Sunnuntai

Miten elvytys vaikuttaa talouteen? Entä leikkaukset? Täältä löytyvät Suomen Pankin Ainon ja valtiovarainministeriön Kooman tulokset kokonaisuudessaan

Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö laskivat makrotalousmalleillaan kolmen eri talouspolitiikan vaikutukset talouteen.

Helsingin Sanomat pyysi Suomen Pankkia ja valtiovarainministeriötä laskemaan makrotalousmalleillaan kolmen eri skenaarion vaikutukset talouteen. Suomen Pankki teki laskelmat Aino-mallilla ja ministeriö Kooma-mallilla.

Tässä alla kolmen skenaarion kuvaus sekä laskelmien tulokset. Ensin kumpikin taho kertoo, mitä skenaariossa tapahtui ja sen jälkeen linkin takaa löytyvästä taulukosta näkee skenaarioiden vaiktukset talouden eri osa-alueisiin numeroina.

HS julkaisee nämä tekstiselostukset tässä alla kokonaisuudessaan. Tekstit ovat siis peräisin valtiovarainministeriön suhdanneyksiköstä ja Suomen Pankin ennustetoimistosta.

Taulukoista löytyvät skenaariossa esitettyjen sokkien vaikutukset numeroina talouden eri osa-alueisiin. Valtiovarainministeriön taulukosta löytyy vain skenaarion aiheuttama muutos perusuraan. Perusura tarkoittaa kehitystä, joka olisi ollut todennäköisin ilman mitään uutta sokkia.

Valtiovarainministeriön perusura on sen viimeisin, alkusyksystä julkaistu suhdanne-ennuste. Taulukossa oleva luku on siis muutos ja se pitää lisätä suhdanne-ennusteen antamaan lukuun.

Ministeriö ennusti tälle vuodelle 1,1 prosentin talouskasvua. Jos muutos taulukossa on 0,2 prosenttiyksikköä – se pitää lisätä aiemmin ennustetun 1,1 prosentin päälle. Suomen Pankki kertoo taulukossaan sekä oman perusuransa että sokin aiheuttaman uuden uran. Lisäksi se kertoo näiden kahden erotuksen.

1. skenaario: Elvytys.

Skenaarion kuvaus: Tavoitteena hahmotella elvyttävän finanssipolitiikan vaikutuksia.

Julkisen menojen asteittainen lisääminen siten, että julkinen kulutus on 4 miljardia euroa (eli 1,7 % suhteessa BKT:een) korkeampi kuin perusurassa vuonna 2020 (suhteutettu VM:n ennusteen mukaiseen vuoden 2020 BKT:n tasoon. SP tekee tämän suhteuttamalla oman ennusteensa tasoon) .

Julkisten menojen lisääminen jaetaan tasaisesti vuosille 2016–2020.

Välittömien (palkka-)verojen korottaminen 2 mrd (eli 0,85 % suhteessa BKT) samalla aikajaksolla. Puolet menojen lisäyksestä katetaan veroilla, mutta käyttäytymisvaikutusten seurauksena velka-aste saa elää.

Valtiovarainministeriön Kooma-mallin tulokset elvytysskenaariolle:

Julkisten menojen lisääminen nostaa suoraan kansantalouden kokonaiskysyntää ja lisää työllisyyttä. Työn verotuksen kiristyessä palkansaajat pyrkivät kompensoimaan nettotulojensa supistumista vaatimalla korkeampaa palkkaa, mikä alentaa BKT:n kasvua. Julkinen kulutus nousee enemmän kuin työn verotus kiristyy, joten BKT nousee ensimmäisenä vuonna 0,2 % suhteessa perusuraan.

Julkinen kulutus syrjäyttää jonkin verran optimoivan kotitalouden kulutusta varallisuusvaikutuksen kautta. Yli ajan optimoivat kuluttajat näkevät menon lisäykset tulevina veronkorotuksia, joten ne vähentävät kulutustaan. Likviditeettirajoitteisten kotitalouksien kulutus lisääntyy työllisyyden ja palkkojen noustessa. Kokonaisuudessaan yksityinen kulutus pysyy lähellä perusuraansa vuoteen 2020 saakka eli sinne asti mihin julkista kulutusta lisätään.

Koska julkisten menojen lisäämisellä kokonaiskysyntää lisäävä vaikutus, kotimaan hinnat lähtevät nousuun. Työn verotuksen kiristymisestä seuraava palkkojen nousu nostaa kotimaista hintatasoa lisää, joten nettovienti supistuu ja investoinnit vähenevät, kun niiden reaalinen tuotto alenee.

Julkisten menojen lisääminen vaikuttaa työmarkkinoille kahta kautta. Kokonaiskysynnän muutokset heijastuvat yritysten odotettuihin voittoihin, jotka aluksi hieman nousevat, mutta alkavat sitten pienentyä viennin kasvun pienentyessä. Näin ollen yritykset aluksi lisäävät avoimien työpaikkojen määrää ja työttömyys supistuu. Palkkojen vähitellen kohotessa työn kysyntä vähenee.

Julkisten menojen lisäys nostaa julkisen sektorin velkaa. Työn verotuksen kiristäminen pienentää velkaantumistarvetta, mutta vain osittain. Julkisenkulutuksen lisäämisestä seurannut kasvun kiihty-minen jää tilapäiseksi, sillä korkeampi julkisen sektorin velka BKT suhde sekä nousseet kustannuk-set kääntävät myös kulutuksen laskuun. Näin BKT:n kasvu hidastuu suhteessa perusuraan ja myös työllisyyden paraneminen päättyy elvytyksen saavutettua huippunsa.

Tästä linkistä löytyvät Kooman tulokset skenaarioon 1.

Suomen Pankin Aino-mallin tulokset elvytysskenaariolle:

Skenaariossa 1 julkisen talouden koko kasvaa, kun julkisia menoja lisätään 4 miljardilla ja verotusta kiristetään 2 miljardilla.

Julkisen sektorin koon kasvattaminen syrjäyttää yksityisen sektorin kasvua. Julkisten menojen 4 miljardin euron tasainen lisäys vuosina 2016–2020 näkyy bruttokansantuotteen samanaikaisena kasvuna.

Bruttokansantuotteen perusuraa nopeampi kasvu jää kuitenkin tilapäiseksi.

Välittömän verotuksen kiristäminen 2 miljardilla puolestaan lisää palkkapaineita ja hintojen nousua, mikä puolestaan vähentää kilpailukykyä.

Viennin ja yksityisten investointien kasvu on perusuraa hitaampaa. Myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun työn verotus kiristyy eikä työllisyys parane.

Koska julkiset menot kasvavat selvästi enemmän kuin verotus kiristyy, on julkisen talouden tila tuntuvasti perusuraa heikompi.

Perusuraa jossain määrin nopeampi talouskasvu ja verotuksen kiristäminen eivät riitä kompensoimaan menojen lisäyksestä aiheutuvaa julkisen talouden heikentymistä.

Tästä linkistä löytyvät Ainon tulokset skenaarioon 1.

2. skenaario: leikkaaminen.

Skenaarion kuvaus: Tavoitteena parantaa talouskasvua pienentämällä julkisen sektorin kokoa.

Tehdään samankokoinen, mutta vastakkaissuuntainen muutos kuin skenaariossa 1. Eli julkista kulutusta vähennetään 4 mrd. euroa (eli 1,7 % suhteessa vuoden 2020 BKT) ja lasketaan veroja saman verran. Ero skenaarioon 1 on, että verojen lasku jaetaan puoliksi välillisiin ja välittömiin veroihin. Jaetaan tasaisesti vuosille 2016-2020.

Valtiovarainministeriön Kooma-mallin tulokset leikkausskenaariolle:

Julkisen kulutuksen leikkauksella on päinvastaiset suorat vaikutukset kuin skenaariossa 1.

Veron kiristyksen vaikutukset poikkeavat hivenen toisistaan. Kulutusverojen nosto leikkaa yksityistä kulutusta enemmän kuin työn verotuksen.

Tuotanto ei kuitenkaan juuri laske, koska samalla kotimaan tuottajahintojen laskiessa nettovienti ja investoinnit alkavat kasvaa.

Työmarkkinoihin kulutusverolla ei ole suurta vaikutusta, koska erisuuntaiset vaikutukset kompensoivat toisensa. Toisaalta työntekijät pyrkivät ulosmittaamaan kulutusveron nousun palkankorotuksina, mutta toisaalta veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa.

Kun työn kysyntäkin samalla hieman supistuu negatiivisen kokonaiskysyntävaikutuksen alentaessa yritysten odotettuja voittoja, palkkaneuvotteluissa sovittava palkka asettuu hieman perusuraa alemmalle tasolle skenaarion ensimmäisinä vuosina.

Vaikka BKT:n kasvu hidastui perusuraan verrattuna muutaman vuoden ajan, niin alhaisemmat kustannukset ja matalampi velka/BKT-suhde mahdollistaa talouden kasvun kiihtymisen pitkällä aikavälillä.

Tästä linkistä löytyvät Kooman tulokset skenaarioon 2.

Suomen Pankin Aino-mallin tulokset leikkausskenaariolle:

Skenaariossa julkisia menoja pienennetään 4 miljardia euroa tasaisesti vuosina 2016–2020.

Tämä kompensoidaan alentamalla välillistä ja välitöntä verotusta vastaavasti. Täten laskelma on staattisesti arvioituna julkisen talouden kannalta likimain neutraali.

Julkisten kulutusmenojen pienentämisellä ja verojen alentamisella on kuitenkin erilainen dynamiikka ja näin ollen niiden vaikutukset talouteen poikkeavat toisistaan.

Julkisten menojen pienentäminen vaikuttaa nopeasti BKT:n kehitykseen, sillä julkisten kulutusmenojen alentaminen supistaa kokonaiskysyntää suoraan (julkiset kulutusmenot ovat osa bruttokansantuotetta ja huoltotasetta).

Nimellisten julkisten kulutusmenojen leikkaaminen pienenentää lähes vastaavasti nimellistä bruttokansantuotetta. Sen sijaan verotuksen keventämisen positiiviset dynaamiset vaikutukset tulevat näkyviin hitaammin ja vasta pidemmällä aikavälillä. Verotuksen keventäminen toisaalta näkyy verotuloissa välittömästi.

Kun samaan aikaan nimellinen bruttokansantuote alenee tuntuvasti perusuraan nähden, jäävät vaikutukset julkisen talouden alijäämä-BKT suhteeseen vähäisiksi ja velkasuhde jopa kasvaa nimittäjän eli nimellisen BKT:n hitaamman kasvu vuoksi.

Euroissa laskettuna julkisen talouden alijäämä ja velka kuitenkin jossain määrin pienenevät suhteessa perusennusteeseen.

Laskelmassa julkisten menojen alentamisen ja verotuksen keventämisen kokonaisvaikutus bruttokansantuotteeseen tulee esiin vasta tarkasteluperiodin jälkeen.

Skenaariossa kasvun rakenne muuttuu kuitenkin jo tarkasteluperiodilla selvästi kestävämpään suuntaan.

Välittömän verotuksen keventäminen mahdollistaa palkkojen ja hintojen vaimeamman kehityksen. Lisäksi välillisen verotuksen alentaminen hidastaa inflaatiota suoraan.

Kilpailukyky paranee ja vienti sekä investoinnit kasvavat. Kun inflaation hidastuminen kasvattaa reaalituloja, myös yksityinen kulutus kasvaa.

Työllisyys toisaalta paranee vain vähän, koska julkisten kulutusmenojen leikkaus vähentää kokonaiskysyntää.

Tästä linkistä löytyvät Ainon tulokset skenaarioon 2.

3. skenaario: rakenneuudistukset

Kuvaus: Tarjontalähtöinen talouden toipuminen: tarjontapuolen reformit. Kilpailullisuuden parantaminen hyödykemarkkinoilla. Työ tarjonnan lisääminen

Hinta mark-up -10 %. Työn tarjonta + 1 % pysyvästi eli siis koko simulointijaksolle. Kilpailun lisäys toteutetaan teknisesti alentamalla välituotteen hinnoitteluvoimaa (hinta mark-up) suhteessa perusuraan.

Työn tarjontasokki on johdettu kotitalouden hyötyfunktiosta. Positiivinen työn tarjontasokki pienentää kulutuksen rajasubstituutiosuhdetta työn tekemiseen nähden ja kannustaa tekemään enem-män työtä.

Sokki tulisi jakaa tasaisesti vuosille 2016–2020. Ajatuksena on, että reformeja tehdään vähitellen ja vaikutus saavutetaan vasta vuonna 2020.

Valtiovarainministeriön Kooma-mallin tulokset rakenneuudistusskenaariolle:

Markkinoiden kilpailullisuuden kohoamisen seurauksena yritysten hinnoitteluvoima laskee ja yritykset hinnoittelevat lähemmäs omia tuotantokustannuksiaan.

Työn tarjontasokki ensisijaisesti lisää tehtyjen työtuntien määrää ja työpaikkojen määrä lisääntyy vasta viiveellä reaktiona tuotannon lisääntymiseen.

Työn tarjontasokki on johdettu kotitalouden hyötyfunktiosta. Positiivinen työn tarjontasokki pienentää kulutuksen rajasubstituutiosuhdetta työn tekemiseen nähden ja kannustaa tekemään enemmän työtä.

Skenaariossa oletetaan, että kilpailu kiristyy kotimaisten välituotteiden tuotannossa.

Yrityksen kate heikkenee ja välituotteen hinta laskee. Kun välituotteet halpenevat, täydellisillä markkinoilla toimivat lopputuotteiden valmistajat voivat laskea hintoja.

Hintojen lasku lisää lopputuotteiden kysyntää. Samalla lopputuottajat lisäävät tuotantoaan vastatessaan lisääntyneeseen kysyntään. Välituotteiden halpeneminen välittyy eri lopputuottajille siinä suhteessa missä ne käyttävät kotimaista välituotetta.

Kilpailun kiristymisen seurauksena kotimaisen välituotteen osuus tuotannossa kasvaa, sillä se halpenee suhteessa ulkomaiseen välituotteeseen. Tämä tukee osaltaan kotimaista tuotantoa.

Tuotannon lisääntyminen kasvattaa myös tuotannontekijöiden eli työvoiman ja pääoman kysyntää. Investoinnit lisääntyvät ja nimellispalkat kohoavat.

Reaalipalkkojen kasvuun myötävaikuttaa lisäksi kuluttajahintainflaation hidastuminen.

Reaalisten palkkatulojen kasvaessa yksityinen kulutus lisääntyy, vaikka reaalikoron nousu kannustaa kuluttajia hieman kasvattamaan säästämistään.

Välituotehinnan aleneminen kasvattaa myös vientisektorin tuotantoa ja johtaa vientituotteiden hinnan alenemiseen. Viennin volyymi kasvaa tämän seurauksena hieman perusuraa nopeammin.

Työn tarjontasokki lisää halukkuutta tehdä töitä ja tehtyjen työtuntien määrä kasvaa.

Täten yhtä tuotettua yksikköä kohden oleva kustannus alenee eli rajakustannukset laskevat.

Kuten tuottavuussokin tapauksessa, niin nytkin alentuneet rajakustannukset välittyvät viennin paranemiseen hintakilpailukyvyltään parempina tuotteina.

Työn tarjonnan lisääntymisellä on myös palkkoja alentava vaikutus.

Palkkareaktiolla on tietenkin suuri vaikutus tuloksiin. Mitä vähemmän palkat sopeutuvat, sitä pienemmäksi jää kustannusten alenemisen vaikutus kumulatiivisesti, ja sitä vähemmän hinnat laskevat ja vienti paranee.

Toisaalta kulutus putoaa myös vähemmän. Ero on suurin likviditeettirajoitteisilla kuluttajilla, jotka reagoivat nopeammin palkkasumman muutokseen. Palkkojen reaktiolla on merkitystä tuotannon tasolle.

Mitä enemmän palkat hidastuvat perusuran kasvun verrattuna, sitä enemmän ja sitä pidemmäksi aikaa tuotanto ja kokonaistyöllisyys paranevat.

Tämän skenaarion vaikutukset ovat positiivisia myös reformin jälkeen. Alhaisempi julkisen sektorin velka/BKT-suhde, korkeampi työllisyys ja alhaisemmat kustannukset pitävät talouskasvun perusuraan nopeampana myös reformin jälkeen.

Tästä linkistä löytyvät Kooman tulokset skenaarioon 3.

Suomen Pankin Aino-mallin tulokset rakenneuudistusskenaariolle:

Skenaariossa taloutta pyritään kohentamaan vuodesta 2016 alkaen vähitellen tehtävillä tarjontapuolen reformeilla. Vuonna 2020 uudistukset on saatettu loppuun asti.

Reformeilla parannetaan hyödykemarkkinoiden ja työmarkkinoiden kilpailua.

Mallissa kilpailun lisääntyminen hyödykemarkkinoilla vähentää kotimaisten välituoteyritysten hinnoitteluvoimaa. Laskelmassa hintamarginaalia (hinta mark up) lasketaan 10 %, mikä vastaa karkeasti 1 %-yksikön pysyvää alenemista hinnoitteluvoimassa.

Mallissa työmarkkinoilla tehtävällä uudistuksella työn tarjontaa lisätään alentamalla työntekijöiden hinnoitteluvoimaa (palkka markup). Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät tyytyvät samasta työpanoksesta aiempaa alempaan palkkaan (työn tarjontakäyrä siirtyy ulospäin).

Hinnoitteluvoimaa alennetaan sen verran, että se määrällisesti vastaa työpanoksen 1 % lisäystä.

Kilpailun lisääntymisen seurauksena sekä välituotehyödykkeen että työn hinta (keskituntiansio) kasvavat perusuraa maltillisemmin.

Kotimarkkinoiden vaimeampi hintakehitys parantaa hintakilpailukykyä ja vauhdittaa vientiä.

Työn hinnan aleneminen yhdessä ripeämmän talouskasvun kanssa parantavat työllisyyttä ja työttömyysaste alenee. Bruttokansantuotteen määrä on skenaarion lopulla vuonna 2020 vajaan prosentin perusuraa suurempi.

Hieman ripeämmästä talouskasvusta huolimatta vaikutus julkisyhteisöjen alijäämä- ja velka-BKT suhteeseen on liki neutraali, sillä vaimeampi hintakehitys heikentää nimellishintaisten veropohjien kehitystä.

Euroissa mitattuna julkisyhteisöjen alijäämä toki paranee ja velka supistuu jonkin verran suhteessa perusuraan.

Tästä linkistä löytyvät Ainon tulokset skenaarioon 3.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tämä Netflix-elokuva on ehkä paras huono jouluelokuva koskaan, ja joulun suurilmiö – Netflix huolestui niistä 53 ihmisestä, jotka ovat katsoneet sen joka päivä

    2. 2

      Onko parisuhteellasi tulevaisuutta? Yksi pieni tunne saattaa kertoa sen, ja asiantuntijoiden mukaan sitä kannattaa kuunnella

      Tilaajille
    3. 3

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    4. 4

      Kolmekymppiset luulevat muuttuvansa lasten myötä prismaperheeksi – kuinka nuorten aikuisten maailmankuvasta tuli näin jäykkä?

    5. 5

      Valiokunta esittää: Ei vahvoja oluita kaupan hyllylle

    6. 6

      Kolumni: Facebookin uutisvirta on tullut tiensä päähän, se on itse asiassa pahin mahdollinen roskakuilu – koska oikea viestittely tapahtuu ihan muualla

    7. 7

      Psykiatri Ilkka Taipale ei pidä siitä, että julkkikset nyyhkyttävät naistenlehdissä masennuksestaan – ”Oikeasti mielisairaat jäävät silloin jalkoihin”

    8. 8

      Nyt loppui riitely kotitöistä – Jakakaa hommat HS:n kotityökoneella

    9. 9

      Onko julkisuudesta hyötyä uusnatseille? Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenmäärä moninkertaistui parissa vuodessa

    10. 10

      Fysioterapeutin mukaan suurin osa kuntoilijoista treenaa aivan liian kovaa – neuvoo ottamaan mallia Iivo Niskasesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    2. 2

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    3. 3

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    6. 6

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Kokoomuksen suosio suurempi kuin kertaakaan tänä vuonna, keskustan painui alle 15 prosentin

    9. 9

      Helsingin historiallisen päärautatieaseman kylkeen rakennetaan moderni laajennusosa – Scandic avaa jättimäisen hotellin raiteiden viereen

    10. 10

      HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    11. Näytä lisää