Sunnuntai    |   HS Pakistanissa

Patriarkan perhe

Hafeezit ovat keskiluokkainen perhe Pakistanin Karachista, mutta keskiluokalla ei mene maassa kovin hyvin. Jatkuva väkivalta ja taistelu ääri-islamilaisia vastaan on kuihduttanut Pakistanin talouden, ja Hafeezin perheessäkin sinnitellään isän eläkkeellä ja yhden pojan palkalla. Aika kuluu television ääressä.

Tilaajille

Patriarkka Abdul Hafeez, Pakistanin laivastosta eläkkeellä oleva insinööri, pötköttää olohuoneen lattialla ja tuijottaa televisiota. Se on patriarkan ainoa harrastus. Tv:ssä kihertää intialainen seksipommi Bollywood-elokuvassa, mutta patriarkan ilme ei edes värähdä.

Hän vaikuttaa - totta puhuen - hieman apaattiselta.

Patriarkan kolme poikaa, 34-vuotias Atif, 28-vuotias Shahid ja 21-vuotias Adil, istuvat talon sisäpihalla, varjossa keskipäivän polttavalta auringolta. Pihalla on myös Abdulin kolmevuotias pojanpoika Usman. Hän se vasta on miesten mies.

Talon naiset, äiti Halima ja miniä Sumera, ovat sisällä, sillä Pakistan on vanhoillinen yhteiskunta. Sisällä on monen keskiluokkaisenkin naisen paikka.

Eivät Hafeezit ole silti mikään äärivanhoillinen muslimiperhe, joka julistaa pyhää sotaa länttä vastaan.

Päinvastoin. He ovat kohteliaita ja vieraanvaraisia. Uskossaan he ovat vakaita, mutta siihen ei liity ääriajattelua. Ulkona Halimalla ja Sumeralla on kevyt hiukset peittävä huivi, muttei koko naaman peittävää burkaa.

Ei puhettakaan.

Saman päivän aamuna Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton on lentänyt seitsemän tunnin pikavisiitille Pakistaniin. Clinton näyttää tv:ssä happamalta. Kameroiden edessä hän painostaa Pakistanin hallitusta ja armeijaa panemaan maan lukuisat islamistiset terroristijärjestöt kuriin.

Hafeezeille suurvaltapolitiikka on etäinen asia, mutta terrorismia he eivät pääse pakoon. Se on romahduttamassa Pakistanin talouden, ja sen huomaa myös keskiluokan elämästä.

"Tulevaisuudessa Karachissa on ehkä vain yläluokka ja alaluokka", Atif, vanhin pojista sanoo.

"Me keskiluokkaiset olemme nyt vajoamassa osaksi alaluokkaa. Ei meillä ole varaa lahjoa ihmisiä kuten yläluokalla, eikä isälläni ole valtaa." Kukaan Hafeezien pojista ei ole käynyt elämänsä aikana Karachin ulkopuolella - ei edes Pakistanin muissa kaupungeissa. Ei Pakistanissa reissata kuin työn perässä, paitsi pieni yläluokka, joka myös lomailee. Sisäpihalla seisoo keskimmäisen pojan, Shahidin, moottoripyörä, mutta hän ajaa sillä vain harvoin. Ei ole rahaa.

"Kun ostin pyörän kaksi ja puoli vuotta sitten, bensalitra maksoi 50 rupiaa. Nyt se maksaa 90 rupiaa (70 senttiä)." Olohuoneen pöydällä on vanha tietokone, ja siinä nettiyhteys, mutta yhteys on poikki, koska Shahidilla ei ole varaa siihenkään.

Myös sähköt ovat poikki, kuten ne ovat lähes koko Karachista 14-18 tuntia vuorokaudessa. Eikä Hafeezeilla ole varaa generaattoreiden bensaan. On ajan mittaan helvetillistä, kun Karachin päivälämpötila kipuaa 45 asteeseen, mutta ilmastointilaitteet ja tuulettimet eivät toimi. Se on karachilaisten suurimpia raivon syitä näin kesäisin.

Pakistan on halvaantunut. Syyn täällä tietävät kaikki. Se on Pakistanin hahmoton sotatila, jossa osapuolina ovat lukuisat islamistiset terroristijärjestöt, heimopäälliköiden konnakoplat, Pakistanin armeija ja tiedustelupalvelut sekä Yhdysvaltojen joukot Pakistanin ja Afganistanin rajamailla.

Noin 15 miljoonan asukkaan Karachi, maan muurahaispesämäinen talouskeskus, on uhkan metropoli.

Päivän puheenaihe on se, että edellisellä viikolla kuusi terroristia hyökkäsi Pakistanin laivaston lentotukikohtaan keskellä Karachia ja soti siellä 15 tuntia armeijan erikoisjoukkoja vastaan. Kuusitoista ihmistä kuoli, suuri määrä tukikohdan hävittäjäkoneita tuhoutui. Seuraavalla viikolla haavoittui 25 ihmistä käsikranaatti-iskussa.

Länsimaissa Karachin maine romahti vuonna 2002, kun al-Qaida-johtaja Khalid Sheikh Mohammed kaappasi Wall Street Journalin kirjeenvaihtajan Daniel Pearlin Metropol-hotellin lähellä. Al-Qaida julkaisi videon, jossa katkaistiin Pearlin kaula. Myöhemmin Pearlin ruumis löydettiin Karachin ulkopuolelta kymmenessä osassa.

Pearlin teloitus ruokki hurjia juttuja. Kirjoitettiin Karachin dantemaisista betoniviidakoista, mafiosojen, huumekauppiaiden, talebanien ja alqaidalaisten kortteleista ja piileskelybasaareista.

Pearlin silpominen oli sairas teko, mutta ei Karachin koko todellisuus ihan niin kauhea ole.

Toki Karachi on pysyvässä poikkeustilassa: Sotilaita, turvamiehiä ja poliiseja on joka kulmassa.

Eliitin hotelleihin ja ravintoloihin on raskaat turvatoimet. Yhdysvaltojen konsulaatti keskellä kaupunkia on jättimäisellä betonimuurilla, hiekkasäkeillä ja sotilailla eristetty betonihalli, jonka arkkitehdilla on ollut mielessä vain yksi asia: terroristihyökkäys.

Hafeezit ja muut karachilaiset ovat kymmenen viime vuoden aikana tottuneet jo melkein kaikkeen. "Kun kasvat väkivallan kanssa, tulet sille osittain immuuniksi", sanoo Bloomberg-uutistoimiston Karachin-toimiston esimies Naween Mangi. "Väkivaltaa on ollut täällä niin kauan. Se ei vaikuta enää juuri päivittäiseen elämäämme." Se on totta. Karachin arki rullaa hämmentävän normaalina väkivallan määrään nähden. Joskus uhatut vähemmistötkin uskaltautuvat esille, sillä marraskuussa 2009 Karachissa oli jopa pieni homoparaati.

Etnisiä ryhmiä on paljon. Etnisyys taas määrää Pakistanissa perheiden elämää.

Hafeezit kuuluvat Pakistanin urdunkieliseen porukkaan, josta käytetään hieman alentavaa nimitystä mohajirit, maahanmuuttajat. Heidät vanhempansa ja isovanhempansa pakenivat Intiasta vuonna 1947 Pakistaniin, maahan, jonka Intian muslimit olivat perustaneet itselleen.

Hindut ja muslimit kävivät nopean ja hyvin verisen sisällissodan, ja koko konflikti liittyi siihen, että Intia ja Pakistan itsenäistyivät brittiläisestä imperiumista.

Keskiluokan pakistanilaiset ovat ylpeää joukkoa. On vaikeaa julkisesti pyytää apua sukulaisilta ja naapureilta esimerkiksi rahapulaan. Toki apua pyydetään - sitten kun on pakko -, mutta se tehdään niin monimutkaisten kohteliaisuuskuvioiden kautta, ettei kukaan menetä kasvojaan.

Hafeezitkin ovat tiukoilla.

Vanhin Hafeezien veljistä, Atif, on matematiikan opettaja. Hän tienaa kuukaudessa noin 13000 rupiaa eli hieman yli 100 euroa.

Väkivallan ja mafiamaisen politiikan vaivaama Pakistan on sekaisin ja maan talous kuralla. Ruuan, bensan ja sähkön hinnat nousevat, mutta ihmisten tulot eivät. Asifin palkan lisäksi perhe saa vain patriarkan noin 8000 rupian eli 66 euron eläkkeen ja muiden poikien pienet satunnaistulot.

"On minulle noloa, kun joudun kerjäämään isoveljeltäni sataa tai kahtasataa rupiaa", työtön Shahid sanoo. "Koko perheemme on hänestä riippuvainen. Se on hyvin vaikeaa." Hafeezien vuokra-asunto on mukavan kokoinen neljä huonetta ja keittiö, mutta se on huonosti varusteltu. Äiti Halima on ainoa, jolla on sänky. Miehet nukkuvat lattialla, myös vaitonainen patriarkka. Keskiluokkainen Shah Faisalin asuinalue on MQM-puolueen kotikenttää, sillä Karachin lähiöt luokitellaan valtapuolueen mukaan.

MQM taas on pakistanilaisittain melko liberaali puolue, jota äänestävät urdunkieliset eteläpakistanilaiset.

Hafeezien pienellä sisäpihalla säksättää kahdeksan undulaattia häkissä, yksi papukaija ja kaksi kyyhkystä. Ne ovat Shahidin pieni bisnes. Hän kasvattaa lintuja ja myy niitä sunnuntaisin Karachin lintubasaarissa, sillä jostain on pakko saada taskurahaa.

On pakko yrittää.

Olen aina peloissani", sanoo Halima, perheen äiti.

Halima on vakavakatseinen nainen, ja hän tietää tarkalleen paikkansa tässä huushollissa. Välillä hän puuhaa keittiössä tai katsoo tv:tä. Välillä hän istuu sängyllään ja hypistelee rukousnauhaa, kun nuorin pojista, Pakistanin laivaston insinöörikoulussa opiskeleva komea Adil, vetää hiusgeeliä tukkaansa ja tuijottaa peilikuvaansa.

Halimalla on kolme unelmaa: saada esikoinen Atif viimein naimisiin, löytää Shahidille työpaikka ja säästää jostain rahat, jolla lähettää lupaava Adil ulkomaille jatko-opiskeluun.

Saisi poika kunnon koulutuksen. Pysyisi hengissä.

"Jumala järjestää asiat", Halima sanoo.

Halima ei ole neljän seinän sisällä vankeudessa, mutta ei siitä kovin kaukanakaan. Hän kertoo käyvänsä silloin tällöin ruokaostoksilla.

Hän on tyypillinen nainen jopa talouskeskus Karachissa, sillä modernien uranaisten eliitti on pieni.

Kun Maailman talousfoorumi teki raportin sukupuolten tasa-arvosta maailmassa vuonna 2010, mukana oli 134 valtiota. Miesten ja naisten työelämään osallistumisen tasa-arvossa Pakistan oli viimeisellä sijalla.

Niinpä Karachin kotiäidit ovat kuulemma koukussa paikallisiin tv-uutislähetyksiin. Se taas lisää heidän pelkojaan kodin ulkopuolisesta maailmasta, sillä pakistanilaiskanavien tv-uutiset ovat sensaatiohakuisia. Niissä mässäillään väkivallalla.

"Rukoilen aina, että pojat saapuvat illalla kotiin", Halima sanoo.

"Kun he tulevat, rauhoitun ja kiitän Jumalaa." Seuraavana sunnuntaina Hafeezien keskimmäinen poika, työtön Shahid, nousee paikallisbussiin Shah Faisalissa. Kädessään hänellä on kantopussi, jonka sisällä on neljä elävää undulaattia. Shahid pitää itsensä liikkeessä. Muuten nuori mies jähmettyy.

Kaksi kertaa viikossa hän kiertää Karachin tekstiilitehtaita ja etsii opiskelemansa alan esimiestöitä. Sunnuntaisin Shahid menee bussilla Karachin keskustaan lintubasaariin. Matka aina vähän täristää.

"Täällä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu väkijoukoissa, kuten basaareissa ja busseissa. On paljon itsemurhaiskuja", Shahid sanoo.

"Sitä emme kestäisi, jos menettäisimme jonkun perheestämme." Shahid nousee bussista Saddarissa, keskustan basaarialueella, ja harppoo undulaattipussi heiluen lintutorille.

Lintubasaarin kuhina on ahdistava, sillä Shahidin kaltaiset satunnaiskauppiaat seisoskelevat vilkkaan autotien reunalla, pakokaasun ja bensiinin käryssä. Lämpöasteita on tänään 41 varjossa, ja lintukauppiaat ovat auringossa.

Kasvattamistaan undulaateista Shahid pyytää 700 rupiaa eli noin kuusi euroa. Moni käy tinkimässä, mutta kukaan ei tarjoa kunnon hintaa. Tunnin kuluttua Shahid pudottaa hinnan 650 rupiaan, ja kertoo pian myyvänsä linnut 600 rupialla kappale, jos joku sen tarjoaa.

"Basaarihinta on hyvin alhaalla", hän sanoo.

"Vain 400 rupiaa. En ole kiinnostunut myymään sillä. Jos linnut eivät mene tänään, tulen ensi sunnuntaina uudestaan. Jos Jumala suo." Illalla Shahid soittaa. Hän kertoo, että undulaatit jäivät myymättä.

Ei se mitään, hän sanoo.

Hafeezit ovat kärsivällisiä ja sitkeitä kuten monet pakistanilaiset. Kun maa huojuu anarkian partaalla, sitä tottuu isompiinkin pettymyksiin.

"Tein hyvät vaihtokaupat naaraan ja uroksen välillä", Shahid sanoo.

Se on jo jotain. Ei se arki tästä huonommaksi voi mennä. Tulevaisuuden on oltava kirkkaampi.

"Pian pääsen taas parittamaan." Halimalla on kolme unelmaa: saada Atif naimisiin, löytää Shahidille työpaikka ja lähettää Adil ulkomaille. Saisi poika kunnon koulutuksen. Ja pysyisi hengissä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    4. 4

      Asianajajaliitto pitää ”paimenkirjeiden” lähettelyä pelkän baarikeskustelunkin pohjalta hyväksyttävänä – ”Asianajajan velvollisuus numero yksi on lojaalius asiakasta kohtaan”

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    7. 7

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    8. 8

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää