski vaimolleen, että on noloa, kun vaimo koko ajan keskeyttää miehensä? Saarikoski lähtee päättäväisin askelin vaimonsa luota. Onko mies nyt pää Kaurasen ja Saarikosken perheessä? Saarikoski ei ehdi kauaksi, kun Kaurasen etusormi liikahtaa. Saarikosken on pakko palata vaimonsa luo. Seuraa puhuttelu, josta Saarikoski poistuu vähemmän varmoin askelin. Minä kohottaudun ja vaihdan muutaman sanan hämeenlinnalaislääkärin kanssa. Samalla kuulen, kuinka Päivi Istala möykkää mikrofoniin "Hytönen, Hytönen, jos sä voisit odottaa. . ." Mekastuksesta huolimatta puhun asiani loppuun. Kauranen antaa periksi kuumuudelle. Hän käärii nahkatakkinsa hihat. Saarikoski joutuu elämänsä pyöritykseen. Hän ravaa vaimonsa käskyjen mukaan ympäri salia kuin mieltä vailla. "Saska, täällä on puheenvuoron käyttäjä. . . Saska, tuolla päin. . . Tänne Saska, hei. . . Tuolla on vielä!" En tiedä, vaikuttaako Saarikosken kova kohtalo asiaan, mutta Rehnin kampanjatyöntekijä Heikki Korpinen haluaisi itkeä ravintola Pagessa. Baarissa notkuva Uma Aaltonen tekee lähtöä. "Kiva poika" Henriksson joutuu hakemaan pöydältä Aaltosen kynän ja silmälasit. Kun Aaltonen käskee "kivaa poikaa" hakemaan vielä murkkufilosofin paperitkin, en tiedä, kummalle se on alentavampaa. Minua säälittää Saarikoski, kun Istalakin ryhtyy röyhkeästi käskemään häntä. "Saska, tässä on puhuja. . . Tuolla, tuolla, Saska!" Kaurasen ja Istalan nenät kiiltävät. He hankaavat neniään melkein yhtä aikaa. JUHA-PEKKA LAAKIO