Sunnuntai

Anne Berner nousi taksiin ensimmäistä kertaa taksialan vapauttamisen jälkeen – Mutta aikooko hän jättää politiikan?

Liikenneministeri ei onnistunut tekemään vallankumousta, vaan sai aikaan pelkän mullistuksen. Mutta aikooko Anne Berner yhä jättää politiikan?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner istuu saumattoman multimodaalisen matkaketjun henkilökuljetuksiin tarkoitetun kulkuvälineen takapenkille.

Kulkuvälinettä kutsutaan myös taksiksi.

Tarkoitus olisi ajella Bernerin kanssa taksilla, sillä heinäkuun alussa tuli voimaan liikennepalvelulain toinen vaihe. Sen kuluttajan kannalta näkyvimmät muutokset koskivat takseja.

Taksialalta poistuivat hintasääntely, kuntakohtaiset taksilupakiintiöt, asemapaikkavelvoite, päivystysvelvoite ja ajovuorojärjestys.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tilalle tuli vapaa markkinatalous.

Berner puhuu kuitenkin mieluummin asiakkaasta.

”Taksiala on ollut hyvin viranomaisvetoinen. Olemme yrittäneet kääntää sitä aidosti asiakaslähtöiseksi”, Berner sanoo.

Omakohtaista asiakaskokemusta Ber­nerillä ei kuitenkaan vielä ole. Hän on nyt ensimmäistä kertaa taksissa lain voimaantulon jälkeen.

Berner kiinnittää turvavyön. Taksi suuntaa ministeriön ovelta Eteläesplanadia pitkin kohti Kauppatoria.


”Lähipiirini on käyttänyt taksia ja on aika innostunut. He kertoivat hintojen laskeneen”, Berner sanoo. Todellisia hintavaikutuksia on kuitenkin vielä ennenaikaista arvioida, sillä uudistus on ollut voimassa vasta runsaan kuukauden ja kesä on takseille hiljaista aikaa.

Joka tapauksessa taksit ovat olleet viime viikkojen puheenaihe. Berner kertoo, että kaikilla hänen tapaamillaan ihmisillä tuntuu olevan taksitarina. He kertovat hinnoista, palvelusta, kuskin suhtautumisesta uudistukseen. Nousevatko hinnat ruuhkahuipuissa? Kannattaako sopia matkasta könttäsummana vai käyttää taksamittaria?

Berner muistuttaa, että taksit ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaisuudesta. ”Ei ole hahmotettu, että lainsäädännössä on tapahtunut järjettömän suuri muutos, joka koskee koko liikennejärjestelmää.”

Liikennepalvelulaissa edellytetään, että eri liikennevälineet avaavat tietokantansa – esimerkiksi aikataulut, vapaan kapasiteetin ja hinnan, jotta kuluttajille voidaan tarjota eri liikkumismuotoja yhtenäisinä matkaketjuina.

Internetistä löytyy palveluntarjoajia, jotka myyvät kuluttajille yhtenä pakettina lentoliput ja majoituksen. Tarkoitus olisi, että samalla tavalla voisi yhdistää kaikki liikennemuodot: junat, laivat, linja-autot, taksit, vuokra-autot.

Se on se saumaton multimodaalinen matkaketju.

Berner ei kuitenkaan halua tässä haastattelussa puhua siitä eikä muistakaan digitaalisista unelmista. Bernerillä on kuulemma asiaa perusväylänpidon rahoituksesta.

”Kaikkein eniten kansalaispalautetta ministeriöön tulee teiden huonosta kunnosta”, Berner sanoo. Ihmisiä huolettaa teiden turvallisuus, talvikunnossapito ja siltojen kestävyys.

Mutta ennen kuin puhutaan kuoppaisista teistä, muistellaan hetki Bernerin ministerikauden alkua.

Ai mikä MaaS? Anne Berner ihmetteli tätä kesällä 2015, kun hänet oli valittu Juha Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi. Hän ei tiennyt liikennepolitiikasta mitään.

Hallitusohjelmastakaan ei apua herunut, sillä sen liikennelinjaukset olivat niukat. Perusväylänpidon rahoituksen lisäksi mainittiin liikenne palveluna – eli se MaaS, Mobility as a Service.

Siinä kaikki.

Berner ryhtyi ottamaan selvää liikenneasioista. Hän opiskeli ja kyseli. Hän keskusteli alan yritysten, asiantuntijoiden, virkamiesten, teknologiayritysten edustajien ja muiden maiden liikenneministerikollegoiden kanssa.

”Koko työhistoriani on pohjannut siihen, että otan selvää ja perehdyn asiaan, teen johtopäätökset ja sitten päätän. Tiedän aina, mitä päätöstä olen esittämässä, ja kannan siitä vastuun”, Berner sanoo.

Tämä on yritysjohtajan puhetta. Sillä sitähän Berner on. Hän on sukuyritys Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja hallitusammattilainen.

Politiikkaan hän tuli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa juuri niin kuin yritysjohtajan voi kuvitellakin tulevan. Hän kilpailutti kokoomuksen ja keskustan tarjoukset – ja keskusta voitti. Juha Sipilä otti ensimmäisen kauden kansanedustajan hallituksensa ministeriksi.

Ministerinä Berner pani tuulemaan siihen tahtiin, että omilla ja vierailla on ollut ihmettelemistä. Hän ei ollut poliitikko, joten muiden poliitikkojen oli hankala suhtautua häneen. Eikä se kansalaisillekaan helppoa ollut.

Tammikuussa 2017 Berner esitteli suuren liikenneuudistuksen, jossa Suomen väylät yhtiöitettäisiin liikenneverkkoyh­tiöön ja käyttäjät maksaisivat väylien käytöstä. Esityksestä nousi kova poru, ja se kaatui saman tien.

Bernerin mukaan teiden yhtiöittäminen on sittemmin ajatuksena haudattu pitkälle tulevaisuuteen.

Rohkeuden puutteesta Berneriä ei voi syyttää. Osaltaan sitä avittaa se, että hän on politiikassa vain käymässä. Bernerin ei tarvitse kerätä irtopisteitä äänestäjiltä.

Berner on yksiselitteisesti ilmoittanut, että istuu eduskunnassa vain tämän vaalikauden ja palaa sitten yrityselämään. Olen haastatellut Berneriä lukuisia kertoja ja aina kysynyt saman kysymyksen: ­Aiotko olla kevään 2019 eduskuntavaaleissa ehdolla?

Vastaus on tähän asti ollut aina sama: En.

Vaikka vallankumous teiden yh­tiöittämisen suhteen jäi tekemättä, kolmiosainen liikennepalvelulaki on silti melkoinen mullistus. Bernerin arvion mukaan laki on liikenteen digitalisoitumisen kannalta edistyksellisimpiä koko maailmassa. Ehkä edistyksellisin.

Ensimmäisenä maana maailmassa Suomi on poistanut esimerkiksi tie- ja vesiliikennelaeista määräykset siitä, että kuljettajan tai kapteenin pitää olla kulkuvälineen kyydissä.


Berner visioi, miten tulevaisuudessa itseohjautuva rekka tuo tavaraa satamaan. Siellä täysin automaattinen nosturi nostaa kontin rahtilaivaan, joka sitten kulkee autonomisesti Saksaan. Ihmisiä ei tarvita kuin jossain etävalvomossa.

”Se tehostaa toimintaa, mahdollistaa kapasiteetin maksimikäytön ja vähentää päästöjä”, Berner sanoo. Hän korostaa, että elinkeinoelämän pitäisi nyt rivakasti hyödyntää uuden lainsäädännön avaamia mahdollisuuksia.

”Heidän pitäisi ottaa tästä koppi.”

Mutta kuunnellaan, mitä asiaa ministeri Bernerillä on siitä perustienpidosta.

”Infran rahoitus nykymallilla on tullut tiensä päähän”, hän aloittaa.

Nykymallilla hän tarkoittaa budjettirahoitusta. Valtion budjetissa käsitellään seuraavan vuoden menoja, ja vaikka julkisen talouden suunnitelmassa tähtäin on pidemmällä, väylien pitkäjänteinen hoito ei Bernerin mukaan toimi.

Suomen teillä, rautateillä ja vesiväylillä on noin 2,5 miljardin korjausvelka, joka kasvaa noin sadalla miljoonalla vuosittain. Korjausvelka tarkoittaa sitä summaa, joka on aiemmin jätetty investoimatta väylien kunnossapitoon. Velka pitäisi jotenkin kuroa kiinni, sillä tiet rapistuvat.

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti talvella 12 vuoden ohjelmaa, jossa väyliä kunnostettaisiin 300 miljoonan lisärahoituksella vuosittain. Se ei ole helppoa. Kun siinä välissä ovat aina ne vaalit.

”Tällä hetkellä väylien kehittämishankkeisiin varatut lisärahat seuraavalle hallituskaudelle ovat olemattomat. Siis lähes nolla euroa”, Berner sanoo.

Korjausvelan ohella toinen Bernerin käyttämä termi on infran investointivelka. Sillä tarkoitetaan uusia väylähankkeita – kuten ohitus- ja moottoriteitä ja uusia ratayhteyksiä –, joihin olisi pitänyt takavuosina investoida mutta niin ei tehty.

Bernerin mukaan investointivelkaa olisi nyt joidenkin arvioiden mukaan peräti 14–17 miljardia euroa. Tuollaisia rahamääriä ei budjetista irtoa. Siksi pitäisi pikaisesti keksiä jotain uutta.

Bernerin mukaan ratkaisu olisi perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos. Infraan laitettavaa rahaa ei pitäisi miettiä kulueränä vaan investointina, josta saadaan taloudellista hyötyä.

”Ongelmana on se, että hyötyjät ovat usein vapaamatkustajia”, Berner sanoo.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uusi raideyhteys hyödyttää aseman lähellä olevien kiinteistöjen omistajia ja maanomistajia – mutta nämä hyötyjät eivät osallistu infran rahoittamiseen. He saavat arvonnousun ilmaiseksi.

Bernerin mukaan julkinen valta voisi perustaa esimerkiksi kiinteistönkehi­tysyhtiöitä, joilla hyödynnettäisiin asemanseutujen arvonnousu ja voitaisiin rahoittaa taas uusia infrainvestointeja.

Myös yksityistä rahaa tarvitaan huomattavasti enemmän mukaan investointeihin. Bernerin mukaan isoihin raidehankkeisiin voitaisiin perustaa hankeyh­tiöitä, joissa olisi mukana yritysten, eläkeyhtiöiden ja kuntien rahaa.

Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, joiden saavuttamisessa liikenteen päästöjen vähentämisellä on iso rooli. Berner ei usko, että pakko on oikea keino. Paras ratkaisu on digitalisaatio ja sitä kautta ihmisten käyttäytymisen muutos.

Berner ryhtyy pohtimaan, voisiko liikennepäästöille kehittää jonkinlaisen päästökauppajärjestelmän, jolla leikattaisiin päästöjä – mutta samalla voitaisiin tukea syrjäseutujen joukkoliikennettä.

Onko kyseessä jonkinlainen kepulainen juoni maaseudun tukemiseksi?

Berner tuntuu olevan kysymyksestä vilpittömän hämmästynyt.

”En osaa sitä noin ajatella.”

Taksi kääntää nokan takaisin kohti ministeriötä. Berner ryhtyy visioimaan kunnallisista jakamisautoista ja kutsupohjaisesta joukkoliikenteestä. Hän kertoo, miten dronet eli miehittämättömät lennokit tulevat mullistamaan kuljetusalaa.

Kun Berneriä kuuntelee, on vaikea kuvitella hänen luopuvan politiikasta ensi keväänä. Sen verran innoissaan hän on.

Pitääkö lupaus, että jätät politiikan?

”Kyllä se aika hyvin pitää.”

Ai aika hyvin. Onko siis aivan selvää, että et ole asettumassa ehdolle?

”En mä usko.”

Eli olet epävarma asiasta?

”Ei kyllä. Minä katson aina eteenpäin.”

Se on poliitikon vastaus.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    2. 2

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    3. 3

      Barack Obama puhuu torstaina Helsingissä ja lentää sen jälkeen heti pois – Bisnes­tapahtumaan tulossa massiiviset turvatoimet

    4. 4

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisin ratsaama Airiston helmi on ollut Paraisilla esillä lähinnä myönteisessä valossa, sanoo kaupungin­hallituksen puheen­johtaja

    8. 8

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    9. 9

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    10. 10

      Tuomas Hämäläinen täyttää sittenkin 30 vuotta, sillä pilkkikaveri pelasti hänet hukkumasta – ”Kaveria ei jätetä”, sanoo hengenpelastus­mitalin saava Timo Haapasalo

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    3. 3

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    6. 6

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    7. 7

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    8. 8

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    9. 9

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    10. 10

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää