Sunnuntai    |   Kolumni

Ruotsi lähettää koteihin sota­propagandaa, Suomen nuoriso puhuu sodan uhasta ja keski-ikäinen kolumnisti pohtii tulevaa taistelu­pariaan

Ensimmäisen kerran vuosikymmeniin suomalaisnuoriso puhuu sodan uhasta. Vaan jos hyvin käy, seuraava sota käydään Itämerellä vasta silloin, kun kasvan jo koiranputkea, kirjoittaa HS:n toimittaja Tommi Nieminen.

Olin yhdeksän­toista ja huterasti motivoitu­nut.

Elettiin kevättä 1993. Sota Suomen lähialueilla – puhumattakaan Suomesta – tuntui teoreettisestikin mahdottomalta. Siitäkin huolimatta, että Bosniassa sota jylisi jo kovilla kierroksilla.

Ryntäilin kaltaisteni pääkaupunkilaisnuorten kanssa taisteluvarusteet niskassa Santahaminan varuskuntasaaren pusikoissa. Haltuuni oli luovutettu rynnäkkökivääri RK 62, jota kannoin kahdeksan kuukautta kuin vastasyntynyttä: öljysin, pesin ja puhdistin röörit.

Pimeältä se touhu tuntui. Ajattelin, että yhdeksäntoistavuotiaalla olisi muutakin tekemistä kuin viikata kalsareita geometrisen säntillisiksi pinkoiksi, joita kolmekymppinen vääpeli tulisi sitten katsomaan. Joka ikinen aamu laskin, kuinka monta aamua on jäljellä.

1990-luvulla Suomi olisi saanut minusta keskinkertaisen rintamamiehen. Olin siis täsmälleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kukaan ei hyökännyt.

Jokin on muuttunut.

Jopa Ruotsissa varaudutaan sotaan. Se on ihmeellistä ja värisyttävää. Touko–kesäkuun aikana valtio lähettää maan 4,5 miljoonaan kotitalouteen 13 eri kielellä toimintaohjevihkosen, jonka nimi on ruotsiksi Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota syttyy).

Luin 20-sivuisen vihkosen läpi. Teksti tuntui jonkin vieraan vallan kirjoittamalta, ei lainkaan Ruotsin ääneltä: Jos toinen valtio hyökkää Ruotsiin, me emme tule koskaan luovuttamaan. Kaikki väitteet, että vastarinta on loppunut, ovat valheellisia.

Tekstin sävyä voi havainnollistaa niin, että vaihtaa mielessään ”Ruotsin” tilalle vaikkapa sanan ”Pohjois-Korea” tai ”Iran”. Se auttaa pääsemään kansankodin nykytunnelmaan. Edes 1970-luvulla tai 1980-luvulla, kylmän sodan vuosina, Ruotsi ei lähettänyt moista propagandatekstiä kansalaisille.

Virkani puolesta – kahden tyttären isänä – olen pakotettu optimismiin. Jos pitäisi lyödä vetoa, asettaisin maltillisen panoksen sille, ettei Itämerellä sodita kahteenkymmeneen vuoteen. Korostan, ettei vedossani olisi kyse faktoista, vaan toiveistani.

Seuraavasta eurooppalaisesta sodasta tiedämme tässä vaiheessa vain sen, että se todennäköisesti yllättää meidät housut kintuissa. Sotahistorian professori Vesa Tynkkynen kirjoittaa Tuleva sota -artikkelikirjassa (2017), että 1900-luvun sodat alkoivat yleensä ylivoimaisen vastustajan yllätyshyökkäyksellä.

Samaa on Tynkkysen mukaan nähty myös 2000-luvulla: ”Menneellä vuosisadalla tehokkaimmin yllätyksen suomaa etua on pystynyt käyttämään Neuvostoliitto, jonka taito näyttää periytyneen nykypäivän Venäjälle.”

Sota on palannut ajatuksiin.

Ensimmäisen kerran noin 40 vuoteen jopa suomalainen nuoriso puhuu sodan uhasta. Ilmiön havaitsi esimerkiksi Pekka Haavisto (vihr), kun hän kiersi Suomea presidenttiehdokkaana: ”Sellainen asia kuin sodan pelko, se on uusi ilmiö. Jos mennään ajassa viisi kuusi vuotta taaksepäin, niin ei silloin ajateltu, että meidän sukupolvemme aikana voitaisiin mennä ääritapahtumiin Euroopassa.”

Professori Jarno Limnéllin ja emeritusprofessori Jari Rantapelkosen kirjassa Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (2017) viitataan kyselytutkimukseen, jonka mukaan sotilaallinen uhka on itäsuomalaisten nuorten huoli, muualla maassa korostuvat esimerkiksi maahanmuutto tai talous.

Krimin valloitus ja Ukrainan sota ovat muuttaneet Eurooppaa enemmän kuin ymmärrämme. Kyse ei ole vain rajoista, vaan siitä, kuinka uhan tunne vaikuttaa mieleen.

Silti on vaikea kuvitella, että Suomessa lähetettäisiin koteihin ohjevihkonen sodan varalle. Se tuomittaisiin alarmismiksi, uhan lietsonnaksi.

Toki siitäkin on usein kyse.

Sotapuheella politikoidaan: ajetaan Nato-kantoja, itäkantoja, lobataan puolustusmäärärahoja ja kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskantaa. Sodan uhka on täydellinen argumentti, jos sen osaa esittää niin, että kuulijan korvissa telaketjut jo kolisevat.

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa tulemme kuulemaan monta kertaa Itämeren sodan kasvavan uhan.

Jos hyvin käy, seuraava sota tulee vasta silloin, kun kasvan jo koiranputkea. Varmaa on vain, että vielä jonakin päivänä se tulee.

Jos sota alkaa pian ja jos se venyy – kuten ne usein tekevät –, jossain vaiheessa tilanne on niin vaikea, että jopa kaltaiseni keski-ikäiset kirjoittajat kutsutaan riviin.

Olen miettinyt tilanteen valmiiksi. Kun saavun rintamalle, aion esittää komppanianpäällikölle vain yhden kysymyksen: Kuka on taisteluparini?

Partiotoverini luonteesta ja kyvyistä saattaa olla kiinni, jäämmekö eloon.

Ensimmäiseksi ilmoittaisin komppanianpäällikölle toiveena, ettei ainakaan yliluutnantti Jussi Niinistöä, vaikka hänet on koulutettu kelvollisessa Karjalan prikaatissa. Puolustusministeri vaikuttaa takakireältä kaverilta, jonka loikkaus uuteen puolueeseen ei herättänyt luottamusta.

Kun Niinistö oli taannoin A-studion haastattelussa, hän oli paeta studion lämpiöön, kun kysymykset kävivät kiusallisiksi. Entä jos hän jäätyisi oikeasti kovassa paikassa?

Haluaisin partiooni ammattilaisia. Jonkun Suomen yhdeksästä korkeimmasta naisupseerista. Viisi heistä on maavoimien majureita, kaksi ilmavoimien majureita ja kaksi merivoimien komentajakapteeneita.

Toivoisin, että saisin parikseni heistä lunkeimman.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Viikon lopuksi
  • Sota
  • Puolustusvoimat
  • Tommi Nieminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    4. 4

      Talousmahtien G20-kokous ajautui pattitilanteeseen – ”Emme neuvottele ase ohimollamme”, Ranskan talousministeri ilmoitti Yhdysvalloille

    5. 5

      Lämpöaallolle ei näy loppua, Ilmatieteen laitos varoittaa taas tukalasta helteestä

    6. 6

      Nakupyöräilijät kiersivät Helsingin keskustaa jo viidettä kertaa – maailman­laajuinen tapahtuma kritisoi autoilua

    7. 7

      Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    8. 8

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    9. 9

      Dramatiikkaa sateen sotkemassa Saksassa: Sebastian Vettel ajoi ulos, Lewis Hamilton kiri pitkältä takamatkalta voittoon: ”Olosuhteet olivat täydelliset tällaiseen nousuun”

    10. 10

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    3. 3

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    4. 4

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    5. 5

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    7. 7

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    8. 8

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    9. 9

      Pelottava hämäräheikki yritti tulla ikkunasta asuntoon, eikä Helsingin poliisia kiinnostanut – vai miten se nyt oikein meni?

    10. 10

      Venäjältä tihkuu tietoja ”sopimuksista”, joita Yhdysvallat ei vahvista – Trumpin ja Putinin Helsingin-tapaamisen sisällöstä vallitsee yhä epätietoisuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    8. 8

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    9. 9

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää