Löytyykö pihaltasi oluen sielu? 1700-luvulla jokaisen talon piti kasvattaa humalaa, mutta nyt pienpanimot joutuvat tuomaan mausteen ulkomailta

Humalaa tarvitaan oluen maustamiseen. Parhaillaan Suomessa etsitään jalostukseen ja viljelyyn sopivaa kasvikantaa.

Rakennuskaaren seitsemännen luvun ensimmäinen pykälä kuuluu näin:

Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon.

Laki on tullut voimaan 1. tammikuuta 1734 – ja se on yhä voimassa. Jo silloin maanviljelijä Juha Kokkalan esi-isät viljelivät Tompurin tilaa Häppilän kylässä, joka kuuluu Virolahden vanhimpiin. Tila on ollut suvulla 1700-luvulta asti.

”Mutta oli se vissiin muutaman vuoden autiona, kun pikkuvihan aikana ne pisti koko talon porukan kylmäksi”, Kokkala kertoo.

Niillä hän tarkoittaa venäläisiä ja ruotsalaisia. Nyt Vaalimaan raja-asemalle on matkaa 30 kilometriä.

Pihapiirin nurkassa, mustavalkoisen kollikissan Eikan lempipaikassa, on matala kivimuuri, jonka vieressä kasvaa villi humalaköynnös.

”Niin se vaan joka vuosi siihen tulee”, Kokkala sanoo.

Kukaan ei tiedä, milloin humala on pihapiiriin istutettu. 1990-luvulla kuollut sukulaisnainen olisi ehkä osannut kertoa. Hän oli syntynyt vuonna 1900 ja oli aina kiinnostunut tilan kasveista.

”Mutta nyt se on pikkasen myöhästä mennä koputtelemaan.”

Humala kiinnostaa Kokkalaa, koska hän omistaa ystävänsä Mikko Suur-Uskin kanssa pienen panimon. Se täydentää tuloja, joita pelkkä viljely ei enää riitä tuomaan, vaikka tila onkin keskisuuri.

Panimo Takatalo & Tompuri on nimetty miesten tilojen mukaan, ja sen tuottaman oluen raaka-aineista 85 prosenttia tulee omilta pelloilta. Humala on kuitenkin tuontitavaraa, kuten kaikki suomalaisessa oluessa käytettävä humala.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan humalakasveja viljellään laajemmin vain neljällä tilalla. Tähän halutaan muutos. Pienpanimoiden sikiäminen on luonut mahdolliset markkinat kotimaiselle humalalle.

Viime vuonna Luke etsintäkuulutti näytteitä suomalaisten pihoilla, metsissä ja pelloilla kasvavista vanhoista humalaköynnöksistä. Nyt niitä tutkitaan, jotta löytyisi jalostukseen ja viljelyyn sopiva kanta.

Muitakin kokeita on käynnissä. Luke esimerkiksi tuki tänä vuonna humalan kasvihuoneviljelyä vanhassa Pyhäsalmen kaivoksessa. (Köynnös kasvoi komeasti, mutta humalakäpyjä ei vielä kerätty.)

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun valtiovalta pyrkii edistämään humalan viljelyä.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (1496–1560) oli olutmiehiä. Erityisen ihastunut hän oli hampurilaistyyppiseen olueen, jonka maku oli peräisin humalasta.

Se oli ongelma, koska kuningas oli kauppapolitiikassa Donald Trumpin linjoilla. Rahat piti saada pysymään kotimaassa. Ne eivät saaneet valua tuonnin myötä ulkomaille. Niinpä Kustaa Vaasa toi Saksasta olutmestarin Ruotsiin. Mestarin piti opettaa Ruotsille sekä oluen panemisen että humalanviljelyn taito.

”Ei se ihan yhdeltä mieheltä onnistunut”, sanoo historian professori Kustaa ­H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta. ”Vaadittiin raaempia pakkotoimenpiteitä.”

Humalan viljelystä tuli talonpojille pakollista. Jos humalasalkoja ei ollut vaadittua määrää, tuli sakkoja. Lainvalvontaa tehostettiin sillä uhalla, että jos nimismies ei sakottanut lakia rikkoneita, hän joutui itse maksamaan sakon.

Viljanviljely oli tietenkin kaikki kaikessa. Humalan lisäksi Vilkuna ei silti tiedä kovin monia muita kasveja, joiden viljelyä olisi samalla tavalla lain voimalla vaadittu:

Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan.

Ennen saksalaisen kauppiaskunnan levittäytymistä koko Itämeren alueelle­ olutta oli Suomessa ja Ruotsissa maustettu paikallisilla yrteillä.

Yksi suosituimmista oli suomyrtti. Mutta keskiajalla alkaneen tuonnin myötä muutkin kuin kuningas havaitsivat humalan ylivoimaisuuden oluen maustamisessa.

Kyse ei ollut vain mausta. Humala myös tappaa bakteereita, mikä teki oluesta usein turvallisemman juoman kuin vedestä.

”Sitä on aina korostettava, että se ei ollut yhtä vahvaa kuin nykyiset oluet. Vahvuus lähti kotikaljasta ja päätyi vahvimmillaan keskiolueen”, Vilkuna sanoo.

Olutta tosin juotiin valtavia määriä.

”Ei annettu seisoa sammioissa.”

Oluthifistely ei ole uusi ilmiö. Vilkuna kertoo, että 1700-luvulla Turun yliopistossa kirjoitettiin monia väitöskirjoja, joissa sivuttiin oluen valmistusta.

Siihen mennessä Kustaa Vaasan tavoite oli toteutunut ja humalanviljely oli levinnyt koko valtakuntaan. Kartanoissa oli erikseen humalatarhojen hoitajatkin. Kaupungeissa tarkastajat valvoivat oluen laatua.

1800-luvulla suomalaisen humalanviljely päättyi samasta syystä kuin oli alkanutkin, tuontiin ulkomailta.

Mutta satoja vuosia vanhat humalat kasvavat yhä pihoilla villeinä ja koristekasveina. Ne ovat odottaneet suotuisampia suhdanteita.

Kokkala istuu kuskin paikalle ja ajaa hiekkatielle. Vasemmalle jää Häppilän lakia, vanha merenpohja, josta metallinpaljastinten kanssa liikkuvat aarteenetsijät ovat löytäneet 1500-luvulta peräisin olevia rahoja. Nyt siellä laiduntaa Kokkalan vaimon hevonen.

Lakia olisi hyvä paikka humalistolle, mutta siinä viljelyä ei uskalla aloittaa. EU-tuet voisivat mennä.

Ollessaan rauhanturvaajana Kosovossa Kokkala matkusti Sloveniassa ja näki humalatarhoja. Traktorit mahtuivat ajamaan pitkien salkorivien välissä, mutta sadonkorjuu oli silti käsityötä. Sekin on yksi este suomalaisen humalanviljelyn tiellä: korjuu käsipelillä on kallista.

Tänä kesänä humalakokeilu ei vielä onnistunut. Kokkala on kiertänyt kesän olutfestivaaleja. Craft Beer Helsinki -tapahtumassa kävi paljon väkeä kyselemässä muodikkaita hapanoluita. Mä tykkään noist’ happamist’, et’ mitä sä suosittelet?

”Olen vähän erilainen myyntimies, niin sanon, että suosittelen kyllä ihan isoa tuoppia. Se on minun lempparijuoma.”

Kokkala on hiukan skeptinen kiihkeintä oluiden maistelutrendiä kohtaan. Usein hänelle tunnustetaan, että ”kun minä en tiedä näistä oluista mitään”.

”Kyllähän nyt jokainen osaa sanoa, onko se hyvää vai huonoa. Olut on tehty juotavaksi kuitenkin.”


Kokkala ja hänen yhtiökumppaninsa kutsuvat panimoaan Suomen junteimmaksi panimoksi. He tekevät perinteisiä oluita, mutta tietoisesti. Reseptit on suunniteltava niin, että niihin voi käyttää omia maltaita. Valikoimassa ei ole suosittuja ipa-oluita, jotka tehdään usein amerikkalaiseen aromihumalaan.

Kokkalan panimo ostaa humalansa ­Keski-Euroopasta pieneksi puristettuina pelletteinä. Ne näyttävät kissanruualta, mutta niissä on pistävä oluen tuoksu.

Ipa-buumin ansiosta Yhdysvallat ohitti pari vuotta sitten Saksan humala­tuotannossa. Humalan maailman­markkina­hinta oli hetken pilvissä, mutta on tullut nyt jo ylituotannon vuoksi alas.

Suomalaisesta humalasta ei ole kilpailemaan näillä markkinoilla, vaikka tuotanto saataisiin käyntiin. Tuotantovarmuus ja määrät eivät riittäisi. Mutta kotimaisuus ja paikallisuus voisivat olla markkinointivaltteja Suomen sisällä.

Historiasta tiedetään, että humala kyllä kasvaa Suomessa ja sitä on käytetty oluen valmistuksessa. Mutta millaisen oluen?

”Eihän kellään ole mitään tietoa siitä, miltä se olut on maistunut”, Kokkala sanoo.

”Sehän on voinut olla ihan täyttä kuraa.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Meksikon ruumisrekka­skandaali paisuu – vainajia onkin yli kolmesataa

    3. 3

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    4. 4

      Kaikki puhuvat ”toadista” Twitterissä, mutteivät ääneen, koska some suosii halpaa populismia – siksi se johtaa tyrannien nousuun, uskovat asiantuntijat

    5. 5

      Miten yhden laitteen hajoaminen voi rampauttaa koko Etelä-Suomen junaliikenteen? Massiivinen ongelma, selittää Liikennevirasto

    6. 6

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    7. 7

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    8. 8

      Kokoomuksen ja keskustan ministerit vakuuttavat tukeaan Soinille, mutta kaikki edustajat eivät pysy ruodussa – HS seuraa eduskunnan tapahtumia hetki hetkeltä

    9. 9

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    10. 10

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    9. 9

      Kokoomuksen ja keskustan ministerit vakuuttavat tukeaan Soinille, mutta kaikki edustajat eivät pysy ruodussa – HS seuraa eduskunnan tapahtumia hetki hetkeltä

    10. 10

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää