Sunnuntai

Usein väitetään, että Euroopan...

Tilaajille

Usein väitetään, että Euroopan unioni on taloudellinen jättiläinen, mutta poliittinen kääpiö. Väite on ainakin osittain totta.

Kauppapolitiikassa unioni on kiistaton suurvalta, maailman suurin talousblokki ja vähintään tasapuolinen kauppaneuvottelija Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan osuus maailmankaupasta on noin 22 prosenttia, Yhdysvaltojen 21 prosenttia.

EU on myös maailman suurin yksittäinen kehitysavun antaja. Se antaa avusta yli 50 prosenttia eli yli kuusi miljardia euroa. EU:lla on ollut tärkeä rooli myös esimerkiksi Kioton ympäristöneuvotteluissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU on kuitenkin lähinnä yhteisiä kantoja, toimia ja strategioita laativa lausuntoautomaatti, jonka vaikutusvalta on paljon pienempi kuin sen taloudellinen painoarvo.

Kun maailmalla on kriisi, amerikkalaiset kysyvät: "Mitä asialle voi tehdä?" Meillä eurooppalaisilla on taas tapana kysyä: "Mitä asiasta voi sanoa?" Myös puolustuspolitiikassa EU ja sen jäsenmaat ovat Yhdysvalloista jäljessä sekä taloudellisesti että teknologisesti.

Amerikkalaisten puolustusbudjetti on yhtä suuri kuin maailman 14 seuraavaksi suurinta puolustusbudjettia yhteensä. Ensi vuonna Yhdysvallat aikoo käyttää puolustukseen 400 miljardia euroa, yli kaksi kertaa enemmän kuin kaikki EU-maat yhteensä.

Yhdysvaltojen sotakoneiston teknologinen valmius on valovuosia Eurooppaa edellä. Amerikkalaiset käyttävät sotilaalliseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn viisi kertaa enemmän rahaa kuin EU.

EU on siis vahva toimija kansainvälisessä talouspolitiikassa, mutta heikko kansainvälisessä politiikassa.

Miksi EU:n pitäisi vahvistaa rooliaan myös kansainvälisessä politiikassa? Millä alueilla ja miksi unionilla on ollut ongelmia? Miten ne voidaan korjata? Miten EU:sta tulisi maailmanpolitiikan suurvalta?

EU:n ulkopolitiikka ei ole itseisarvo. On kolme syytä, miksi unionin pitäisi vahvistaa ulkosuhteita.

Kansalaismielipide. Mielipidemittaukset osoittavat, että EU-kansalaisten enemmistö (yli 70 prosenttia) toivoo unionilta vahvempaa roolia maailmanpolitiikassa.

Ollaan taas tilanteessa, jossa EU lupaa paljon, mutta saa aikaan vähän. Jos lupaukset toteutuisivat, unionin uskottavuus kansalaisten silmissä kasvaisi.

Unionilta vaaditaan vahvempaa panosta, jotta maailmanpolitiikka tasapainottuisi.

Kansainvälisessä politiikassa tukeudutaan liian usein vain amerikkalaiseen näkemykseen. Amerikka ja muu maailma kuuntelevat Eurooppaa ainoastaan talouspoliittisissa kysymyksissä, koska niissä EU:lla on toimivaltaa ja se puhuu yhdellä äänellä.

Yhdysvaltojen toiminta esimerkiksi terrorisminvastaisessa taistelussa, ympäristöpolitiikassa ja kansainvälistä rikostuomioistuinta perustettaessa osoittaa, että on tarvetta vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä. Vahvempi EU-ulkopolitiikka myös antaisi unionille mahdollisuuden edistää omia tavoitteitaan.

Euroopan unionilla ja sen osana Suomella on paljon annettavaa maailmanpolitiikassa. Edustamme yleisesti tunnustettuja perusarvoja, kuten demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Ei tarvitse olla imperialisti, vaikka haluaisi levittää näitä perusarvoja maailmalle. Jos EU olisi uskottava ja vahva kansainvälinen toimija, sillä olisi paljon enemmän annettavaa esimerkiksi Lähi-idän rauhanneuvotteluissa.

EU:n kansainvälisen roolin kehittämisessä on kuitenkin ollut ainakin kolme ongelmaa: ulkopolitiikassa EU:lla on liian monta edustajaa, neuvottelurakenne on monimutkainen ja EU:n edustus kansainvälisissä järjestöissä sekava. EU:n uskottavuutta nakertaa myös se, ettei sillä ole yhteistä puolustusta. Miten ongelmat korjataan?

Politiikan teko ja sen toimeenpano tulisi siirtää yhteisölle - komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Ainoastaan yhteisillä toimilla päästään tuloksiin, oli sitten kyse Balkanista, Lähi-idän rauhasta, kasvihuoneilmiöstä, kansainvälisen rikollisuuden torjumisesta tai laittomasta asekaupasta. Puolustuspolitiikka on tiukemmin sidoksissa kansallisiin päätöksiin ja säilynee hallitustenvälisenä.

Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger nosti aikoinaan esiin EU:n ulkopolitiikan ensimmäisen ongelman kysymällä, kenelle hän voi soittaa, jos tulee hätä. Tänä päivänä kysymys on entistä tärkeämpi, koska EU:n ulkoisesta edustuksesta vastaa kolme tahoa.

Komission puhelinnumero näyttää löytyvän aina, kun kyseessä on kehitysapu tai kauppapolitiikka. Neuvotteluosapuolten on kuitenkin vaikea ymmärtää, kuka unionia edustaa ulospäin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: ulkosuhdekomissaari Chris Patten , ulkopoliittinen edustaja Javier Solana vai puheenjohtajamaan ulkoministeri?

Tämä ongelma ratkeaa vain yhdistämällä EU:n kaikki ulkopoliittiset toimijat - Patten, Solana ja puheenjohtajuus. Tämä ulkosuhteista vastaava henkilö tulisi siirtää komission varapuheenjohtajaksi neuvoston erityismandaatilla, ja puheenjohtajamaalta tulisi poistaa kaikki ulkosuhdetehtävät.

Toinen ongelma on, että Euroopan unioni ei ole maailman helpoin sopimusosapuoli kansainvälisissä neuvotteluissa. Ongelma korostuu silloin, kun EU neuvottelee esimerkiksi Venäjän kanssa sopimuksesta, joka sisältää kauppapolitiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa ja rikosoikeusyhteistyötä. Tällöin sopimusosapuolia on kolme: Euroopan yhteisö, Euroopan unioni ja jäsenmaat. Vastuu on monella eri taholla, ja sopimuksen ratifiointi kestää kauan. Tämä syö EU:n uskottavuutta neuvottelukumppanina.

Ongelmat ratkeaisivat sillä, että EU:sta tehtäisiin kansainvälinen oikeushenkilö. Tämä vahvistaisi unionin ja sen jäsenmaiden asemaa kansainvälisesti uskottavana neuvotteluosapuolena.

Kolmantena ongelmana on, että EU:n edustus kansainvälisissä järjestöissä on satunnaista. Muutamat järjestöt - kuten YK, ETYJ, Euroopan neuvosto, Maailmanpankki ja G8 - hyväksyvät jäsenikseen vain kansallisvaltioita.

Täysjäsenenä EU on sen sijaan esimerkiksi maailmankauppajärjestö WTO:ssa. Vajaa edustus hajottaa usein unionin yhteisen rintaman. Yhdessä EU olisi vahvempi kuin yksittäiset jäsenet yhdessä.

EU:lle tulisi luoda yhteinen edustus kansainvälisissä järjestöissä. Varsinkin euron käyttöönoton jälkeen voidaan kysyä, miksi EU ei ole täysivaltaisesti edustettuna esimerkiksi G8:ssa. Tulisi myös pohtia EU-edustusta YK:n turvaneuvostossa.

Viimeisenä ongelmana on yhteisen puolustuksen puute. On oletettavissa, että kehitys EU:n kriisinhallinnassa - eli puolustuspolitiikassa - johtaa pitkän päälle vääjäämättä yhteiseen puolustukseen. Toistaiseksi sitä ei kuitenkaan ole. Eli selkkauksen sattuessa jäsenmailla ei ole velvollisuutta puolustaa toisen jäsenmaan aluetta.

Eurooppalaisten ei tietenkään kannata verrata itseään amerikkalaisiin puolustuspolitiikassa. Resurssit ja kehitys ovat kerta kaikkiaan eri planeetalta. Yhteinen EU-puolustus - on se sitten Naton tai EU:n kautta - kuitenkin vahvistaisi jäsenmaiden poliittista solidaarisuutta ja uskottavuutta ulospäin, mutta tuskin johtaisi tasavertaiseen asemaan Yhdysvaltojen kanssa tällä saralla.

Vaarana suurten

EU voi jatkaa hallitustenvälistä puuhastelua ja jättää maailmanpoliisin rooli amerikkalaisille. Tällöin EU:n maine poliittisena kääpiönä säilyy.

Tai jäsenmaat voivat päättää, että EU:sta tulee tehdä todellinen kansainvälinen toimija, joka istuu neuvottelupöydän ääressä amerikkalaisten kanssa tasavertaisena kumppanina. Tämä edellyttää sekä poliittista tahtoa että pitkälle meneviä rakenteellisia muutoksia.

Mikään EU-maa ei voi yksin toimia uskottavasti maailmanpolitiikassa. Tuloksia voidaan saavuttaa vain yhdistämällä resurssit.

Kymmenen vuotta sitten yhteistä EU-linjaa ei oikeastaan ollut. Nykyään on ainakin yritystä siihen.

Suuret jäsenmaat eivät kuitenkaan ole aina yhtä halukkaita esiintymään yhdessä kuin pienet. Suuret haluavat pitää yhteistyön hallitustenvälisenä. Pienet taas tukevat yhteisöllistä päätöksentekoa, koska muuten niiden ääni kaikuu kuuroille korville.

Vastakkainasettelu on ymmärrettävä: pienillä mailla on yhteisistä päätöksentekorakenteista enemmän voitettavaa kuin isoilla. Ennen isot päättivät maailmanpolitiikassa, nyt pienillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.

Ulkopolitiikassa on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa: joko päätökset tehdään yhdessä Euroopan unionin sisällä tai sitten ne siirtyvät unionin ulkopuolelle jonkinlaiseen suurten maiden direktoraattiin.

Tämä kaikki on ehkä aika uutta meille suomalaisille, koska emme ole tottuneet toimimaan suurvallan osana tasavertaisena toimijana. Osana Euroopan unionia myös meidän on kannettava vastuumme maailman turvallisuudesta.

Kirjoitussarjan edelliset osat voi lukea Verkkoliitteestä osoitteesta http:/www.helsinginsanomat.fi/uutiset/sarjat.asp?id=1088

Kirjoittajan sähköpostiosoite on alexander.stubb@cec.eu.int

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää