Ruotsissa kalatkin ovat isompia

Stipo Lipovac jahtaa Ruotsin suurinta kuhaa. Samoilla apajilla ovat ammattikalastajat. Hjälmarenjärveltä on saatu melkoisia ”mörköjä”, ja kaloja on paljon enemmän kuin aikaisemmin. Hjälmaren on esimerkki maan onnistuneesta kalastuspolitiikasta, josta Suomi voisi ottaa oppia.

Stipo Lipovac tempoo moottoriveneen kaasukahvaa edestakaisin kuin olisi suorittamassa taskuparkkeerausta järvenselällä. Toinen käsi kääntelee rattia, vapa ja jigi ovat telineessä. Silmät ovat nauliintuneet tuulilasiin kiinnitettyihin näyttöihin.

Tämä on vertikaalijigausta – suurten kalojen jahtia, jossa sekä viehettä että kalaa seurataan kaikuluotaimen näytöltä.

”Äh, hän liikkuu. Hän ei pitänyt siitä, että ilmestyimme hänen päänsä päälle.”


”Hän” on pulska kuha. Lipovac tahtoo saada suuren, Ruotsin suurimman.

Kaiku­luotain piirtää käyrää: kala sukeltaa, mutta palaa pian lempi­syvyyteensä neljään metriin. Karkuun pääsi.

Lipovacin kaiut seulovat Hjälmarenjärven tummaa vettä myös parikymmentä metriä oikealle ja vasemmalle. Kalat näkyvät mustalla ruudulla kuin tähtinä yötaivaalla. Pieniä valkeita tuikkeita.

”Onhan se aivan selvää, että kuhaa on nyt enemmän kuin ennen”, Lipovac sanoo, mutta lause jää kesken. ”Oi! Helkkari mikä mörkö tuolla pohjassa.”

Sitä hän ei lähde kiusaamaan. Liian syvältä nostettua kuhaa ei voisi tarvittaessa enää vapauttaa, koska paineenvaihdos vammauttaisi kalan. Jahti jatkukoon.


Hjälmaren on yksi Ruotsin viidestä suuresta järvestä. Se on myös esimerkki erittäin onnistuneesta kalastuspolitiikasta, josta Suomella saattaisi olla opittavaa.

Suomen tuore kalastusasetus oli askel Ruotsin suuntaan. Alamitat nousivat, vapaa-ajankalastajan verkkomäärää rajoitettiin, ja kalojen luonnollisen lisääntymisen tärkeyttä painotettiin.

Mallia sietäisi silti ottaa enemmänkin, sanoo Suomen kalatutkimuksen konkari, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hannu Lehtonen.

”Kyllä minä vähän olen kadehtinut ruotsalaisia kalastussäädöksiä”, Lehtonen toteaa.

Professorin mielestä Suomen kalapolitiikalle on leimallista, että ”rajoituksia ei meinata saada aikaan millään ilveellä”.

Ruotsissa toimet ovat nopeampia, sillä päätösvalta kuuluu yksin kalakantoja seuraavalle viranomaiselle. Täydet kalastuskieltoalueet ja -ajat sekä jalokalojen päiväkohtaiset saalisrajoitukset ovat yleisiä työkaluja suurilla järvillä ja merellä.


Suomessa paikallisilla kalastus­alueiden edustajilla on enemmän sanan­sijaa ja liikkeet ovat hitaampia. Lisäksi vapaa-ajan verkko­kalastus on huomattavasti yleisempää kuin Ruotsissa.

”Ruotsissa kalakannat pysyvät voimakkaampina ja rakenteeltaan terveempinä. Siellä on kaiken kokoisia ja kaiken ikäisiä kaloja”, Lehtonen kuvaa.

Professorin suosikkiesimerkki on juuri Hjälmaren.

Merikotka liitää ylitsemme, mutta me vahdimme näyttöjä. Tuuli vähän yltyy.

Jos Lipovacilla olisi kaksikymmentä vuotta sitten ollut käytössään samat vehkeet, olisi ruuduilla vallinnut pimeys. Kuhakanta oli henkitoreissaan. Harrastajien vavat eivät taipuneet, ja ammattikalastajilta oli menossa elanto.

Pohjamudista löytyi yhteinen tahto. Usein vapakalastajat, verkkokalastajat ja ammattilaiset riitelevät kalarajoituksista katkerasti. Kaikki olivat häviämässä, ja kaikilla oli mahdollisuus voittaa.

Vuosituhannen vaihteessa tehtiin rohkea päätös. Hjälmarenin kuhan alamitta nostettiin 45 senttiin ja kuhaverkkojen pienin sallittu solmuväli 60 milliin. Ne ovat suuria lukuja.

Suomessa vuonna 2016 voimaan tullut kalastusasetus nosti kuhan alamitan 42 senttiin jättäen kuitenkin Saaristomeren ammattikalastajille tämän vuoden loppuun asti 37 sentin alamitan.

Hjälmarenilla ammattikalastajat saivat saaliskiintiöt ja alkoivat suosia verkkojen ohella rysiä, joista alamittaiset kalat on mahdollista palauttaa elävinä.

Nyt nautitaan hedelmistä.

”Se on ollut valtava onnistuminen”, sanoo Ruotsin kalastussäännöistä vastaavan viranomaisen virkamies Håkan Carl­strand.

Hjälmarenin vuosittainen kuhasaalis kasvoi vuosien 1996–2000 keskimääräisestä 59 tonnista niin nopeasti, että vuosien 2000–2007 keskisaalis oli lähes kolminkertainen, 153 tonnia. Vuonna 2006 Hjälmarenjärvi sai kestävästä kalastuksesta todistavan MSC-sertifikaatin maailman ensimmäisenä sisävetenä.

Saaliiden kasvu selittyy lähes varmasti rajoituksilla eikä esimerkiksi sääolosuhteilla. Naapurijärvi Mälarenilla lisäys oli samalla aikavälillä mitätön. Samankaltaiset säännöt on otettu käyttöön myös muilla suurilla järvillä, ja tulokset alkavat näkyä.



”Hjälmarenin esimerkkiä on käytetty perusteluna myös muualla”, Carl­strand kertoo.

Parasta on tämä: Hjälmarenin kuhat eivät nykyään ainoastaan kasva suuremmiksi kuin ennen. Myös niiden määrä on moninkertaistunut.

Tähän on olemassa täysin looginen biologinen selitys. Veneessä keskellä Hjälmarenia saamme siihen kosketuksen.

Lipovac pudottaa jättijigiä kohti oikeaa syvyyttä. Kala on suoraan alapuolella.

Pari sekuntia ja pam, vapa taipuu jo! Peto kävi kiinni putoavaan syöttiin. Hiilikuitu vääntyy entistä ilkeämmälle mutkalle, kun vavan pää nykii kohti vettä.

”Kuha iskee tappaakseen”, Lipovac sanoo. ”Tähän tunteeseen jää koukkuun.”

Kela pyörii. Pintaan ilmestyy kullanruskeana kimmeltävä kylki, ja kalamies tarttuu haaviin. Hän hymyilee.

”Yleensä toimittaja veneessä on takuu siitä, että mitään ei tapahdu.”

Kyseessä on rajatapaus, Lipovac arvioi: noin 45 senttiä. Painoa on ehkä kilon verran, mutta sillä ei ole väliä. Kala pääsee takaisin kasvamaan.

Kuhalla on hyvät mahdollisuudet selvitä. Kala vapautettiin nopeasti, ja se tuli läheltä pintaa. Ensi vuonna alkukesästä se todennäköisesti kutee ensi kertaa elämässään. Se on juuri tullut siihen ikään. Ja vaikka se huomenna sattuisi uimaan ammattikalastajan rysään, pääsisi se vapaaksi sieltäkin.

Tässä juuri on asian ydin: kaikkien pitää ehtiä kutea. Vähintään kerran, mieluusti useammin.

Jos alamitta on liian matala, kalat tapetaan varhaisteineinä – ennen ensimmäistäkään lisääntymiskertaa. Tämä johtaa käänteiseen lajinjalostukseen. Vain kaikista kitukasvuisimmat yksilöt ehtivät kutea ennen alamitan täyttymistä ja saaliiksi joutumista. Nopeakasvuiset karsiutuvat pois. Koko populaatio kääpiöityy.

Samalla poikastuotanto heikkenee, kun suuria valioyksilöitä osallistuu kutuun yhä vähemmän. Suuret kuhamammat tuottavat valtavasti mätimunia, ja niiden munien laatu on parempi kuin pikkukuhilla.

”Isot kalat ovat kannan ylläpidossa aivan avainasemassa”, professori Lehtonen sanoo. Ruotsissa on Itämeren hauelle käytössä jo ylämitta: myös kaikista isoimmat kalat pitää vapauttaa. ”Uskon, että tulevaisuudessa ylämitat tulevat olemaan yhä tärkeämpi väline”, ruotsalaisvirkamies Carlstrand arvioi.

Ylämitat olivat mukana myös Suomen kalastusasetuksen ensimmäisessä versiossa, mutta lausuntokierroksen jälkeen ne otettiin laista pois. Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö olisi kyllä niitä kannattanut.

”On ihan turha lähteä syömään jotain kuusikiloista kuhaa. Ne on emokaloja”, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen. ”Sama koskee myös haukea.”

Kääpiöitymisestä puhuttaessa professori Lehtonen ottaa esiin Suomen Saaristomeren surullisen esimerkin.

Lehtosen mukaan Saaristomeren kuha on 37 sentin alamitan ja runsaan kalastamisen vuoksi pahasti kutistunut ja geneettisesti ”pilalla”. Saaristomeren kuhat tulevat sukukypsiksi yhä pienempinä.

Suomen sisävesien kuhakannat ovat juuri nyt pääosin runsaita taannoisten hellekesien ja säädösten edistysaskeleiden ansiosta, kertoo kalastotutkija Ari Westermark KVVY Tutkimus oy:stä.

Silti alamitan selvästi ylittäviä kuhia saadaan koekalastuksissa vähemmän kuin Ruotsissa.

Kuluneelta hellekesältä voi Wester­markin ensihavaintojen mukaan odottaa jälleen ”supervuosiluokkaa”, joka tuottaa runsaita saaliita kasvettuaan pyyntikokoon. ”Kyllä niitä vahvoja kantoja voi ja pitääkin hyödyntää. Pitää ottaa huo­mioon, että kuha kasvaa monissa järvissä huomattavan nopeasti.”

Saaristomerellä keskustelu on tulehtunut. Ammattikalastajat pelkäävät menettävänsä elinkeinonsa, jos alamittaa vuodenvaihteessa siirtymäajan jälkeen nostetaan. Vapaa-ajankalastajille kuhan alamitta nousi kerralla 42 senttiin koko maassa. Heitä turhauttaa, että kääpiökannasta on lähes mahdoton löytää mitat täyttäviä kaloja.

Ei muutos Hjälmarenillakaan helppoa ollut.

Lipovac ohjaa venettä kohti betonilaituria, joka on vehreän saaren suojaisassa poukamassa. Jossain ammuu lehmä. Olemme sopineet tapaamisen ammattikalastaja Anna Vesper Gunnarssonin ja hänen kalastajaisänsä Björn Erikssonin kanssa.

Lipovacia selvästi jännittää. Hän on nähnyt kaksikon järvellä rysiään kokemassa, mutta ikinä ei ole juteltu. Ammattikalastajat ja urheilukalastajat eivät aina Ruotsissakaan ole huippuväleissä.

Gunnarsson laukaisee tilanteen huiskuttamalla laiturilta jo kaukaa pinkissä New York -lippalakissaan. Isä on kumartunut rapumertojen ylle.

Tällä Hjälmarenin Valensaarella on eletty kalastuksesta 1560-luvulta asti. Menossa on 17. sukupolvi.

Eriksson muistaa hyvin ajat, kun kalaa ei vain tullut. ”Minä elin pitkään köyhyysrajan alapuolella. Ihmiset ihmettelivät, miten selviän.”

Hän alkoi veljensä kanssa puhua kor­keampien alamittojen ja suurempien silmäkokojen puolesta jo 1980-luvulla. Vielä 1990-luvullakin ehdotus kohtasi Erikssonin mukaan vanhan koulukunnan kalastajissa ”massiivista vastarintaa”. Jälkeenpäin kukaan ei ole tullut moittimaan.

Erikssonia naurattaa.

”Yksi, joka oli aivan totaalisesti vastaan, tuli äskettäin sanomaan, että ’oli se vaan helkkari vieköön hyvä, että me tehtiin se’.”

Eriksson näkee asenteiden muuttuneen. ”Ennen kalojen päälle tallottiin veneessä. Nyt poimimme alamittaiset heti rysästä pois. Niissä pienissä kuhissa on meidän tulevaisuus, ensi vuoden elanto.”


Suurkuhanmetsästäjä Lipovac kuuntelee hiljaa ja kunnioittavasti. Hän sanoo, että sama muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa myös vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Alamittoja kunnioitetaan, eikä kalaa oteta hyvinä syöntipäivinä veneeseen asti ylettömästi.

Sosiaalisen median ryhmissä näkyy kuvia lähinnä vapautettavista kaloista, ja vertaisten paine on suurta. Mitä jos joku tänä päivänä panisi foorumeillenne kuvan tapetusta alamittaisesta kuhasta? Lipovac pyöräyttää päätään.

”Hänet teurastettaisiin.”

Anna Vesper Gunnarssonilla on ollut raskas päivä, mutta kasvot ovat iloiset ja punakat ulkoilmasta. Hän on herännyt neljältä, nostanut 80 rapumertaa ja saanut niistä vaivaiset kymmenen kiloa rapua. Siellä ne taustalla muovilaatikossa rapisevat.

”Aina ei ole hauskaa”, hän kuittaa.
Kuhaa onneksi tulee rysistä hyvin. Rajoitusten ansiosta kalastuksella voi taas elää. Osittain juuri sertifioinnin vuoksi Hjälmarenin kuha on haluttua herkkua Tukholman ravintoloissa. Huutokaupassa isommista kaloista voi saada kymmenenkin euroa kilolta.
Gunnarsson kaivaa kumihousujen taskusta kännykän ja näyttää kuvia Facebook-sivultaan, jonka nimi on ”Hjälmarenin kalastaja Anna”.

Yhdessä kuvassa Gunnarssonin pieni poika katsoo läpinäkyvän jään läpi talviverkosta nousevaa suurta kuhaa. Päästä varpaisiin topatulla pojalla on laskettelulasit viimalta suojaamassa.

Äidin ilmeessä näkyy ylpeyttä.

”Lapset lähtevät aina mukaan ja sanovat, että mukavaa oli”, Gunnarsson kertoo. ”Mutta ehkä se johtuu siitä, että he haluavat esittää kilttiä äidin edessä.”

Lapset valitsevat aikanaan, haluavatko he olla Hjälmarenin kalastajien 18. sukupolvi. Gunnarsson ajatteli pitää huolen, että se ei jää kuhan määrästä kiinni.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lehti julkaisi karmivia yksityiskohtia: Sauditoimittajan epäilty surma kesti seitsemän minuuttia

    2. 2

      Maailmasta loppuu metalli, kun 80% puhelimista jää kierrättämättä – Syy on kuluttajien hölmö tapa, sanoo asiantuntija, jonka kanssa HS purki iPhonen ja tutki sen metallit

      Tilaajille
    3. 3

      Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin kirjamessut perui Kiuas-kirjakustantamon osallistumisen messuille – Kustantamon taustalla äärioikeistolaisista kommenteista tunnettu Timo Hännikäinen

    5. 5

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    6. 6

      Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – Oppositiostakin tukea hallituksen linjalle

    7. 7

      Donald Trump haukkui Stormy Danielsia Twitterissä hevosnaamaksi – ja ihmiset vetosivat heti presidentin vaimoon, jolla saattaisi olla ratkaisu

    8. 8

      Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa

    9. 9

      Poliisi: Huijarit hakivat pikavippejä yli 180 000 eurolla toisen ihmisen nimiin

    10. 10

      Ylisuorittajien ongelmat ovat ylellisyyttä – Minun on vaikea surra ihmisten puolesta, jotka ovat saavuttaneet elämässään liikaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylisuorittajien ongelmat ovat ylellisyyttä – Minun on vaikea surra ihmisten puolesta, jotka ovat saavuttaneet elämässään liikaa

    2. 2

      Sakot voi saada myös 24 tunnin paikalla, koska pysäköinninvalvojilla on salapoliisi­keinonsa – seitsemän kysymystä ja vastausta parkkikiekon käytöstä

    3. 3

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    4. 4

      Raaka joukkotappelu Konalassa keskellä kirkasta päivää: Kaksi epäiltyä tapon yritystä ja kaksi pahoinpitelyä – poliisi otti kiinni kuusi ihmistä

    5. 5

      Väkivaltainen exä tarkkaili kumppaniaan älyjääkaapin avulla – Älylaitteilla ja niiden vakoiluohjelmilla tehdään ankaraa lähisuhdeväkivaltaa, jossa rajana on vain mielikuvitus

      Tilaajille
    6. 6

      Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa

    7. 7

      Uusi löytö voi muuttaa historiankirjoituksen Pompeijin tuhon ajankohdasta – päivämäärä löytyikin kirjoitettuna seinään

    8. 8

      Tämä riemastuttava maalaus Donald Trumpista ja entisistä presidenteistä nousi koko internetin vitsin aiheeksi – eikä ihme, koska se on täynnä upeita yksityiskohtia

    9. 9

      Kokeile HS:n elvytyspelillä, osaatko painelu-puhalluselvytyksen

    10. 10

      Aku Louhimies väittää ohjauspestinsä kansainvälisessä sarjassa olevan katkolla Ylen toimittajan takia – Ohjaajan agentti: Toinen henkilö työskentelee nyt Louhimiehen jaksojen parissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    3. 3

      Verohallinto julkaisi Instagramissa kenties kaikkien aikojen kuivimman vitsin, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella

    4. 4

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    6. 6

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    7. 7

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    8. 8

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    9. 9

      ”Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi” – Elina Tuomesta tuli uupuvien opettajien ääni­torvi ja nyt hän sanoo, että Suomessa tehdään ihmis­oikeus­loukkauksia

      Tilaajille
    10. 10

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    11. Näytä lisää