Onko infrapuna­saunalla terveys­vaikutuksia?

Terve taas lukijat, tässä Torsti.

Edellisellä palstalla muisteltiin luistinten hintaa ja lapsilisiä 1960-luvulla. Minni Kallio https://www.hs.fi/haku/?query=minni+kallioja nimimerkki Vanhus https://www.hs.fi/haku/?query=vanhusmuistuttivat, että 1960-luvulla lapsi­lisää ei maksettu kuukausittain vaan neljästi vuodessa. Kuukautta kohden laskettuna summat olivat kuitenkin Torstin ilmoittamat 16,50–23,50 markkaa lapsesta, riippuen lasten määrästä.

Nimimerkki Neutraalihttps://www.hs.fi/haku/?query=neutraali puolestaan pohti vielä natsien sijoittamista poliittiselle kartalle. Hän huomautti, että puo­lueen nimi tarkoitti saksalaista työväenpuoluetta, jonka ideaan kuului vastustaa kansainvälistä kommunismia. Puolueen marssilauluissa muistettiin ”punarintaman” ampumia tovereita.

Niinpä puolueen sijoittaminen kommunistien luo äärivasemmistoon ei tunnu sekään luontevalta, vaan natseja ja muita fasisteja kannattaa tarkastella perinteisen vasemmisto–oikeisto-jaon ulkopuolella.

Ja sitten uusiin kysymyksiin. 

Helsingin velodromin ja entisen Käpylän­ raviradan välissä on tarkoin aidattu metsäsaareke. Salaperäinen kumpumainen metsikkö vaikuttaa olevan täysin luonnontilassa. Onkohan metsikössä hyvin harvinaisia kasveja, puita tai pensaita, joiden takia alueelle ei ole ulkopuolisilla pääsyä? Tai kätkeekö pikkumetsikkö jonkun muun tarkoin varjellun salaisuuden?

– Juhani Styrman

 

Mainitsemasi metsäsaareke on Pasilan pähkinäpensaslehto. Pähkinäpensaslehto on luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu luontotyyppi, joka tulee jättää luonnontilaan. Pasilan pähkinäpensaslehto rauhoitettiin vuonna 2001.

Vaikka rauhoitettuja metsäalueita ei Helsingissä yleensä aidata, Pasilan pähkinäpensaslehdon kohdalla on tehty poikkeus. Lehto on osa Käpylän urheilupuistoa, mutta aitaamisella se on pyritty rauhoittamaan läpikululta.

Aidassa on kuitenkin portteja. Kun ne ovat auki, lehdossa saa kulkea kuten muillakin rauhoitetuilla luontoalueilla. 

Muutama vuosi sitten oli kova mainoskampanja infrapunasaunojen puolesta. Niiden sanottiin olevan erittäin hyviä terveysvaikutuksiltaan ja sopivan asuinhuoneistoihin pienuutensa ja vedettömyytensä johdosta. Haluan tietää, mikä on niiden terveysvaikutus, koska asiasta on vaikea löytää objektiivisia tietoja. Mikä on viimeisin ja toivottavasti tieteellinen tieto?

– Pertti Salolainen

Nyt kysyit vaikeita. Torsti ei selvittämisestään huolimatta löytänyt tutkijaa, joka olisi todella perehtynyt infrapunasaunojen terveysvaikutuksiin. Säteilyturvakeskus seuraa alan tutkimusta mutta keskittyy varmistamaan, ettei infrapunasaunasta ole terveydelle vaaraa, kuten ei olekaan.

Tikkaremmin asiantuntijoiden ar­vion mukaan infrapunasaunan terveyshyödyt ovat koko lailla samoja kuin tavallisessa miedossa saunassa.

Infrapunasaunan ero perinteiseen saunaan on lämmön siirtymisessä. Perinteisessä saunassa iso osa lämmöstä siirtyy iholle saunan kuumasta ilmasta. Infrapunasaunassa ainoa lämmön lähde on suora infrapunasäteily, joka lämmittää saunojaa. Koska infrapunasäteilykään­ ei pääse ihon sisälle kuin muutamien millimetrien syvyyteen, asiantuntijat eivät pidä eroa merkittävänä. Niinpä infrapunasauna vaikuttaa ihon verenkiertoon ja lihaksiin suunnilleen samoin kuin tavallinen mieto sauna.

Se, missä eroja voisi syntyä, on psyykkinen puoli. Saunan terveysvaikutukset perustuvat myös löylystä saatavaan nautintoon ja sen liikkeelle panemiin endorfiineihin. Kovista löylyistä nauttiva ei saa infrapunasaunasta tätä iloa, minkä vuoksi terveyshyötykin voi jäädä pienemmäksi.

Infrapunasaunaa mainostetaan myös laihduttavalla vaikutuksella. Se on kuitenkin pääosin höpöpuhetta: vaikka hikoilu teoriassa kuluttaa energiaa, käytännössä paljon tehokkaammin rasvaa polttaa vaikka sunnuntai­kävelyllä. 

HS on äskettäin useampaan kertaan ollut tappamassa pölypunkkeja tekstiileistä pakkasessa. Voisiko Torstin tietäjien piiri antaa ratkaisevan lausuntonsa pölypunkkien olemassaolosta. Korkeakoulujen tutkijat kun antavat sen kuvan, että näitä ötököitä ei Suomen kodeista löydy.

– Risto Koivisto

 

On aivan totta, että pölypunkit ovat käytännössä kadonneet suomalaisten kodeista. Nykyajan keskuslämmitetyt asunnot ovat pölypunkeille liian kuivia. Niinpä punkkeja ei tarvitse tappaa pakkasessa.

Mutta vaikka vuodevaatteissa ei punkkeja enää olekaan, pöly ei ole hävinnyt minnekään. Enimmäkseenhän pöly on meistä irronnutta kuollutta ihoa. Niinpä lakanat ja vuodevaatteet kannattaa pestä, imuroida ja tuulettaa aika ajoin.

Pakkasta tähän ei kuitenkaan tarvita, ellei sitten Torstin tapaan nauti kylmän ilman vuodevaatteisiin tuomasta raikkaudesta.

 

 

Torsti Facebookissa:facebook.com/torstintikkaremmi.