Mätäneekö korkein oikeus? Parhaat tuomarikyvyt eivät välttämättä löydy korkeimmasta oikeudesta. Professori Jyrki Virolainen syyttää siitä hyvä veli -verkkoa. - Sunnuntai | HS.fi

Mätäneekö korkein oikeus? Parhaat tuomarikyvyt eivät välttämättä löydy korkeimmasta oikeudesta. Professori Jyrki Virolainen syyttää siitä hyvä veli -verkkoa.

16.3.1997 2:00

SUSANNA REINBOTH Professori Jyrki Virolainen tuntee joutuneensa viime aikoina ylimääräiseksi laillisuusvalvojaksi; oikeat laillisuusvalvojat oikeuskanslerinvirastossa eivät toimi niin kuin heidän pitäisi.

Jotain on pahasti vialla myös korkeimmassa oikeudessa (KKO), ärhäkkäistä kannanotoistaan tunnettu professori arvioi. Tuomarin riippumattomuus edellyttää selkärankaa kieltäytyä erilaisista sivubisneksistä. Oikeusneuvoksilla on kumminkin aikaa häärätä talousjättien keskinäisissä riidoissa. Virolainen on jo vuosia esittänyt näkemyksiä, joiden mukaan tuomareiksi ei valikoidu parhaita juristeja, ei edes korkeimman oikeuden tuomareiksi. Ristiretken korkeinta oikeutta vastaan hän kuitenkin kiistää. "Mieluummin olen korkeimman oikeuden puolesta." Yksi perusongelmista on Virolaisen mielestä siinä, että ylimmät tuomarit nimitetään aivan liian sisäsiittoisesti. Korkein oikeus täydentää käytännössä itse itseään. Hyvä veli -verkko takaa sen, että kyvykkäintä ei välttämättä valita. Virolainen on itse seurannut läheltä KKO:n nimityskäytäntöä, sillä hän oli ylimääräisenä oikeusneuvoksena 1983. Sinä aikana hän ei ujostellut vanhempia kollegojaan; hän osallistui yhdentoista ennakkopäätöksen tekemiseen, ja peräti kolme kertaa hän jätti eriävän mielipiteensä. Virolaisen määräaikaista pestiä KKO:ssa ei jatkettu. Pari kertaa sen jälkeen hän on hakenut korkeimmasta oikeudesta vakinaista paikkaa. "Huonolla menestyksellä", hän murahtaa. Huonon menestyksen syistä Virolainen esitti arvauksen eriävässä mielipiteessä, jonka hän jätti muutama vuosi sitten tuomaritoimikunnan mietintöön. "Toisinajattelijoiden on hyvin vaikea tulla nimitetyksi ylimpien oikeuksien jäseneksi, sillä valittavalta edellytetään tietynlaista konsensushenkisyyttä", hän kirjoitti. Suosi sinä minua, minä suosin sinua Virolaisen mielestä oikeusneuvosten rahakkaat välimiestehtävät ovat osa hyvä veli -verkkoa. Hän huomauttaa, että asianajajistakin korkeimpaan oikeuteen on valittu henkilöt, jotka ovat toimineet välimiesoikeuksissa joko välimiehinä tai asianajajina, siis Erkki-Juhani Taipale ja Mikko Tulokas . "Isoissa jutuissa asianosaisten nimeämät välimiehet valitsevat puheenjohtajan, ja usein puheenjohtajaksi otetaan korkeimman oikeuden jäsen. Kun sitten etsitään asianajajakokemusta omaavaa tuomaria korkeimpaan oikeuteen, oikeusneuvokset voivat vastavuoroisesti suositella näitä, jotka ovat valinneet heitä välimiesoikeuksien puheenjohtajiksi." Korkeimman oikeuden jäseniltä pitäisi kieltää välimiestehtävät kokonaan, Virolainen vaatii. "Jos välimiestehtävät eivät ole suuritöisiä, miksi niistä maksetaan niin suuria palkkioita? Onko siinä jotain muuta takana? Suuryritykset maksavat oikeusneuvosten välimiespalkkiot mielellään, koska satsaus saattaa kannattaa, jos yhtiöt menevät muissa jutuissa korkeimpaan oikeuteen." Virolainen on ihmetellyt myös tuomarien vapaamuurarijäsenyyksiä. Hänen mielestään voi perustellusti epäillä tuomarin oikeamielisyyttä, jos jompikumpi jutun vastapuolista on vapaamuurariveli. Virolainen kanteli vapaamuurariasiasta oikeusasiamiehelle. Vastauksessaan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja asettui varovasti tukemaan Virolaisen näkemyksiä. Lehtimajan mukaan tuomarin asema yhteiskunnassa on muuttunut, joten hänen kytköstensä aiheuttamia ongelmia pitäisi arvioida uudelleen. Voi jopa tulla kyseeseen, että tuomarin osallistumista järjestö- ja elinkeinoelämään rajoitetaan, Lehtimaja arveli. Oikeuskansleri ei ole Jeesus Virolainen on viime aikoina arvostellut korkeiden syyttäjien ratkaisuja oikeusneuvos Eeva Vuoren ja Turun entisen kaupunginjohtajan Juhani Lepän huvilakauppojen veropetossotkussa. Hämeen lääninsyyttäjä Kari Hemminki päätti, ettei hän nosta Vuoren tai Lepän pariskuntia vastaan syytteitä 200000 markan pimeästä kauppahinnasta. Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen siunasi ratkaisun. Virolainen ruoski Hemmingin päätöksen heti tuoreeltaan Aamulehdessä, vaikkei ehtinyt tutustua jutun kaikkiin asiakirjoihin ennen kannanottojaan. "Mistäpä niitä poliisitutkintapöytäkirjoja niin äkkiä saa! Pyysin Hemmingiltä syyttämättäjättämispäätöstä ja senkin lähettäminen kesti viikon. Jos olisin jäänyt odottamaan pöytäkirjoja, koko juttu olisi saattanut hautautua, enkä olisi ehtinyt tehdä kantelua apulaisoikeuskanslerille." Nyt hän kertoo lukeneensa pöytäkirjat moneen kertaan. "Eikä mieli ole muuttunut yhtään." Virolaisen mielestä ihmiset odottavat liikaa laillisuusvalvojilta eli oikeuskanslerilta ja oikeusasiamieheltä. Laillisuusvalvojilla ei ole edellytyksiä selvittää asioita niin perusteellisesti kuin esimerkiksi tuomioistuimilla. Kansalaisten pitäisikin turvautua pulmissaan kunnon asianajajaan, Virolainen opastaa. "Missään tapauksessa ei pidä ensimmäisenä kääntyä oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen puoleen! Jatkomahdollisuudet voivat mennä, jos he ottavat kielteisen kannan." Eli pitäisikö laillisuusvalvojien virat lakkauttaa? "Ei niitä nyt kokonaan tarvitse lopettaa. He yrittävät tehdä voitavansa, mutta kyllä he voisivat toimia vähän reippaammalla otteella." Kirjoittaja on Helsingin Sanomien oikeustoimittaja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai