Sunnuntai

Tuntematon lahjoittaja

Kun Helsingin Sanomat kysyi sadalta varakkaalta suomalaiselta, ovatko he lahjoittaneet rahaa hyväntekeväisyyteen, harva vastasi omalla nimellään. Yllättävän moni paljasti lahjoittaneensa mieluummin kaukomaille kuin kotimaahan.

Tilaajille

Asemat Lapset -järjestön tiliote paljasti muutama vuosi sitten yllättävän uutisen: järjestö oli saanut suuren lahjoituksen, mutta tiliote ei kertonut, keneltä.

"Koetimme jäljittää lahjoittajaa, mutta emme saaneet nimeä selville", toiminnanjohtaja Hannu Penttinen muistelee.

Penttinen voi vain arvailla, miksi joku halusi auttaa juuri Aseman Lasten kaltaista yhdistystä, joka tekee ennalta ehkäisevää päihdetyötä. "Ehkä heidän tuntemansa ihmiset olivat saaneet apua ja he olivat siitä kiitollisia. Tai ehkä joku läheinen oli menehtynyt päihteisiin." Sellaisia ovat useimmat suomalaiset suurlahjoittajat: toimivat taustalla, eivät halua herättää huomiota. Vaikka lahjoittaja sopisi järjestön kanssa varojen käyttämisestä, julkisuuteen nimeä ei saa antaa.

Toisin oli ennen. Suuret liikemiehet olivat tunnettuja hyväntekijöitä - niin kuin kenkätehtailija Emil Aaltonen, lehdenkustantaja Amos Anderson, makeistehtailija Heikki Huhtamäki, teollisuusjohtaja Alfred Kordelin, kauppaneuvos Juho Lallukka ja merenkulkuyrittäjä Antti Wihuri.

Posti valitsi heidät viime syksynä postimerkkeihin, jotka esittelevät mesenaatteja eli taiteen ja tieteen tukijoita.

Heidän perintönsä ja nimensä elävät säätiöissä, jotka ovat tehneet merkittäviä lahjoituksia tieteeseen ja kulttuuriin.

Ennen suurimmat lahjoitukset tulivat lapsettomilta liikemiehiltä, joissa oli idealismin paloa. Esimerkiksi merimiehen poika Kordelin ei ollut saanut koulusivistystä, mutta halusi taata muille mahdollisuuksia opiskeluun. Kordelinia kannusti myös halu tukea suomenkielistä sivistystä. Ruotsinkieliset tukivat oman kielensä asiaa, kuten sanomalehti Hufvudstadsbladetin taustasäätiön perustanut Anderson. Lahjoituksilla liikemiehet myös valkaisivat liiketoimien mustaamaa mainettaan.

Entä jos vuonna 2050 painetaan postimerkit nykyisistä mesenaateista, ketkä niihin päätyvät? Siitä meillä on merkillisen vähän tietoa.

Vain harva Suomen nykyisistä superrikkaista tekee hyväntekeväisyyttä näkyvästi. Toki vanhoilla rahasuvuilla on säätiönsä ja rahastonsa, ja mallia seuraavat vuosituhannen vaihteessa vaurastuneet.

Rahastoistaan tunnetaan muun muassa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ja Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo. Rahasto on myös Nokian verkkoliiketoiminnan johtajalla Sari Baldaufilla, mutta hän välttää visusti huomiota - rahasto on hänen tyttönimellään.

Rikkaat pysyivät salamyhkäisinä, kun Helsingin Sanomat kysyi sadalta varakkaalta heidän hyväntekeväisyydestään.

Kyselykirjeen saaneet valittiin viiden viime vuoden verotilastojen kärkipäästä. Kolmannes oli Nokian optiomiljonäärejä, kolmannes yritysmyynneillä rikastuneita ja kolmannes perinteisten rahasukujen edustajia.

Sadasta vastasi 31. Vain kuudessa lomakkeessa oli lähettäjän nimi, ja vain kolme suostui haastatteluun: JOT-Automationilla rikastuneet Veikko Lesonen ja Jorma Terentjeff sekä Eimon myyneen perheen poika Elmar Paananen.

Kaikki ovat kertoneet lahjoituksistaan ennenkin, Paanaset ovat ilmoittaneet antaneensa yli kaksitoista miljoonaa euroa.

Vastauksissaan varakkaat kertovat salailun syistä. Moni haluaa estää loputtomien pyyntöjen tulvan.

Kukaan ei halua olla sellainen, jolta kaikki pyytävät rahaa, yksi suurlahjoittaja sanoo.

Lahjoituksilla leventely on vastenmielistä narsismia , toinen lahjoittaja ärähtää.

Mutta monesta paperista huokuu katkeruus Suomen kateellista ilmapiiriä kohtaan. Yhden mielestä Suomessa hyväkin tarkoitus saadaan näyttämään pahalta.

Suomi ei ole otollinen julkisuudelle, yksi suurlahjoittaja kiteyttää.

[Pysyn nimettömänä] suojellakseni lapsiani, antaakseni heille mahdollisimman tavallisen lapsuuden ja voidakseni itsekin viettää tavallista elämää, kirjoittaa moneen kohteeseen suuria summia antanut.

Suojellakseni lapsiani.

.. Niinkö epämiellyttävää on julkkislahjoittajan elämä?

Yksi selitys lienee se, että rikastuminen on Suomessa uutta. Ennen varakkaiden piiri oli rajattu ja heidät tunnettiin.

Sitten vuosituhannen vaihteen pörssibuumi ja Nokian nousu moninkertaistivat joukon. Verotiedoista ja Nokian omistajalistoista saattoi huomata, että naapuri onkin euromiljonääri.

Vuoden 2002 verotietojen perusteella Suomessa oli yli tuhat ihmistä, joiden verotettava varallisuus ylitti kaksi miljoonaa euroa - ja omaisuuden verotusarvo on usein huomattavasti sen todellista arvoa alhaisempi.

Uusista rikkaista moni vasta suunnittelee 50-vuotispäiviään. Elämän keskiössä ovat lapset ja ura. Vasta myöhemmin he pohtivat, miten edistäisivät tärkeitä asioita - ja jättäisivät nimensä historiaan.

Ehkä siksi monen vastaajan ilmoittamat lahjoitukset ovat yllättävän pieniä.

Hyvin harvat järjestöt ovat saaneet selvästi enemmän suurlahjoituksia eläviltä. Isot potit tulevat yhä lähes aina testamenteista.

On vastaajien joukossa suurlahjoittajiakin: joka kolmas kertoo antaneensa hyväntekeväisyyteen kahden viime vuoden aikana yli 200000 euroa.

Vastauksista piirtyy myös joukko, joka antaa hyvin vähän, jos mitään. Heiltä oli liiennyt alle 10000 euroa kahden viime vuoden aikana.

Nykyisellä veroasteella en katso mielekkääksi tehdä lahjoituksia merkittävissä määrin. Maksamillani veroilla katson tukevani yhteiskuntaa jo riittävästi.

Kenties vastaaja on yksi Nokian optiomiljonääreistä, joiden tuloista menee jopa 55 prosenttia veroina valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Voiko heiltä enempää vaatia?

Ei ehkä vielä. Suomi ei ole Yhdysvallat, jossa heiveröiset julkiset palvelut ovat riippuvaisia rikkaiden hyväntahtoisuudesta - niin kuin Suomessakin vielä viime vuosisadan alkupuolella.

Nykysuomalaisille olisi vierasta olla kiitollisuudenvelassa porhoille. Tuntuisi oudolta, jos tietotekniikan opiskelija kävisi Risto Siilasmaa -yliopistoa, pelaisi koripalloa Anssi Vanjoki -areenalla ja istuisi konsertissa Antti Herlin -salissa.

Yhdysvalloissa sellainen on tavallista, sillä lahjoitukset vastaavat 15:tä prosenttia hyväntekeväisyysjärjestöjen tuloista.

Suomessa kolmas sektori saa rahansa käyttäjämaksuista ja julkisista tuista, kuten Raha-automaattiyhdistykseltä. Suuri merkitys on myös tavallisten kansalaisten vapaaehtoisella työllä. Lahjoitukset kattavat tuloista vain kuusi prosenttia.

Niin on rikkaidenkin mielestä parasta.

Mielestäni valtiovallan ei ole syytä edistää hyväntekeväisyystyötä, vaan tehdä se tarpeettomaksi, yksi vastaajista huudahtaa.

Mutta veroasteen laskiessa sosiaalipalveluja, terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä siirtyy julkiselta vallalta järjestöjen hoidettavaksi. Entä jos työkiireet vievät suomalaisten innon vapaaehtoistyöhön? Sitten tarvitaan lahjoituksia ja paljon.

Mihin tarkoitukseen suomalaiset rikkaat varansa antavat?

Jos koko kansalta kysytään, sairaiden hoito on tärkeintä. Seitsemän kymmenestä tavallisesta suomalaisesta antaisi Taloustutkimuksen mukaan lahjoituksia terveydenhuoltoon.

Mutta kyselyyn vastanneet varakkaat eivät ole ainakaan vielä huolestuneet terveydenhuollosta. Vain joka neljäs oli lahjoittanut terveydenhuoltoon, eikä kukaan suuria summia. Syöpäsäätiön talouspäällikkö Eero Keränen näkee silti merkkejä, että elävien henkilöiden suurlahjoitukset ovat lisääntymässä. "Ja mukana on muitakin arvopapereita kuin Nokiaa." Monen varakkaan lahjoituskohteet ovat kuitenkin kaukaisissa maissa: Suomalainen peruskoululainen saa syödä ainakin kerran päivässä vatsansa täyteen. Keskiverto afrikkalainen lapsi - jos hän ylipäätään pääsee kouluun - käy kouluaan nälkäisenä, vastaaja muistuttaa.

Huutavin pula voi olla omalla rajallamme (Karjala), toinen sanoo.

Lähes puolet vastaajista kertoo antaneensa apua kansainvälisiin hankkeisiin, ja seitsemän sanoo lahjoittaneensa yli 100000 euroa ulkomaille. Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura kertovat saaneensa viime vuosina selvästi aikaisempaa enemmän suurlahjoituksia.

Lahjoituksien koko kasvaa jatkossa: ainakin amerikkalaisten tutkimusten mukaan varallisuuden lisääntyessä myös hyväntekeväisyys yleistyy. Isoimmista omaisuuksista annetaan apuun suurin siivu. Yhden tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa yli 20 miljoonan dollarin perinnöstä päätyy peräti puolet hyviin tarkoituksiin. Isoja perintöjä tulee Suomessakin jakoon lukuisia.

Ja kun potit kasvavat, hyväntekeväisyydestä tulee yhä haastavampaa. Maailman rikkain ihminen, Microsoftin pääomistaja, 27 miljardia dollaria säätiöinyt Bill Gates on huokaissut, että rahan onnistunut antaminen on yhtä vaikeaa kuin sen ansaitseminen. Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa hyväntekeväisyystyöstä on tullut monelle kunnianhimoiselle liikemiehelle toinen ura.

Suomessa auttaminen on päätoimista harvalle, jos kellekään. Harva varakkaista käyttää apunaan edes rahastoja tai säätiöitä, saati asiamiehiä.

Mutta asianajotoimistoissa on huomattu, että uusi rikkaiden polvi on aiempia kiinnostuneempi siitä, miten antaa viisaasti. Varakkaat haluavat sovittaa lahjoitukset ja perinnönjaon niin, että veroihin menee mahdollisimman vähän.

Ei olisikaan ihme, jos teknomiljonäärit ryhtyisivät perustamaan säätiöitä ja joku heistä tekisi siitä itselleen ammatin. Se vaatii kuitenkin suuren pääoman. Säätiön pyörittäminen vaatii ainakin miljoonan euron pääoman, eräs asianajaja arvioi.

Järjestöt joutuvat entistä tiukemmalle uusien lahjoittajiensa kanssa. Suurlahjoittajat pyytävät jo usein ohjaamaan varat tiettyyn kohteeseen tai hankkeeseen. Vaatimukset voivat olla hyvin tarkkoja.

"Minusta järjestöissä on penseyttä ajatella tilannetta lahjoittajan näkökulmasta. Joskus kuulee sen tyylistä, että 'kyllä me sun raha otetaan, mutta älä vain rupea määräilemään'", yksi nimettömänä haastateltu varakas toteaa.

"Jos lahjoittajan asettamat ehdot ovat liian tiukat, rahaa ei tule ottaa" , sanoo Elmar Paananen, joka on hankkinut itsekin avustuksia muun muassa Nuori yrittäjyys ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Tarkkojen vaatimusten takana voi olla pelko siitä, että rahat menevät vain järjestökoneiston pyörittämiseen tai huijareille.

Riski lahjoitusten joutumisesta väärään tarkoitukseen on joskus kynnys niiden tekemiselle, kirjoittaa yksi vastaaja.

Viime vuosikymmenen lopussa tehdyn selvityksen mukaan keräyskulut veivät usein yli 40 prosenttia tuotoista. Sellainen on sietämätöntä yrittäjille, jotka ovat rakentaneet menestyksensä pitämällä kustannukset alhaisina kovinkin ottein.

Yhden vastaajan mukaan tehokas valvonta poistaisi huijarit markkinoilta.

Jollakin tavalla pitäisi saada tietää, paljonko lahjoituksesta menee "puhtaana" perille.

Varakkaimpien kukkaro aukeaisi useammin, jos se myös hyödyttäisi heitä taloudellisesti. Kyselyyn vastanneet kannattavat lahjoitusten verovähennyksiä, vain muutama oli toista mieltä. Nykyisin yksityishenkilö ei saa mitään vähennyksiä lahjoituksistaan. Yritys voi vähentää joihinkin kohteisiin annetut alle 25000 euron lahjoitukset verotuksessa.

Olen mielessäni kaavaillut huomattavaa tukea nuorisotyöhön. Se ei varmaankaan toteudu nykyisen verotuskäytännön vallitessa, nimetön vastaaja kirjoittaa.

Elmar Paananen sallisi verovähennykset, mutta ainoastaan tiukoin rajauksin. Vain osan saisi vähentää. Hän muistuttaa, että verovähennysten kautta rikkaat ohjaavat verovaroja haluamiinsa tarkoituksiin. "Voi perustellusti kysyä, mikä oikeus varakkailla on päättää, miten heidän verorahansa käytetään." Yksi nimettömänä haastateltu suurlahjoittaja on päinvastaista mieltä: Tietenkin hänen pitää saada vaikuttaa! Hänhän maksaa veroja pienen kunnan tarpeiksi!

Lahjoitusten verovähennyksiä kokeiltiin parikymmentä vuotta sitten Suomessa, mutta ne eivät merkittävästi lisänneet antamisintoa. Valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r) sanoo, että ministeriössä on kyllä pohdittu, tulisiko verovähennyksiä lisätä. Hän ei niitä kannata. Wideroos muistuttaa, että verotusta pyritään nyt yksinkertaistamaan. ja lahjoitusselvitykset lisäisivät käsityötä.

Sitä paitsi Wideroosista ei olisi oikein myöntää vähennyksiä vain suurlahjoittajille. Kaikkein köyhimmät kun antavat Suomessa suuremman osuuden tuloistaan hyviin tarkoituksiin kuin rikkaat.

Monen vastaajan mielestä vielä verovähennyksiäkin tehokkaampaa olisi edistää yrittäjyyttä - ja laskea yrittäjien veroja.

Pääperiaatteena on ollut maksaa kymmenykset tuloista korkojen kanssa. Jos tuloja on enemmän, on enemmän annettavaakin... ja valtiohan vaikuttaa verojen kautta tulokertymään.

Jos lahjoituksista annettaisiin verovähennyksiä ja pääomaveroja laskettaisiin, pitäisikö rikkaat ohjata lahjoittamaan vain kotimaan väliinputoajille? Vai olisiko yhtä arvokasta, että Suomesta lähtee apua kaukomaiden köyhille?

Nyt puolet vastaajista ilmoittaa lahjoittavansa vain Suomeen. Kaksi kolmesta uskoo, että synnyinmaa saa jatkossakin heidän apuaan vähintään yhtä paljon kuin nyt.

Isänmaa ensin, toteaa yksi, joka on antanut muun muassa sotaveteraaneille.

Mutta yhdeksän vastaajaa aikoo lahjoittaa nykyistä enemmän ulkomaille.

Todennäköisesti - elämme globaalissa maailmassa, yksi suurlahjoittaja toteaa.

Kansainvälistyminen onkin luonteva suuntaus. Koulutetummat antavat muita enemmän kansainvälistä apua ja yhä useampi Suomen varakkaista työskentelee globaaleissa tietoyrityksissä.

Olisiko kuitenkin jollakin tavalla varmistettava, että varakkaiden lahjoitukset rikastuttavat myös tulevaisuuden Suomea? Ettei käy kuin yksi vastaaja vihjaa: En [lisää apuani muihin maihin], paitsi siinä mielessä, että siirrän omaisuuttani ulkomaille.

Kirjoitukseen on haastateltu myös professori Markku Kuismaa ja tutkija Kai Häggmania Helsingin yliopiston historian laitokselta, Suomen asianajajaliiton puheenjohtajaa Kari Lautjärveä sekä useiden hyväntekeväisyysjärjestön varainkeruusta vastaavia. Lähteenä on käytetty mm. Taloustutkimuksen raporttia Hyväntekeväisyys 2004.

Tuhannen parhaiten ansaitsevan ja rikkaimman tiedot huomenna maanantaina Helsingin Sanomien Verkkoliitteessä www.helsinginsanomat.fi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää