Sunnuntai

Mielenosoituksia ja buffettiherkkuja

Suomen Rauhanliitto on tehnyt sadassa vuodessa pitkän matkan Tampereen Raittiustalolta Itä-Pasilan Rauhanasemalle.

Tilaajille

NÄRPIÖ/HELSINKI. Tiistai-iltana Eduskuntatalon rappusten eteen Helsingissä on kokoontunut satoja ihmisiä. Paikalla on paljon Suomessa asuvia myanmarilaisia, opiskelijoita, aikuisia - aika tavallisia kaduntallaajia.

No, ehkä palestiinalaishuivi-indeksi on tavallista korkeampi.

Kuudelta on vielä niin valoisaa, etteivät kynttilöiden muodostamat kirjaimet erotu kunnolla, mutta puolen tunnin kuluttua teksti näkyy jo selvästi: PEACE FOR BURMA NOW!

Julkisuusrumba pyörii mallikkaasti.

Kansanedustajat Heidi Hautala ja Kimmo Kiljunen puhuvat megafoniin, ja väkijoukossa vaeltaa ainakin kolme kameramiestä. Iltauutisissa Pekka Haavisto antaa huolestuneen näköisenä lausuntoa Burman tilanteesta.

Osallistujien rintanapit on valmistettu aiemmin päivällä junapysäkin päässä eli Rauhanasemalla Itä-Pasilassa.

Rauhanliitto on myös neuvonut mielenosoituksen järjestäjiä, mistä kannattaa hankkia sopivia kynttilöitä ja mille viranomaiselle pitää tilaisuudesta ilmoittaa.

Rauhantyötä voi tehdä monella tavalla.

Voi järjestää kadut tukkivia mielenosoituksia, kerätä nimiä adressiin, laatia kannanottoja tai käydä antamassa eduskunnassa asiantuntijalausuntoja valiokunnille.

Mutta jos kaipaa maanläheisempää toimintaa, kannattaa hakea oppia Närpiön kaupungista Pohjanmaalta.

Närpiön rauhanyhdistyksen järjestämät tilaisuudet ylittävät harvoin valtakunnallisen uutiskynnyksen, mutta niiden kestosuosiosta eteläsuomalainen rauhanaktivisti voi olla vain kateellinen.

Esimerkiksi yhdistyksen musiikki-iltamat houkuttelevat paikalle parhaimmillaan yli kaksisataa henkeä. Niissä kuullaan puheita, nähdään eri maista tulleiden ihmisten musiikki- ja tanssiesityksiä sekä nautiskellaan eksoottisia buffettiherkkuja.

Suhteutettuna väkilukuun vastaavaan tilaisuuteen pitäisi Helsingissä tulla yli 11000 ihmistä.

Ei heti arvaisi, että verkkaisen pohjanmaalaisen pikkukaupungin rauhantyö on vilkkaudessaan valtakunnan kärkiluokkaa. Tänä vuonna sata vuotta täyttäneen Rauhanliiton - virallisesti Rauhanliitto-YK-yhdistyksen - aktiivisimmat paikallisyhdistykset ovat Ahvenanmaalla, Helsingissä ja Närpiössä.

Iltamat ovat vain osa Närpiön rauhanyhdistyksen toimintaa. Yhdistys on muun muassa pitänyt kirpputoreja, järjestänyt monikulttuurisia lastenleirejä sekä jakanut stipendejä ruandalaisille opiskelijoille. Kevät- ja syyskokouksissa vierailevat ulkopuoliset, nimekkäät puhujat.

Suuren maailman tapaan yhdistys laskee vesille Hiroshima-päivänä elokuussa pieniä kynttilälauttoja. YK-päivänä lokakuussa yhdistys järjestää rauhanrukoustilaisuuden Närpiön keskiaikaisessa kivikirkossa.

Samassa yhteydessä on ollut mahdollisuus vierailla yhdistyksen perustajan Edvin Stenwallin (1899-1976) haudalla. Se löytyy kunniapaikalta kivikirkon länsipäädystä.

Stenwall oli paikkakunnan merkkimiehiä: seurakunnan pappi, teologian kunniatohtori ja kansanedustaja.

Yhdistelmä on yllättävä, sillä rauhantyötä on pidetty yleensä vasemmistovetoisena hommana.

Rauhanaktivistin prototyypiksi mielletään useimmiten Erkki Tuomiojan oloinen risupartaveteraani, jonka olalla keikkuu marilaukku ja jonka rintapieltä koristaa rauhanmerkki.

"Närpiön rauhanyhdistys ei ole mitenkään erityisesti kristillinen rauhanjärjestö, mutta Stenwall oli lukenut Raamattunsa niin, ettei pitänyt muuta vakaumusta mahdollisena. Hän oli hyvä puhuja, aktiivinen pappi ja idealistinen pasifisti", Ulla Holmberg, 66, kuvaa.

Holmberg toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1970- ja 80-luvun taitteessa.

Edvin Stenwall perusti Närpiön rauhanyhdistyksen joulun ja uudenvuoden välipäivinä vuonna 1929.

Teko kysyi siviilirohkeutta. Sisällissodan jälkeisessä Suomessa puolueettomat pasifistit olivat epäilyttäviä kummajaisia, joita oltiin helposti lokeroimassa joko oikeiston tai vasemmiston leiriin.

Närpiössä rauhanaate sai kuitenkin vastakaikua. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Ritva Granholm, 66, arvelee, että syy oli ruotsinkielisen Pohjanmaan suvaitsevainen ilmapiiri.

"Meillä on ollut aina läheiset suhteet Ruotsiin. Uusia ajatuksia kulkeutui tänne myös Yhdysvalloista siirtolaisuuden mukana. Esimerkiksi lapuanliike ei ollut täällä koskaan vahva", Granholm sanoo.

Stenwall teki rauhantyötä tunnetuksi perustamalla lehden Frid på jorden, jonka sisällöstä hän itse pitkälle vastasi. Julkaisu ilmestyi jopa sotien aikana vaatimattomina monisteina.

Rauhanaktivistit on usein sotkettu poliittisiin kiistoihin. Yleensä heiltä tivataan suhdetta vasemmistolaisuuteen, mutta Holmbergin kokemat jännitteet ovat toisenlaisia. Uskovan kristityn työskentely rauhanliikkeessä on välillä herättänyt ihmetystä niin kirkon piirissä kuin rauhanyhdistyksessä.

"Olen usein kertonut muille kristityille, kuinka hieno juttu rauhantyö on. Sanoisin kuitenkin, että rauhanliikkeessä on helpompaa olla kristitty kuin olla kirkossa rauhanystävä. On sattunut niinkin, että meitä on haukuttu käytyämme laskemassa kukkia punavankien haudalle." Närpiön rauhanyhdistys on paikkakunnalla vakaa instituutio.

Toimintaa pitää vireänä huomattava ulkomaalaisväestö. Närpiön asukasluvusta lähes kymmenesosa on maahanmuuttajia muun muassa Bosniasta ja Vietnamista.

"Helsingissä on prosentuaalisesti saman verran ulkomaalaisia kuin Närpiössä, mutta luulen, että siellä on vaikeaa tulla tutuiksi heidän kanssaan. Täällä jokainen tuntee jonkun ulkomaalaisen henkilökohtaisesti", Holmberg sanoo.

Pieni mittakaava pitää myös yhdistyksen toiminnan esillä. Julkisuudesta ei tarvitse kilpailla kuten isommilla paikkakunnilla.

"Vaikka meillä olisi pienikin lehdistötilaisuus, niin kyllä meistä kuvat otetaan ja juttu tehdään." Holmberg on silti hieman huolestunut toiminnan jatkuvuudesta. Vielä 1980-luvulla Närpiön rauhanmarsseihin osallistui satoja ihmisiä, mutta internetin aikakaudella käperrytään helposti neljän seinän sisälle.

"Nyt tarvittaisiin mukaan nuoria. Ehkäpä kiinnostus herää, kun ihmiset ovat nähneet televisiossa, kuinka munkit ja siviilit ovat marssineet Burmassa." Ainakin Rauhanasemalla, Närpiöstä 360 kilometriä etelään, ollaan hereillä.

Entisen Pasilan rautatieaseman toisessa kerroksessa on melkoinen paketti kansalaistoiminnan taitotietoa.

Siellä pitävät majaansa Rauhanliiton lisäksi muun muassa Aseistakieltäytyjäliitto, Kansainvälinen vapaaehtoistyö, Suomen Sadankomitealiitto, Ydin-lehti ja Ystävyysseurojen liitto.

Yhdistysmäärästä huolimatta kokoontumistilat eivät ole mittavat, eikä siihen olekaan tarve. Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen, 37, mukaan rauhantyö ei ole kiinni jäsenmääristä.

"Ihmiset identifioituvat nykyisin muilla tavoilla rauhantyöhön. He osallistuvat Irakin sodan vastaiseen mielenosoitukseen ja käyvät Anna Politkovskajan muistotilaisuudessa, mutta he eivät halua sitoutua mihinkään järjestöön. Se on minusta ihan ok - en haikaile vanhan perään." Tampereen Raittiustalon juhlasalissa perustettu Rauhanliitto on tehnyt sadassa vuodessa pitkän matkan Arndt Pekurisen puiston laidalle Itä-Pasilaan. Vuodesta 1978 saakka liitto on toiminut sitoutumattomien rauhanjärjestöjen katto-organisaationa.

Vakaumuksellinen pasifisti ja Anti-militaristisen liiton perustaja Arndt Pekurinen on yhä esikuva monelle rauhanaktivistille. Hänet teloitettiin marraskuussa 1941, koska hän oli kieltäytynyt tarttumasta aseeseen.

Pekurisen vakaumus oli luonteeltaan filosofista, eikä sillä ollut poliittista alkuperää.

Sitoutumattomuus ja riippumattomuus ovat Rauhanliitolle kunnia-asioita.

Osoituksena tästä Lodenius esittelee Sadankomitealiiton teettämää uutukaista Mahatma Gandhin kuvalla varustettua T-paitaa. Se syntyi vastapainoksi vallankumousromantikkojen suosimalle Che Guevara -paidalle.

"Moni Chen kuvaa kantava kokee varmaan olevansa hyvän puolella. Meillä on sen sijaan käsitys, että monet vapautusliikkeet ovat epätasa-arvoisia ja hierarkkisia. Gandhi on meistä parempi esikuva." Rauhanliitto perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1907. Sen toiminta loppui sortovuosiin, mutta vuonna 1920 aika oli kypsä liiton uudelle tulemiselle. Alkuvuosinaan järjestö herätti pahennusta vastustamalla vapaussodan muistojuhlia ja suojeluskuntia.

Rauhanleiri sai säröjä toisen maailmansodan jälkeen, kun Suomen Rauhanpuolustajat perustettiin vuonna 1949. Uuden yhdistyksen profiili oli ärhäkämpi, ja sen taustavoimat tulivat poliittisesta äärivasemmistosta. Yhdistys muun muassa tuki Tšekkoslovakian miehitystä vuonna 1968.

"Suomessa sitoutumaton rauhanliike oli pitkään vähemmistössä, päinvastoin kuin muissa länsimaissa. Tämä asetelma näkyy yhä järjestöjen keskinäisissä suhteissa. Kun 1990-luvulla Claes Andersson kysyi, miksi eri rauhanjärjestöt eivät yhdisty, järjestöjen jäsenistöt nostivat asiasta ison äläkän." Lodeniuksen mukaan rauhanliike kantaa mukanaan kahta historiallista taakkaa.

Liitolta tiukataan yhä, miten muka Adolf Hitlerin valtaannousu olisi ollut estettävissä rauhantyöllä.

Toinen kiviriippa on suhde Neuvostoliittoon. Lodeniuksen mukaan tämä näkyy yhä, kun päätetään rauhanyhdistysten määrärahoista.

Kylmän sodan jälkeen vanhoja poteroita on hylätty. Esimerkiksi suhdetta maailmankauppaan on tarkistettu.

"Jalansijaa on saanut enemmän käsitys, että kauppa sinänsä ei ole paha asia, vaan pelisäännöt tai lähinnä niiden puute." Muutoksista huolimatta Rauhanliiton toiminnassa on ollut kaikkina vuosikymmeninä mukana aina sama elementti: jako tiukempia kantoja vaativiin fundamentalisteihin ja kompromissialttiimpiin pragmaatikkoihin.

Jaon huomaa esimerkiksi suhteessa armeijaan.

"Rauhanliitto ei kannata asevelvollisuutta, mutta ei palkka-armeijaakaan. Asevelvollisuuden poistaminen on meidän kaikkien lopullinen tavoite. Jotkut haluavat muutoksen tapahtuvan heti, jotkut haluavat edetä asiassa osatavoitteiden kautta. Uskon, että realistinen tie kulkee valikoivan asevelvollisuuden kautta", Lodenius sanoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Lautakunta tyrmäsi Helsingin suurmoskeijan: tonttia ei varata, pääsyynä hankkeen rahoituksen alkuperä

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    7. 7

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    8. 8

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    9. 9

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää