Sunnuntai

Millä Helsingin kadulla on eniten saasteita? Mihin ei kannata pystyttää terassia? Kaupunkimeteorologi Leena Järvi tietää, koska hänellä on mittausasema hotelli Tornin katolla

Järvestä on kummallista, miksi terveystietoisia ihmisiä kiinnostaa se, mitä he syövät, mutta ei se, minkälaista ilmaa he hengittävät. Hän itse kiertää kaupungin isot tiet kaukaa.

Harvoin tulee oltua baarissa heti yhdeksältä aamulla. Apulaisprofessori Leena Järvelle tämä on kuitenkin tuttua.

Järvi avaa hotelli Tornin Ateljee-baarin oven omilla avaimilla. Ikkunan takaa 70 metrin korkeudesta aukeaa hulppea maisema Helsingin yli. Kaukana horisontissa Viking Linen risteilijä lähestyy satamaa. Ja tuosta voisi kaataa itselleen drinkin. Mutta se ei ole koskaan tullut edes mieleen, Järvi vakuuttaa.

Hän pystyttää baaritiskin viereen huteran näköiset metallitikapuut ja kiipeää katossa olevan luukun läpi ulos.

Vastaan pyyhkii raaka tuuli.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helsinkiläisille Tornin katto on tuttu piikistä, joka puhkeaa talvisin vilkkumaan ihan kuin Pariisin Eiffel-torni. Harva tietää, että täällä myös kerätään kaupunkilaisille elintärkeää tietoa. Siitä, kuinka puhdasta tai likaista ilmaa juuri tänään hengitämme ja kuinka paljon hiilidioksidia päästämme.

Järvi avaa sähkökaapin näköisen hökötyksen ja kurkistaa sisälle. Juuri nyt Helsingin keskustan hiilidioksidipitoisuus on 405 ppm. Lyhenne viittaa miljoonasosaan tilavuudesta, mutta tavalliselle kulkijalle se ei sano mitään.

”Ei erityisen korkea. Luku vastaa muualla­ maailmassa mitattavia pitoisuuksia”, Järvi selventää.

Kehityssuunta on kuitenkin huono ilmaston lämpenemisen kannalta. Ennen teollista aikaa eli noin vuonna 1750 ppm-luku oli 280.

”Meidänkin mittauksiemme aikana seitsemässä vuodessa lukema on kasvanut joka vuosi yli kahdella.”

Hiilidioksidin lisäksi katolla mitataan aerosoli- eli pienhiukkasia. Niitä on sokeripalan kokoisessa kuutiossa 3 000.

”Se on alhainen määrä, sillä pahimpina päivinä lukema on yli kymmenen tuhatta. Nyt on tuulinen kesäpäivä ja kaupunki tuulettuu kauniisti. Kiinassa tämä meidän mittari ei edes toimisi.”

Järvi aloitti toukokuussa Helsingin yliopiston soveltavan kaupunkimeteorologian apulaisprofessorina. Titteli on monimutkainen, ja niin ovat usein ilmastoasiatkin.

Ilmasto muuttuu jossain tuolla sfääreissä, ja ikävät saasteetkin ovat melkein yhtä kaukana Aasian suurkaupungeissa. Harva jaksaa ihan tosissaan piitata niistä täällä Helsingissä.

Tämän Järvi haluaa muuttaa kertomalla ihmisille heidän kotikatujensa ilmasta.

”Onhan se vähän kummallista, että terveystietoisia ihmisiä kiinnostaa se, mitä he laittavat suuhunsa, mutta ei se, minkälaista ilmaa he hengittävät”, Järvi sanoo.

Syy tähän lienee se, että ilma on meille kuin ilmaa. Sitä ei tule edes ajatelleeksi. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vuonna 2010 tutki, mitä elinympäristöstä aiheutuvia terveysriskejä suomalaiset pitävät vakavina, suurimpina riskeinä pidettiin passiivista tupakointia, uv-säteilyä ja elintarvikkeiden lisäaineita.

Todellisuudessa suurin yksittäinen ympäristöstä aiheutuva terveysriski on puun poltosta syntyvät pienhiukkaset. Se ei käynyt monella mielessäkään.

Melko puhtaassa Suomessa keuhkoihin ja verenkiertoon tunkeutuvat pienhiukkaset aiheuttavat kuitenkin noin 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Maailmanlaajuisesti ne ovat neljänneksi suurin terveysuhka korkean verenpaineen, huonon ravinnon ja tupakoinnin jälkeen. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan noin seitsemän miljoonaa kuolemaa vuosittain – erityisesti kaupungeissa.

Siksi juuri kaupunkimeteorologia on tärkeää. Järvi on sen pioneereja Suomessa.

Kesällä 2004 ensimmäisen vuoden meteorologiopiskelija Järvi oli töissä yliopiston metsäasemalla Pirkanmaan Hyytiälässä tekemässä ilmastomittauksia. Puiden keskellä Järvi oivalsi, ettei ole oikeastaan kiinnostunut siitä, mitä metsien yllä tapahtuu.

Enemmän kiinnosti se, miten kaupunkipinta eli asvaltoidut kadut, tiivis rakentaminen, puistot ja kulkuväylät vaikuttavat ilmakehään ja sitä kautta kaupunkien ilmanlaatuun. Kaupungit esimerkiksi lämpiävät ja tuulettuvat aivan eri tavalla kuin niitä ympäröivät alueet.

Helsingin Kumpulassa tehtiin kyllä ilmanlaatumittauksia, mutta kukaan ei tiennyt, miten ilmasto ja päästöt kaupungissa elivät. Tuloksia päästöistä ilmestyi vain vuositasolla.

Nyt 14 vuotta myöhemmin täällä Tornin katolla on Suomen ensimmäinen oikeasti kaupungin keskustassa sijaitseva mittaus­asema. Idea oli Järven.

Asemalta saadut mittaustulokset kertovat kaikenlaista kaupunkilaisten elämästä.

Vuonna 2011 Järven ryhmään kuuluva tutkija analysoi tuloksia ja ihmetteli, miksi keskustan hiilidioksidikartta muuttui keltaiseksi eräänä toukokuisena sunnuntai-iltana. Väri kieli suuresta päästömäärästä.

Sitten tutkijat hoksasivat. Hiilidioksidipilvi oli lähtöisin jääkiekkofaneista, jotka vyöryivät finaalin jälkeen keskustaan juhlimaan Suomen maailmanmestaruutta.

”Harva tulee ajatelleeksi, että vuosittain yli 30 prosenttia kaupungin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu meistä ihmisistä.”

Vielä enemmän päästöjä tulee kuitenkin lämmittämisestä ja liikenteestä.

Joka arkiaamu kuudesta yhdeksään Järven hiilidioksidikartat muuttuvat keltaisiksi Lauttasaaren, Meilahden ja Itäväylän kohdalla. Sisääntuloväylillä työmatkalaiset tupruttavat päästöjä ilmoille.

Se ei tietenkään ole uusi tieto, että aamuruuhkasta tulee päästöjä. Järven mukaan tätä ajankohtaisesti päivittyvää päästökarttaa voisi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi kännykkäsovelluksissa tai julkisilla näytöillä.

Omat päästöt ovat vaikeasti hahmotettava asia, mutta Mannerheimintien tai Hämeentien päällä keltaisena leijaileva ”päästöpilvi” voisi saada ihmiset valitsemaan pyörän tai julkisen kulkuneuvon auton sijaan, Järvi uskoo.

Yksityisautoilusta luopuminen on hänen mielestään suurin paikallinen ilmastoteko, jonka helsinkiläinen voi tehdä. Liikenne aiheuttaa yli 40 prosenttia Helsingin alueella syntyvistä hiilidioksidipäästöistä.

Hiljattain Järven ryhmä testasi, miten Helsingin kokonaispäästöt muuttuisivat, jos liikenteen päästöt vähenisivät nykyisestä 30 prosentilla. Se on EU:n tavoite vuoteen 2030 mennessä. Ajankohtaiset mittaustiedot mahdollistavat sen, että erilaisten päästövähennyskeinojen vaikutusta voidaan testata jo ennakkoon. Mitättömiin muutoksiin ei kannata ryhtyä.

”Teimme testin keskusta-alueelle.­ Hiilidioksidipäästöt vähenisivät kokonaisuudessaan 15 prosentilla, jos autojen keskipäästöjä saataisiin vähennettyä EU:n tavoitteen mukaan”, Järvi sanoo.

Sen sijaan kasvillisuuden lisäämisestä kantakaupunkiin ei olisi juuri mitään iloa päästöasioissa. Sekin kävi ilmi Järven mittauksissa, joissa hän lisäsi kaupunkiin 10 prosenttia nykyistä enemmän katupuita.

”Puut kyllä toimivat hiilinieluna, mutta yöaikaan ne myös vapauttavat hiilidioksidia, joten niiden vaikutus vuositasolla ei ole kovin merkittävä.”

Järven hommat Tornin katolla alkavat olla tältä päivältä ohi. Hän on täyttänyt mittalaitteen butanolilla ja tarkistanut, että laitteet ovat kunnossa. Äskettäin yhteen putkista oli livahtanut hämähäkki. Se pysäytti mittaukset viikoiksi.

Seuraavaksi Järvi haluaa näyttää jotain maan pinnalla.

Kävelemme korttelin matkan Vanhaan kirkkopuistoon. Siellä on kaupunkimeteorologin näkökulmasta kiinnostava paikka.

”Tuo kulma tuolla kaupunkipyörätelineen kohdalla”, Järvi osoittaa Bulevardin ja Annankadun risteystä.

”Mittaustemme mukaan siihen osuu poikkeuksellisen kovia virtauksia tuulen käydessä lounaasta.”

Nyt Helsingin kaupunki on kiinnostunut Järven ryhmän tuulimittauksista. Jos jonnekin suunnitellaan esimerkiksi terassia, Järvi osaa kertoa, onko paikka aivan liian tuulinen oluen nauttimiseen.

Kävelemme virtauskulman ohi, Bulevardia pitkin kahvilaan.

Bulevardi on Järven mukaan hyvä esimerkki ilmaston kannalta onnistuneesta kaupunkisuunnittelusta. Katua reunustavat puut ja pyörätiet, keskellä kulkevat ratikat.

Tällaisiin asioihin Järvi kiinnittää ny­kyään huomiota kaupungilla liikkuessaan.

”Tieto lisää tuskaa. Itse en enää suostuisi asumaan ikkunat vilkkaasti liikennöidylle kadulle päin. Pyöräillessä ja kävellessä valitsen aina sellaisen reitin, joka ei kulje isoja väyliä pitkin.”

Kaupunkien rakentamista on tähän saakka mietitty liikkuvuuden ja talouden näkökulmasta. Nyt rinnalle on nousemassa ilmasto.

Maailman väestöstä kaupungeissa asuu jo nyt yli puolet. YK:n ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupungeissa asuu 70 prosenttia ihmisistä.

On arvioitu, että tulevien 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan yhtä paljon kuin tähän mennessä on rakennettu yhteensä. Sekä maapallon että ihmisten kannalta on tärkeää, kuinka rakentaminen tehdään.

Sitä mietitään nyt kuumeisesti eri puolilla maailmaa. Helsingin yliopistoonkin perustettiin tänä keväänä Kaupunkitutkimusinstituutti.

Järven kaltaiset meteorologit, jotka tietävät, kuinka ilmasto käyttäytyy kaupungissa, voivat tarjota kaupunkisuunnittelijoille hyödyllistä tietoa. Jokin aika sitten Järven ryhmä selvitti, minkälainen korttelirakenne on paras, jotta ihmiset altistuisivat saasteille mahdollisimman vähän.

”Paras vaihtoehto on sellainen, jossa talon lyhyt sivu on kadulle päin ja kattojen harjakorkeus vaihtelee aaltomaisesti. Silloin tuuli pääsee huuhtelemaan katukuiluja ja pienhiukkasten määrä laskee.”

Seuraavaksi Järvi aikoo tutkia, kuinka eri puulajit vaikuttavat ilmanlaatuun ja kannattaako niitä sijoittaa katujen reunoille vai kenties ajoteiden väliin. Tietoa voi hyödyntää, kun suunnitellaan, mihin sijoitetaan päiväkoteja, liikuntapaikkoja ja pyöräteitä.

”Helsingissä asiat ovat aika hyvin. Siksi meillä kehitettyjä malleja viedään nyt maailmalle.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Helsinki
  • Meteorologia
  • Terveys
  • Heidi Väärämäki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Presidentti Niinistön mukaan keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen, Putinin kone laskeutuu pian – HS seuraa huippu­kokousta hetki hetkeltä, suora lähetys käynnissä

    2. 2

      Hullutteleva suomalaispoliisi pelmahti keskelle uusiseelantilaisen kanavan suoraa lähetystä Finlandia-talolla – ”Tämä Jouni varasti show’n”

    3. 3

      Elon Musk sanasodassa Thaimaan sankarisukeltajan kanssa: haukkui luolapoikien pelastajaa ”pedofiiliksi” – Sukeltaja harkitsee oikeustoimia

    4. 4

      Uutiskanava CNN vieraili Hakaniemen pommisuojassa katsomassa, miten Suomi valmistautuu ”Venäjän uhkaan”

    5. 5

      Presidenttien aamiainen Mäntyniemessä päättyi, Trump kehui Natoa ja Suomen vieraanvaraisuutta – ”Suomi on mahtava maa”

    6. 6

      Sauli Niinistö on malttanut olla neuvomatta isompiaan, ja se on yksi syy Trumpin ja Putinin tapaamiseen Suomessa – nyt Niinistö voisi myös korottaa ääntään

    7. 7

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    8. 8

      Tiesitkö? Näin äännät tasavallan presidentti Sauli Niinistön nimen oikein, jos amerikkalaista uutistoimistoa on uskominen

    9. 9

      Poliisi sulkee Presidentinlinnan ja Esplanadin ympäristöä liikenteeltä, vaikuttaa koko Helsingin keskustaan – lue ajantasainen tieto aikatauluista ja liikennejärjestelyistä tästä jutusta

    10. 10

      Unohtakaa Trump ja Putin – maailman todellinen suurvaikuttaja on lähes näkymätön änkyrimato

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    2. 2

      Presidentti Niinistön mukaan keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen, Putinin kone laskeutuu pian – HS seuraa huippu­kokousta hetki hetkeltä, suora lähetys käynnissä

    3. 3

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    4. 4

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    5. 5

      Kaliforniassa viikko sitten kadonnut nuori nainen löydettiin elossa – selvisi juomalla vettä jäähdyttimen letkun kautta

    6. 6

      Nobelisti Bengt Holmström selittää, miksi Trump tuntuu aidolta silloinkin, kun ei puhu totta, kun taas muut poliitikot tuntuvat teeskentelijöiltä, vaikka puhuisivat totta

      Tilaajille
    7. 7

      Kalasatamasta nousi valtava höyrypatsas – silminnäkijät kertoivat pamauksesta Hanasaaren voimalassa

    8. 8

      Osa Helsingistä eristetään tänään, joukko­liikenne pysähtyy paikoin täysin – kartta näyttää, miten liikenne järjestetään keskustassa

    9. 9

      Ilosaarirock ei osaa päättää, ollako rockfestari vai palvellako nuorisoa – Zara Larsson oli päälavalla hukassa, mutta pikkulavojen bändit pelastivat loppuunmyydyn lauantain

    10. 10

      Mitä Trumpin suosikki­kanava Fox kertoo Suomesta? ”Suomalaiset menevät naimisiin toisten suomalaisten kanssa, joten heidän yhteis­kuntansa on puhdas”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä pyöriminen kuormittaa ja vie keskittymiskyvyn – tämän jutun voit lukea vain ilman verkkoyhteyttä

    2. 2

      Kävin Elastisen kuntosalilla ja vaivaannuin suunnattomasti – Mitä vikaa on keskinkertaisuudessa?

    3. 3

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    4. 4

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    5. 5

      Kaikki loukkuun jääneet pelastettiin luolasta Thaimaassa, myös lääkäri ja sukeltajat pääsivät ulos – ”Emme tiedä, onko tämä ihme, tiedettä vai mitä”

    6. 6

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    7. 7

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    8. 8

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Grafiikka näyttää: Näin sukeltajat saattavat lapsia ulos luolastosta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Trumpin suosikkikanava Fox News kertoi kuopiolaisen pienpanimon oluesta ja kieltäytyi syömästä poroa – ”En voinut kajota Petteriin”
    3. Presidentti Niinistön mukaan keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen, Putinin kone laskeutuu pian – HS seuraa huippu­kokousta hetki hetkeltä, suora lähetys käynnissä
    4. Kaupungin ääni on helikopterin läpsytys, poliisi opastaa presidenttibongareita parhaille paikoille – Lue tästä, miten ja millaisissa oloissa helteinen kaupunki valmistautui kohtaamaan kaksi superjohtajaa
    5. Näin kärkipoliitikot kommentoivat Trumpin ja Putinin tapaamista – Petteri Orpo tviittaili naisten oikeuksista ja ilmastonmuutoksesta: ”Olemme valinneet puolemme”
    6. Poliisi sulkee Presidentinlinnan ja Esplanadin ympäristöä liikenteeltä, vaikuttaa koko Helsingin keskustaan – lue ajantasainen tieto aikatauluista ja liikennejärjestelyistä tästä jutusta
    7. Hullutteleva suomalaispoliisi pelmahti keskelle uusiseelantilaisen kanavan suoraa lähetystä Finlandia-talolla – ”Tämä Jouni varasti show’n”
    8. Huippukokous sähköistää Helsingin – päivittyvä kuvakooste seuraa presidenttien tapaamista ja kaupungin kuhinaa
    9. Sauli Niinistö on malttanut olla neuvomatta isompiaan, ja se on yksi syy Trumpin ja Putinin tapaamiseen Suomessa – nyt Niinistö voisi myös korottaa ääntään
    10. Elon Musk sanasodassa Thaimaan sankarisukeltajan kanssa: haukkui luolapoikien pelastajaa ”pedofiiliksi” – Sukeltaja harkitsee oikeustoimia
    11. Putin saapuu pian Suomeen – Venäjän presidentti toivoo Trumpin tapaamisesta jatkoa MM-jalkapallon myönteiselle julkisuudelle
    12. Näytä lisää