Sunnuntai

Vessan käsisuihku ei suinkaan ole ainoa suomalainen älynväläys – Suomessa on syntynyt kuusi maailmankuulua keksintöä, jotka ovat meille arkipäivää

Vessan käsisuihku täyttää 50 vuotta, mutta Suomessa on tehty muitakin uraauurtavia keksintöjä heijastimesta astiankuivauskaappiin. Harva keksinnöistä teki keksijästään rikasta, mutta osa on pelastanut jopa ihmishenkiä.

Kelirengas

Ei patenttia

Suomen teillä kulki 1930-luvun alkupuolella noin 20 000 autoa. Autojen renkaat olivat noihin aikoihin sileitä, ja talvisin niihin oli pantavat ketjut, jos mieli edetä lumisilla ja jäisillä teillä.

Ketjut kuluttivat kuitenkin kallisarvoisia renkaita. Siksi oli tyypillistä, että talvisin teillä nähtiin vain ammattiautoilijoita, enimmäkseen linja- ja kuorma-autoja. Yksityisautoilijat peittelivät autonsa puupukkien päälle talven ajaksi.

Vuonna 1898 perustettu Suomen Gummitehdas, jonka yksi perillinen on Nokian Renkaat, valmisti tuohon aikaan muun muassa suosittuja kalosseja ja erilaisia teknisiä kumituotteita. Vuonna 1932 hallituksen kokouksessa esitetyt laskelmat kuitenkin kertoivat, että autonrenkaiden valmistaminen voisi olla kannattavaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuotanto alkoi yskähdellen. Autonrenkaat olivat Gummitehtaalle aivan uusi tuote, joskin pyöränrenkaita siellä oli vuosien varrella tehty. Vuoden 1933 lopulla rengasosasto tuotti 15 autonrengasta päivässä. Renkaat olivat sileäpintaisia, kesäkäyttöisiä ja vaihtelevan laatuisia.

Pian Gummitehtaassa hoksattiin, että alalla oli huutava markkinarako: talviautoilu. Kukaan ei ollut siihen mennessä kehittänyt rengasta, joka olisi tarkoitettu suomalaisiin lumiolosuhteisiin. Erityisten talvirenkaiden kehittäminen ei kiinnostanut maailman renkaanvalmistajia, sillä suurilla markkina-alueilla tiet olivat ympäri vuoden sulia.


Autonrenkaiden myynnistä vastannut diplomi-insinööri Erik ”Sumppa” Sundquist ja turkulainen autokauppias, amerikankävijä August Kelhu löivät päänsä yhteen ja ottivat lumihaasteen vastaan. Kelhulla oli hyvä tuntuma kuluttajien toiveisiin ja kilpailijoiden tuotteisiin, ja myös Sundquist kuunteli herkällä korvalla muun muassa Linja-autoliiton toiveita. Alkoi vimmainen tuotekehittäminen kimppatyönä.

Vuonna 1934 Gummitehdas lanseerasi maailman ensimmäisen talvirenkaan. Tuotteen nimi oli Kelirengas, ja se oli tarkoitettu kuorma-autoille.

Kelirenkaassa oli innovaationa toistuva ja poikittainen, hammasmaisena porrastuva kulutuspinta, ja se paransi pitoa hurjasti verrattuna aiempaan sileään renkaaseen. Kelirengas piti lumessa, sillä kukin kulutuspinnan kumihammas nappasi kiinni tiehen muodostamalla pienen imukupin. Toisaalta väljä pintakuvio puhdistui helposti lumesta ajon aikana.

Kelirenkaan mainoksessa muistutettiin uuden keksinnön tarpeellisuudesta: ”Pehmeä lumi ja vaarallinen iljanne asettavat ajotaitonne kovalle koetukselle, mutta jos olette varustaneet autonne Nokian verrattomilla ’Kelirenkailla’, ajatte turvallisesti vaarallisissakin olosuhteissa.”

Kelirengas oli tarkoitettu talviajoon ja erityisesti ”vaihtelevaan maastoon”, mikä lienee osuva kuvaus Suomen 1930-luvun talvisista tieoloista. Teiden pintoja peitti yleensä irtonainen lumi, joka puuroutui mössöksi, sillä teiden auraus yleistyi vasta 1950-luvulle tultaessa.

Kelirengasta pidetään prototyyppinä kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1936, markkinoille tuodulle, henkilöautoilijoille suunnatulle Lumi-Hakkapeliitalle. Sen kulutuspinnan Erik Sundquist patentoi Gummitehtaan puolesta vuonna 1937 numerolla FI18353. Lumi-Hakkapeliitan kulutuspinta on yhtä kuin Kelirengas, johon on kuhunkin kuvioon lisätty yksi pieni hammas, ja jokainen imukuppi on keskeltä kovera.

”Imukuppeja ympäröivät reunuskehät tällöin ovat pehmeänä ja taipuisana laahaimena, joka sivuttain luisumisen alkaessa heti ja tehokkaasti pysähdyttää tämän liikkeen”, Sundquist kuvailee keksintöä patenttihakemuksessa.




Vipukirves

Patentti FI109184

Vuonna 1995 Heikki Kärnä, nyt 77, kampesi rautakangella kiveä sijoiltaan metsäisellä tontillaan Sipoossa. Näin kirveenkin pitäisi toimia, hän ajatteli kangella vääntäessään. Mutta miten?

Idea alkoi saada vähitellen muotoa. Lennonjohtajana työskennellyt Kärnä oli tottunut hahmottamaan kappaleita ja liikettä kolmiulotteisessa tilassa. Nyt hän näki mielessään, minkälainen olisi uuden kirveen liikerata.

Kun prototyyppi valmistui, se toimi juuri kuten Kärnä oli ajatellutkin. Vipukirveessä on pitkä varsi ja epäkesko terä, jonka toisessa reunassa on väkäset. Kun terä osuu pölkkyyn, se uppoaa muutaman millin syvyyteen, jonka jälkeen vastapaino alkaa pakottaa terää sivusuuntaan. Nyt kirves onkin vipu, joka vääntää pilkkeen irti pöllistä syitä pitkin. Voimaa vaaditaan huomattavasti vähemmän kuin suoraan ylhäältä tuleva halkaiseva isku tarvitsee.

Turvallinenkin Kärnän kirves on. Terän kääntyessä väkäset nappaavat kiinni pölkkyyn japysäyttävät liikkeen, eikä kirves voi jatkaa matkaansa pilkkojan jalkaan.

Patentti keksinnölle myönnettiin vuonna 2002, mutta läpimurto antoi odottaa. Turhautunut Kärnä kirjoitti englanninkielisille kirves- ja työkaluaiheisille keskustelupalstoille ja levitti tietoa keksinnöstään. Ehkä juuri tätä kautta amerikkalaisessa Men’s Journal Magazinessa saatiin vuonna 2013 idea soittaa Sipooseen ja haastatella Kärnää hänen keksinnöstään.

Jutun julkaisun jälkeen Kärnän bisnes räjähti. Yhtäkkiä kaikki Pohjois-Amerikan halonhakkaajat halusivat Kärnän Vipukirves Leveraxen. Vipukirveen nettisivuilla kävi enimmillään 72000 vierailijaa päivässä, ja Kärnä ja hänen vaimonsa kokosivat, pakkasivat ja lähettivät vipukirveitä maailmalle aamusta iltaan.

Viime vuonna meksikolainen työkaluvalmistaja Truper otti lisenssisopimuksella vipukirveen tuotantoonsa ja Pohjois-Amerikan markkinat hoitaakseen. Nyt Heikki Kärnä voi vihdoin keskittyä eläkkeellä olemiseen ja tontille rakentamansa karppilammen hoitoon.



Lumikiteen muotoinen heijastin

Mallisuoja M19750349

Kerrotaan, että maanviljelijä Arvi Lehti keksi heijastimen, kun hän joutui hevoskärryllään pimeällä tiellä auton tönäisemäksi. Tarinan mukaan Pella-hevonen olisi kuollut kolarissa ja Lehti olisi perustanut heijastintehtaansa Pellan tyhjäksi jääneeseen pilttuuseen. Harmi vain, ettei tämä ole totta.

Sen sijaan se on totta, että vuonna 1958 tieliikennelakiin kirjattiin säädös, jonka mukaan kaikissa teillä liikkuvissa ajoneuvoissa, myös hevosten vetämissä, tuli käyttää heijastimia.

Yritteliään miehen maineessa ollut Arvi Lehti oli ostanut sodan jälkeen Perttelin kylästä tilan. Maanviljelyn lisäksi hän kokeili siipiään linja-autoliikennöitsijänä mutta myi sitten neljän auton yrityksensä. Kaupasta saadut rahat Lehti sijoitti muovin ruiskupuristuskoneeseen, joka sijoitettiin navettarakennukseen.

1950-luvulla tulevaisuus oli muovin, kun sotateollisuuden kehittämät nailon, akryyli ja polystyreeni saatiin teollisuuden käyttöön. Vailla aiempaa muovialan kokemusta Lehden ja hänen rintamatoverinsa Paavo Blomin vuonna 1955 perustama T:mi Talousmuovi Lehti & Kumppani, myöhemmin Talmu, alkoi valmistaa navettarakennuksessa muovisia taloustarvikkeita, kuten mukeja, viilikulhoja, kukkaruukun alusia ja solmionsuoristajia.

Pian Saloran kanssa tehtiin sopimus televisioiden ja radioiden pienten muoviosien valmistamisesta. Mukit väistyivät kovaäänispyörien, säätönappien ja kaiutinritilöiden tieltä. Sitten tuli tilaus mopedien muoviosista.

Lehden todellinen intohimo oli autoilu. Talmulaisilla oli tuttavia liikkuvassa poliisissa, ja kun laki ajoneuvojen heijastimista uhkasi tulla voimaan, poliisista kysyttiin, olisiko Talmussa halukkuutta ryhtyä miettimään turvavarusteeksi sopivaa heijastinmallia. Ja olihan sitä.

Talmussa ryhdyttiin oitis suunnittelemaan saksalaisen mallin mukaan prismaheijastavaa ajoneuvoheijastinta, joka sittemmin saikin viranomaisten hyväksynnän. Jokainen heijastinmuotin sadoista prismapinnoista piti erikseen hioa timanttitahnalla peilikirkkaaksi ennen valamista. Valmis heijastin peilasi toisen tienkäyttäjän ajovalot jopa 300 metrin päästä.

1960-luvun puolivälissä liikkuva poliisi alkoi olla huolissaan myös jalankulkijoiden näkyvyydestä syksyn ja talven pimeillä teillä. Tämäkin asia otettiin puheeksi Talmun kanssa. Eräänä päivänä vuonna 1965 tehdashallissa Arvi Lehti keksi liimata kaksi suorakaiteen muotoista ajoneuvoheijastinta yhteen ja varustaa kapistuksen ripustuskoukulla ja narulla. Maailman ensimmäinen jalankulkijaheijastin oli syntynyt. Alkuun nämä jalankulkijoiden heijastimet olivatkin muodoltaan suorakaiteita.

1970-luvun alussa Talmun vetovastuun otti Arvi Lehden poika Taisto. Samoihin aikoihin Talmun muottipiirtäjä ja suunnittelija Kalervo Suomela kehitti suositun lumihiutaleen muotoisen mallin. Vaikka jalankulkijaheijastimelle ei haettu patenttia, Lumikide mallisuojattiin.

Pian Lumikiteitä killui nuorison toppatakeissa. 1960- ja 1970-luku olivat heijastinkampanjoiden kulta-aikaa, ja Talmussa eivät kädet tahtoneet riittää, kun ajoneuvoheijastimien ja varoituskolmioiden tuotanto vei laajenevan yrityksen kapasiteettia. Siksi jalankulkijaheijastimien narujen solmimista teetettiin myös läheisen Halikon piirimielisairaalan potilailla palkallisena terapiatyönä. Työ oli kuulemma erittäin suosittua.

Vuonna 1983 Talmu myytiin ajoneuvojen valoja valmistavalle Hella Lightning Finlandille. Prismaheijastimia valmistaa nykyään laitilalainen Coreplast.

Vuoteen 2005 mennessä Talmun tekemien jalankulkijaheijastimien myynti oli jo yli 50 miljoonaa kappaletta. Heijastimia käytetään, kumma kyllä, vain Pohjoismaissa.




Astiankuivauskaappi

Ei patenttia

Työtehoseuran kotitalousosaston päällikön Maiju Gebhardin 1940-luvulla lanseeraama astiankuivauskaappi on monesti listattu merkittävimpien suomalaisten keksintöjen joukkoon. Keksinnön loistetta on tosin jonkin verran himmentänyt se, että yhdysvaltalainen Louise R. Krause patentoi miltei identtisen, tiskipöydän ylle asennettavan dish drying cabinetin Yhdysvalloissa jo vuonna 1932 patenttinumerolla 1860617.

Sattumaako? Vai varastiko Maiju Gebhard idean?

Koska kyseessä on kansallinen maineemme, tehdään asia heti selväksi: Gebhard oli ensin, ja siitä on mustaa valkoisella. Avatkaamme Gebhardin kirjoittama Pienviljelijän kotitalousopas, joka julkaistiin vuonna 1930. Kirja ilmestyi kaksi vuotta Krausen patenttia aiemmin.

Gebhard käy oppaassaan kohta kohdalta tyypillisen pientilan huone- ja kalustusjärjestelyitä ja ehdottaa niihin työn järkeistämistä edistäviä parannuksia. Yksi niistä on muuten keittiön alakaapin oveen kiinnitettävä roskis.

Ja sitten, sivulla 42, Gebhard kirjoittaa: ”Emännältä kuluu paljon aikaa myös astioiden kuivaamiseen ja siitä johtuvaan pyyheliinojen pesuun. Tässäkin suhteessa olisi ajateltava työnsäästöä. Voitaisiin valmistaa astiain kuivaamista varten erikoinen teline, joko pienempi astiainpesupöydällä pidettävä tahi suurempi seinään, astiainpesupöydän yläpuolelle kiinnitettävä kuivausteline. Nämäkään eivät ole vaikeatekoisia.”

Gebhardin laskelmien mukaan perheenäidin elämästä kului 30000 tuntia astioiden pesuun jakuivaamiseen. Jopa kolmasosa tästä oli kuitenkin säästettävissä, jos astiat kuivuisivat omin avuin. Kyseessä oli siis merkittävä työtehollinen parannus.

Astiankuivauskaapille ei ole koskaan haettu suomalaista patenttia. Työtehoseura alkoi valmistaa ja myydä kaappeja sekä niiden piirustuksia yleisölle vuonna 1944. Muutamaa vuotta myöhemmin Enso-Gutzeitin Tornatorin-tehtaat aloittivat astiankuivauskaappien teollisen valmistamisen.

Pian puiset lautasenpidikkeet korvattiin metallilankaisilla. Sellaisina ne ovat säilyneet meidän päiviimme asti.




Henrikssonin Patentti Lukko

Patentti FI7203

Sitä ei tule aina ajatelleeksi, mutta lukko on hyvin kulttuurisidonnainen asia. Ja Suomessa lukon kuuluu olla Abloy.

Alkujaan, vuonna 1919, lukko oli nimeltään Henrikssonin Patentti Lukko. Sen nerokkuus on lovettujen, pyöreiden haittalevyjen yhdistäminen lukkomekanismiin. Juuri haittalevyjen ansiosta lukolla on lukemattomia sarjoitusmahdollisuuksia, minkä lisäksi se on hyvin kestävä, sillä siinä ei ole lainkaan jousia, jotka voisivat kulua.

Ominaisuus teki lukkokeksinnöstä aluksi täysin murtovarman, sillä se ei anna tiirikoijalle lainkaan palautetta levyjen oikeasta asennosta. Sittemmin rosvot tosin keksivät, miten se avataan.

Lahjakas hienomekaanikko-oppilas, eiralaisen tehdastyöläisen poika Emil Henriksson sai vuonna 1907 idean lukosta, kun hän toimi konttorikoneiden korjaajakisällinä Helsingissä. Kassakonetta rassatessaan Henrikssonille tuli mieleen, että sen sylinterissä käytettyjen haittalevyjen periaate saattaisi toimia myös lukossa. Alkoi prototyypin suunnittelu.

Henriksson opiskeli maineikkaan helsinkiläisen hienomekaanikon Vilhelm Falck-Rasmussenin johdolla. Hän oli niin lahjakas, että vuonna 1910 hänet lähetettiin stipendillä opintomatkalle konttorikonemaa Saksaan. Henriksson otti lukkoprototyyppinsä mukaan ja sai matkalta vahvistusta sille, että keksintö olisi teollisesti hyödynnettävissä.

Vuonna 1918 Teollisuushallitukseen saapui patenttihakemus, ja tiirikoimattoman lukon patentti myönnettiin seuraavana vuonna. Sitä valmistamaan perustettiin Aktiebolaget Låsfabriken – Lukkotehdas Osakeyhtiö, josta sitten tuli Ab Lukko Oy.

Tehdas sijaitsi Helsingin keskustassa Salomoninkadulla. Mukana olivat johtaja Josef Nordqvist, insinööri Gösta Rosenberg sekä Finska Finansaktiebolaget. Henriksson, joka oli varpaitaan myöten hienomekaanikko, ei osallistunut yhtiön johtoon, vaan tuotekehitteli edelleen rakasta lukkoaan.

Yrityksen osakepääoma oli aluksi 20000 Suomen markkaa sekä 200 osaketta, joista 50 omisti keksijä Henriksson. Ne hän oli saanut palkkioksi siitä, että oli luovuttanut murtovarman lukkonsa patentin yhtiön käyttöön. Lisäksi Henrikssonille maksettiin kertakorvauksena 100 Suomen markkaa, joka olisi nykyrahaksi muutettuna 39 euroa 69 senttiä.

Seuraavana vuonna osakepääoma oli jo 1,2 miljoonaa Suomen markkaa, ja keväällä 1920 Sörnäisten rantatien varrelle perustettiin tehdas. Yrityksen johtajana toimi nyt liikkeissään riuska liikemies Birger Serlachius. Tähtäimessä oli kotimaan markkinoiden valloitus tuohon aikaan yleiseltä yhdysvaltalaiselta Yalen tappihaittalukolta.

Mutta lukkojen sarjatuotantoon hankitut koneet olivat kalliita ja lukkomarkkina auttamattoman konservatiivinen. Jo muutamassa vuodessa Abloy joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta pankin haltuun. Vuonna 1923 lukkopatentti sekä koneet myytiin Kone- ja Siltarakennus Oy:lle, josta tuli myöhemmin osa Wärtsilää. Nykyisin Abloy-lukkoja valmistaa ruotsalainen Asso Abloy. Niiden mekaniikka perustuu yhä Henrikssonin innovaatioon.

Emil Henriksson muutti Abloyn konkurssin jälkeen muutamaksi vuodeksi Turkuun. Vuodesta 1928 alkaen hän työskenteli hienomekaanikkona Helsingin yliopiston kemian laitoksella, jossa hän huolsi ja valmisti tarvittavia instrumentteja. Vapaa-aikanaan hän harrasti taidekirjoja ja vieraita kieliä, joita hän tarvitsi pystyäkseen lukemaan ulkomaista ammattikirjallisuutta.

Vuonna 1955, neljä vuotta ennen Henrikssonin kuolemaa, Apu-lehti teki jutun Abloy-lukon unohdetusta keksijästä. Henriksson asui tuolloin yksiössä Munkkiniemessä. Mustavalkoisessa valokuvassa hän istuu pöydän ääressä edessään laatikollinen vanhoja lukkoja. Taustalla näkyy pino ulosvientiä odottavia vanhoja sanomalehtiä.

Toimittaja kuvailee Henrikssonia olemukseltaan nuorekkaaksi ja luonteeltaan vaatimattomaksi ja huumorintajuiseksi. Hän leikittelee lukon kanssa vielä tovin, hymähtää sitten hiukan katkerana ja laskee keksintönsä lopulta eteensä pöydälle.




Äitiyspakkaus

Ei patenttia

Ensimmäiset äitiyspakkaukset jaettiin vähävaraisille äideille vuonna 1937. Sisältö vaihteli tarpeen mukaan: mukana oli muun muassa lakanoita kotisynnytystä varten, vanua ja sideharsoa, housuvaippoja ja ruokalappuja, joskus rahaakin.

Idea äitiyspakkauksesta on silti vanhempi. Jäljet johtavat berliiniläiseen lastensairaalaan, jossa professori Arvo Ylppö teki 1910-luvulla väitöskirjaansa ja toimi sittemmin osastonylilääkärinä. Saksassa äitiyshuolto oli jo tuolloin kehittynyttä. Neuvolan kaltaisia asemia oli toiminnassa jo 2000, ja lakiin oli säädetty kuuden viikon lepoaika synnytyksen jälkeen.

Saksassa Ylppö näki, miten vähävaraisille äideille jaettiin ensiapuämpäreitä, jotka sisälsivät kaikenlaista vauvan perushoitoon ja hygieniaan liittyvää tavaraa. Kun Ylppö palasi Suomeen vuonna 1920, hän toi tuliaisena avustuspakkaukseen sopivien tekstiilien kaavoja.

Mannerheimin lastensuojeluliitto alkoi Ilmi Hallsténin johdolla puuhata vähävaraisille vastasynnyttäneille äideille lainattavaa avustuspakettia, kiertokoria. Liiton Haminan-osasto laski liikenteeseen ensimmäisen kiertokorin vuonna 1922, ja muutaman vuoden päästä jo 180 paikallisosastoa oli toiminnassa mukana.

Vuonna 1930 Elanto alkoi jakaa vauvan hoitoon tarvittavaa tavaraa kummilahjana vastasyntyneille jäsenilleen. Kummilaatikosta olikin enää vain pieni askel valtiolliseen äitiyspakkaukseen, jota alettiin jakaa puutteenalaisille äideille vuonna 1937. Pakkauksen arvo oli aluksi 450 tuolloista Suomen markkaa, mikä vastasi noin kolmasosaa tehdastyöläisen kuukausipalkasta.

Vuonna 1942 tavarat alettiin pakata kehdoksi suositeltuun pahvilaatikkoon, ja vuonna 1949 äitiyspakkausta alettiin jakaa kaikille synnyttäjille neuvolakontaktia vastaan.

Kirjoitus on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 6/2017, joka keskittyy suomalaisiin keksintöihin. Lisätietoja lehdestä on osoitteessa HS.fi/teema

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Presidentti Niinistön mukaan keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen, Putinin kone laskeutuu pian – HS seuraa huippu­kokousta hetki hetkeltä, suora lähetys käynnissä

    2. 2

      Hullutteleva suomalaispoliisi pelmahti keskelle uusiseelantilaisen kanavan suoraa lähetystä Finlandia-talolla – ”Tämä Jouni varasti show’n”

    3. 3

      Elon Musk sanasodassa Thaimaan sankarisukeltajan kanssa: haukkui luolapoikien pelastajaa ”pedofiiliksi” – Sukeltaja harkitsee oikeustoimia

    4. 4

      Uutiskanava CNN vieraili Hakaniemen pommisuojassa katsomassa, miten Suomi valmistautuu ”Venäjän uhkaan”

    5. 5

      Presidenttien aamiainen Mäntyniemessä päättyi, Trump kehui Natoa ja Suomen vieraanvaraisuutta – ”Suomi on mahtava maa”

    6. 6

      Sauli Niinistö on malttanut olla neuvomatta isompiaan, ja se on yksi syy Trumpin ja Putinin tapaamiseen Suomessa – nyt Niinistö voisi myös korottaa ääntään

    7. 7

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    8. 8

      Tiesitkö? Näin äännät tasavallan presidentti Sauli Niinistön nimen oikein, jos amerikkalaista uutistoimistoa on uskominen

    9. 9

      Poliisi sulkee Presidentinlinnan ja Esplanadin ympäristöä liikenteeltä, vaikuttaa koko Helsingin keskustaan – lue ajantasainen tieto aikatauluista ja liikennejärjestelyistä tästä jutusta

    10. 10

      Unohtakaa Trump ja Putin – maailman todellinen suurvaikuttaja on lähes näkymätön änkyrimato

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    2. 2

      Presidentti Niinistön mukaan keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen, Putinin kone laskeutuu pian – HS seuraa huippu­kokousta hetki hetkeltä, suora lähetys käynnissä

    3. 3

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    4. 4

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    5. 5

      Kaliforniassa viikko sitten kadonnut nuori nainen löydettiin elossa – selvisi juomalla vettä jäähdyttimen letkun kautta

    6. 6

      Nobelisti Bengt Holmström selittää, miksi Trump tuntuu aidolta silloinkin, kun ei puhu totta, kun taas muut poliitikot tuntuvat teeskentelijöiltä, vaikka puhuisivat totta

      Tilaajille
    7. 7

      Kalasatamasta nousi valtava höyrypatsas – silminnäkijät kertoivat pamauksesta Hanasaaren voimalassa

    8. 8

      Osa Helsingistä eristetään tänään, joukko­liikenne pysähtyy paikoin täysin – kartta näyttää, miten liikenne järjestetään keskustassa

    9. 9

      Ilosaarirock ei osaa päättää, ollako rockfestari vai palvellako nuorisoa – Zara Larsson oli päälavalla hukassa, mutta pikkulavojen bändit pelastivat loppuunmyydyn lauantain

    10. 10

      Mitä Trumpin suosikki­kanava Fox kertoo Suomesta? ”Suomalaiset menevät naimisiin toisten suomalaisten kanssa, joten heidän yhteis­kuntansa on puhdas”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä pyöriminen kuormittaa ja vie keskittymiskyvyn – tämän jutun voit lukea vain ilman verkkoyhteyttä

    2. 2

      Kävin Elastisen kuntosalilla ja vaivaannuin suunnattomasti – Mitä vikaa on keskinkertaisuudessa?

    3. 3

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    4. 4

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    5. 5

      Kaikki loukkuun jääneet pelastettiin luolasta Thaimaassa, myös lääkäri ja sukeltajat pääsivät ulos – ”Emme tiedä, onko tämä ihme, tiedettä vai mitä”

    6. 6

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    7. 7

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    8. 8

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Grafiikka näyttää: Näin sukeltajat saattavat lapsia ulos luolastosta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Trumpin suosikkikanava Fox News kertoi kuopiolaisen pienpanimon oluesta ja kieltäytyi syömästä poroa – ”En voinut kajota Petteriin”
    3. Presidentti Niinistön mukaan keskustelu Trumpin kanssa oli monipuolinen, Putinin kone laskeutuu pian – HS seuraa huippu­kokousta hetki hetkeltä, suora lähetys käynnissä
    4. Kaupungin ääni on helikopterin läpsytys, poliisi opastaa presidenttibongareita parhaille paikoille – Lue tästä, miten ja millaisissa oloissa helteinen kaupunki valmistautui kohtaamaan kaksi superjohtajaa
    5. Näin kärkipoliitikot kommentoivat Trumpin ja Putinin tapaamista – Petteri Orpo tviittaili naisten oikeuksista ja ilmastonmuutoksesta: ”Olemme valinneet puolemme”
    6. Poliisi sulkee Presidentinlinnan ja Esplanadin ympäristöä liikenteeltä, vaikuttaa koko Helsingin keskustaan – lue ajantasainen tieto aikatauluista ja liikennejärjestelyistä tästä jutusta
    7. Hullutteleva suomalaispoliisi pelmahti keskelle uusiseelantilaisen kanavan suoraa lähetystä Finlandia-talolla – ”Tämä Jouni varasti show’n”
    8. Huippukokous sähköistää Helsingin – päivittyvä kuvakooste seuraa presidenttien tapaamista ja kaupungin kuhinaa
    9. Sauli Niinistö on malttanut olla neuvomatta isompiaan, ja se on yksi syy Trumpin ja Putinin tapaamiseen Suomessa – nyt Niinistö voisi myös korottaa ääntään
    10. Elon Musk sanasodassa Thaimaan sankarisukeltajan kanssa: haukkui luolapoikien pelastajaa ”pedofiiliksi” – Sukeltaja harkitsee oikeustoimia
    11. Putin saapuu pian Suomeen – Venäjän presidentti toivoo Trumpin tapaamisesta jatkoa MM-jalkapallon myönteiselle julkisuudelle
    12. Näytä lisää