Taivasalla

Liisa Louhela oli mukavuudenhaluinen päiväretkeilijä, joka jännitti yksinoloa pimeässä metsässä. Sitten hän nukkui sata yötä ulkona.

Etkö pelkää, että joku puukottaa telttakankaan läpi?

Tähän kysymykseen hailuotolainen Liisa Louhela, 32, sai vastata yhä uudelleen. Hän vietti vuoden aikana sata yötä ulkona, eri paikoissa teltassa ja taivasalla. Yksin ja seurassa.

Puukkoa Louhela ei pelännyt, mutta pimeä metsä ja kylmyys epäilyttivät. Ajatus ulkona nukkumisesta tuntui absurdilta, sillä hän oli tehnyt vain lyhyitä päiväretkiä.

Avopuolison heittämä idea kuitenkin kiehtoi. Vapaana kirjoittajana ja valokuvaajana työskentelevä Louhela oli kyllästynyt rutiineihinsa ja mukavuudenhaluunsa. Hän kadehti vaeltavia läheisiään, jotka hehkuttivat kokemuksiaan luonnossa.

”Ajattelin, että minusta ei olisi siihen. Lähdin liikkeelle nollasta”, hän sanoo.


Testiyön hän nukkui kotinsa lähellä seurassa. Sen jälkeen päätös oli selvä. Toukokuussa 2016 alkoi Louhelan elämän antoisin vuosi, jota hän valokuvasi ja raportoi blogiinsa.

Muut ihmiset reagoivat projektiin voimakkaasti.

Lähes puolet öistä Louhela vietti luonnossa kotisaarellaan, Oulun kupeessa Hailuodossa. Kaukaisin yö oli Pohjois-Norjassa.

Sukulaisvierailulla ja mökkireissulla yösijaksi valikoitui lähin retkipaikka, joskus lähimetsä tai pihapiiri. Latoja ja autiotupia ei hyväksytty, teltta ja laavu kylläkin.

Keskimäärin luontoöitä kertyi kaksi viikossa. Louhela saattoi ensin nukuttaa tuolloin parivuotiaan tyttärensä, etsiä yöpaikan kotisaarelta ja palata varhain aamulla.

Kun hän lähti kauemmaksi retkelle, kumppani huolehti lapsesta tai perhe telttaili yhdessä. Joskus mukana oli ystävä, mutta puolet öistä Louhela vietti yksin.

Hän oli kuvitellut, että yksinolo pimeässä metsässä olisi pelottavaa. Toisin kävi. Valoa heijastui aina jostain: kuusta, lumesta tai keinovaloista.

Muiden ihmisten pelkoja Louhela kohtasi jatkuvasti. Lannistajiksi hän alkoi kutsua niitä, jotka kauhistelivat esimerkiksi puukotusta ja kuoliaaksi jäätymistä.

Moni nainen kummasteli pienen lapsen äidin touhua. Miten lapsen käy, kun äiti painuu metsään?

Louhelaa reaktio hämmensi, ikään kuin vain nainen kykenisi hoitamaan lasta. Hän koki, että eron hetket tekivät kaikille hyvää. Projektin ansiosta myös perhe vietti aikaa luonnossa, ja lapsi vaelsi ensi kertaa kaksivuotiaana.

Valtaosa blogin palautteesta oli kannustavaa. Lukijat vinkkailivat toimivista yöpymiskohteista ja kiittelivät, kuinka olivat esimerkin avulla rohkaistuneet yöksi luontoon. Mutta osa närkästyi.

”Vanhemmilta miehiltä tuli kilpailuhenkisiä kommentteja, että kyllä hekin armeijassa olivat monta yötä ulkona, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut”, Louhela kertoo.

Heinäkuussa Louhelalta ilmestyi kirja Sata yötä ulkona – opas ulkona yöpyjälle (Maahenki). Siinä hän antaa vinkkejä muun muassa pelon kohtaamiseen ja varusteiden valintaan.

Ensi vaelluksella painava rinkka ja hyytävät yöt yllättivät Louhelan. Tilanne helpotti, kun rinkkaan tottui ja valitsi säähän sopivan makuupussin.

”Olin ajatellut, etten jaksa hiihtää pitkää päivää tai kävellä painavan kantamuksen kanssa viikkoa. Opin, että taukojen ja ravinnon avulla pystyn samaan kuin muutkin.”

Taivasalla makuupussissa yöpyminen oli tuntunut etukäteen oudolta, mutta lopulta juuri siitä tuli rakkainta. Luonto työntyi lähemmäs väreineen, tuoksuineen, tähtineen ja revontulineen.

Louhelan lempiyöpaikaksi tuli kuusen juurakko. Hän alkoi bongata nukkumakuusia: suuria, tuuheaoksaisia ja tuulensuojaisia, joilla oli tasainen alusta. Plussaa tuli tähtienkatseluaukosta oksistossa.

Makuupussin alla Louhela käytti kahta retkipatjaa. Pohjalle hän asetti talvisin eristeeksi laavukankaan tai avaruuspeitteen, joiden päällä oli helppo vaihtaa tamineita. Päänalusena toimi ilmatyyny.

Teltassa hän yöpyi sateella, kovalla tuulella ja pidemmillä vaelluksilla. Pakkasella se lämmitti lisää.


Talviöitä kertyi eniten, sillä viime vuonna lunta oli vielä toukokuussakin. Louhela oli jännittänyt niitä, mutta nukkuikin pakkasessa sikeästi. Horkassa hän paleli vain silloin, kun ei ollut syönyt kunnolla tai vaihtanut kuivia vaatteita ennen nukkumaanmenoa.

Ei Liisa Louhelakaan peloista vapaa ollut. Niissä toistui kuviteltu mielipuoli, joka sattuisi paikalle tappoaikeissa. Eläinten rapinat saattoivat laukaista mielikuvan.

”Vaikka sitä yritti järkeillä pois, se ilmestyi alitajunnasta aina uudelleen.”

Tosissaan Louhela pelkäsi vain kerran. Hän oli tarponut lumituiskussa kesämökkisaareen Kainuussa. Telttaa ei ollut mukana, joten hän yritti saada unta mökin terassilla.

Syrjäinen saari oli jo lapsena herättänyt Louhelan mielikuvituksen. Hän kuunteli mökin ääniä ja valvoi. Lopulta hän päätti alkaa kuvata ja lähti sisälle valmistelemaan kalustoaan.

Silloin ikkunan alta kuului ääniä. Pian äänet liikkuivat terassille. Louhela oli varma, että ulkona oli joku. Mutta kuka?

Nainen nappasi hädissään isänsä kirveen ja seisoi mökissä se kädessään. Sitten hän pakeni, ajoi 30 kilometriä vanhempiensa luo Suomussalmelle.

Kun hän aamulla palasi mökille, terassilla näkyi jälkiä.

Kärppä!

Louhela ymmärsi, että pelon vallassa oli hankalaa ajatella järkevästi. Sittemmin hän ei enää piitannut rasahduksista.

Hän tajusi ylipäänsä ajattelevansa vähiten, kun takana oli fyysisesti rankka retkipäivä. Energiaa ei riittänyt uhkakuviin.

”Huomasin, että jos aloin analysoida pelkäämistä makuupussissa yksin yöllä, loin itse tilanteeseen pelon.”

Louhela opetteli kohdistamaan ajatukset turvassa olemiseen. Aiempien onnistuneiden öiden muistelu auttoi, samoin pelon hyväksyminen: jos pelotti, sai pelätä.

Kavalinta on pelon pelko, Louhela tietää. Pahimmillaan se estää yöretkeilyn.

”Moni pelkää etukäteen sitä, että pelkää. Harvoin pelätään rationaalisesti, että juuri sinä yönä tapahtuisi oikeasti jotain.”

Eksyminen tai petoeläimet eivät Louhelaa arveluttaneet. Yleensä juuri ne pelottavat suomalaisia metsässä eniten, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Hänen mukaansa pelko ei noussut esiin tämänvuotisessa selvityksessä, jossa tutkittiin suomalaisten suhdetta ja tuntemuksia metsään liittyen. Sen tekivät Metsäyhdistys, Metsämuseo Lusto ja tutkimuslaitos Kantar TNS. Metsässä yöpymisestä ei tosin erikseen kysytty.


Selvityksestä ilmeni, että metsän käyttö sosiaalisena ajanvietteenä on lisääntynyt. Käsitys, jonka mukaan valtaosa suomalaisista viihtyisi metsässä yksin, kuuluu Kärkkäisen mukaan menneisyyteen.

”On paljon ihmisiä, jotka menevät metsään isossa joukossa ja nauttivat muiden kohtaamisesta siellä. On yllättävää, että siellä yövytään järjestetysti jopa tuntemattomien kanssa”, hän sanoo.

Asiantuntija myöntää, että taustalla voi olla juuri yksin yöpymisen pelko. Siitä Liisa Louhelakin kohtasi eniten ihmettelyä.

Louhela uskoo, että Bodominjärven telttasurma vuonna 1960 kummittelee edelleen monen mielessä. Puukon pelosta kyselivät etenkin iäkkäämmät ihmiset.

Louhela huomasi metsän pelottavan eniten niitä, joille se on vieras. Metsässä yöpyen metsä tulee tutuksi, hän kirjoittaa teoksessaan.

”Metsä oli turvallinen paikka tutustua pelkoon, koska siellä ei ole mitään pelättävää. Suomalainen metsä on varmaan maailman turvallisimpia paikkoja”, hän sanoo.


Ulkounien vuosi mullisti Liisa Louhelan elämän.

Hän oppi näkemään lähelle. Kotisaari Hailuoto näyttäytyi uudesta vinkkelistä, kun hän retkeili hiihtämällä sen ympäri. Synnyinseudulta Kainuusta löytyi luontokohteita, jotka hän oli aiemmin ohittanut.

Luonnossa aistit terästyivät. Louhela oppi havainnoimaan valoa, kasveja ja säätiloja. Miten niukasti sanoja kosteuden tai kylmyyden eri asteille olikaan, hän pohti. Hän hämmentyi tarkkuudesta, jolla kykeni paikantamaan esimerkiksi linnut puiden oksilla.

Vaikeinta oli päästä ulos kotiovesta. Jos tarkkaa suunnitelmaa ei ollut valmiina, mieli keksi tekosyitä kotiin jäämiselle. Siitäkin huolimatta, että Louhela ei koskaan katunut ulos lähtöään.

Luonnossa hän mietti, että kotona olisi luultavasti selannut Facebookia tai lukenut kirjaa. Lähtöpäätös tuntui oikealta, olo vapaalta ja elämä merkitykselliseltä. Tämänkin illan luonnossa hän sai kokea!

Nykyään Liisa Louhela liikkuu pimeässä metsässä vailla pelkoa. Hän oppi, miten paljon ajatuksiin, vireyteen ja elämänlaatuun voi itse vaikuttaa.

Siinä hän luottaa luontoon.

”Vaikka asiat menisivät miten tahansa, metsään voin aina mennä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    3. 3

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    4. 4

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    5. 5

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    6. 6

      Kiihtelysvaaran kirkko tuhoutui tulipalossa – ”Raunioita tässä jo sammutetaan”

    7. 7

      En haluaisi olla myrkyllinen mies, ja siksi tutkin itseni naistenlehden testissä

    8. 8

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    9. 9

      Jorma Ollila vastaa Siilasmaan kuvailemiin ongelmiin yhtiön johtamisessa – Väitteet ovat hänen mukaansa kärjistettyjä tai vääriä

      Tilaajille
    10. 10

      Jalkapallohuligaanit ryöstivät ja murhasivat säälittä – nyt heidän joukkueensa pelaa Mestarien liigassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Krp otti kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, myös Puolustusvoimat osallistui operaatioon – tämä etsinnöistä ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään päivän jälkeen

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    4. 4

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    5. 5

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    6. 6

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    7. 7

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    8. 8

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    9. 9

      Kokoomus hyökkäsi pääministeri Sipilää vastaan, Sipilä suuttui ja ryhtyi vasta­hyökkäykseen – Soini-äänestyksestä syttyneen riidan syy ilmeisesti väärin­ymmärrys

    10. 10

      Arjen Kamphuis lähti Norjaan melomaan ja katosi – hollantilaisen tietoturva-asiantuntijan kohtalo hämmentää poliiseja ja läheisiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp otti kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, myös Puolustusvoimat osallistui operaatioon – tämä etsinnöistä ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään päivän jälkeen

    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää