Kuvitellaan, että vintiltä löytyy vanhoja valokuvia. Kukaan ei enää tiedä, keitä niissä on tai missä kuvat on otettu. Ovatko kuvat silloin menettäneet merkityksensä? Pitäisikö ne heittää pois?
Ei todellakaan. Niitä pitää katsoa uusin silmin.
Potretteja ilman päätä, heilahtaneita pussailukuvia – vinteille hylätyt valokuvat ovat suosittu keräilykohde, ja arvokkaimpia ovat kuvat arkuissa lepäävistä vainajista
Tuntemattomien ihmisten kuvissa on lupa nähdä mitä huvittaa. Vanhojen kuvien tekniset kömmähdykset alkavat ajan mittaan näyttää taiteelta.
”Valokuvissa pieni vinksahdus on paikallaan. Silmä lepää levottomuudessa.” Suomi, 1900-luvun alku.