Ruotsissa kalatkin ovat isompia

Stipo Lipovac jahtaa Ruotsin suurinta kuhaa. Samoilla apajilla ovat ammattikalastajat. Hjälmarenjärveltä on saatu melkoisia ”mörköjä”, ja kaloja on paljon enemmän kuin aikaisemmin. Hjälmaren on esimerkki maan onnistuneesta kalastuspolitiikasta, josta Suomi voisi ottaa oppia.

Stipo Lipovac tempoo moottoriveneen kaasukahvaa edestakaisin kuin olisi suorittamassa taskuparkkeerausta järvenselällä. Toinen käsi kääntelee rattia, vapa ja jigi ovat telineessä. Silmät ovat nauliintuneet tuulilasiin kiinnitettyihin näyttöihin.

Tämä on vertikaalijigausta – suurten kalojen jahtia, jossa sekä viehettä että kalaa seurataan kaikuluotaimen näytöltä.

”Äh, hän liikkuu. Hän ei pitänyt siitä, että ilmestyimme hänen päänsä päälle.”


”Hän” on pulska kuha. Lipovac tahtoo saada suuren, Ruotsin suurimman.

Kaiku­luotain piirtää käyrää: kala sukeltaa, mutta palaa pian lempi­syvyyteensä neljään metriin. Karkuun pääsi.

Lipovacin kaiut seulovat Hjälmarenjärven tummaa vettä myös parikymmentä metriä oikealle ja vasemmalle. Kalat näkyvät mustalla ruudulla kuin tähtinä yötaivaalla. Pieniä valkeita tuikkeita.

”Onhan se aivan selvää, että kuhaa on nyt enemmän kuin ennen”, Lipovac sanoo, mutta lause jää kesken. ”Oi! Helkkari mikä mörkö tuolla pohjassa.”

Sitä hän ei lähde kiusaamaan. Liian syvältä nostettua kuhaa ei voisi tarvittaessa enää vapauttaa, koska paineenvaihdos vammauttaisi kalan. Jahti jatkukoon.


Hjälmaren on yksi Ruotsin viidestä suuresta järvestä. Se on myös esimerkki erittäin onnistuneesta kalastuspolitiikasta, josta Suomella saattaisi olla opittavaa.

Suomen tuore kalastusasetus oli askel Ruotsin suuntaan. Alamitat nousivat, vapaa-ajankalastajan verkkomäärää rajoitettiin, ja kalojen luonnollisen lisääntymisen tärkeyttä painotettiin.

Mallia sietäisi silti ottaa enemmänkin, sanoo Suomen kalatutkimuksen konkari, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hannu Lehtonen.

”Kyllä minä vähän olen kadehtinut ruotsalaisia kalastussäädöksiä”, Lehtonen toteaa.

Professorin mielestä Suomen kalapolitiikalle on leimallista, että ”rajoituksia ei meinata saada aikaan millään ilveellä”.

Ruotsissa toimet ovat nopeampia, sillä päätösvalta kuuluu yksin kalakantoja seuraavalle viranomaiselle. Täydet kalastuskieltoalueet ja -ajat sekä jalokalojen päiväkohtaiset saalisrajoitukset ovat yleisiä työkaluja suurilla järvillä ja merellä.


Suomessa paikallisilla kalastus­alueiden edustajilla on enemmän sanan­sijaa ja liikkeet ovat hitaampia. Lisäksi vapaa-ajan verkko­kalastus on huomattavasti yleisempää kuin Ruotsissa.

”Ruotsissa kalakannat pysyvät voimakkaampina ja rakenteeltaan terveempinä. Siellä on kaiken kokoisia ja kaiken ikäisiä kaloja”, Lehtonen kuvaa.

Professorin suosikkiesimerkki on juuri Hjälmaren.

Merikotka liitää ylitsemme, mutta me vahdimme näyttöjä. Tuuli vähän yltyy.

Jos Lipovacilla olisi kaksikymmentä vuotta sitten ollut käytössään samat vehkeet, olisi ruuduilla vallinnut pimeys. Kuhakanta oli henkitoreissaan. Harrastajien vavat eivät taipuneet, ja ammattikalastajilta oli menossa elanto.

Pohjamudista löytyi yhteinen tahto. Usein vapakalastajat, verkkokalastajat ja ammattilaiset riitelevät kalarajoituksista katkerasti. Kaikki olivat häviämässä, ja kaikilla oli mahdollisuus voittaa.

Vuosituhannen vaihteessa tehtiin rohkea päätös. Hjälmarenin kuhan alamitta nostettiin 45 senttiin ja kuhaverkkojen pienin sallittu solmuväli 60 milliin. Ne ovat suuria lukuja.

Suomessa vuonna 2016 voimaan tullut kalastusasetus nosti kuhan alamitan 42 senttiin jättäen kuitenkin Saaristomeren ammattikalastajille tämän vuoden loppuun asti 37 sentin alamitan.

Hjälmarenilla ammattikalastajat saivat saaliskiintiöt ja alkoivat suosia verkkojen ohella rysiä, joista alamittaiset kalat on mahdollista palauttaa elävinä.

Nyt nautitaan hedelmistä.

”Se on ollut valtava onnistuminen”, sanoo Ruotsin kalastussäännöistä vastaavan viranomaisen virkamies Håkan Carl­strand.

Hjälmarenin vuosittainen kuhasaalis kasvoi vuosien 1996–2000 keskimääräisestä 59 tonnista niin nopeasti, että vuosien 2000–2007 keskisaalis oli lähes kolminkertainen, 153 tonnia. Vuonna 2006 Hjälmarenjärvi sai kestävästä kalastuksesta todistavan MSC-sertifikaatin maailman ensimmäisenä sisävetenä.

Saaliiden kasvu selittyy lähes varmasti rajoituksilla eikä esimerkiksi sääolosuhteilla. Naapurijärvi Mälarenilla lisäys oli samalla aikavälillä mitätön. Samankaltaiset säännöt on otettu käyttöön myös muilla suurilla järvillä, ja tulokset alkavat näkyä.



”Hjälmarenin esimerkkiä on käytetty perusteluna myös muualla”, Carl­strand kertoo.

Parasta on tämä: Hjälmarenin kuhat eivät nykyään ainoastaan kasva suuremmiksi kuin ennen. Myös niiden määrä on moninkertaistunut.

Tähän on olemassa täysin looginen biologinen selitys. Veneessä keskellä Hjälmarenia saamme siihen kosketuksen.

Lipovac pudottaa jättijigiä kohti oikeaa syvyyttä. Kala on suoraan alapuolella.

Pari sekuntia ja pam, vapa taipuu jo! Peto kävi kiinni putoavaan syöttiin. Hiilikuitu vääntyy entistä ilkeämmälle mutkalle, kun vavan pää nykii kohti vettä.

”Kuha iskee tappaakseen”, Lipovac sanoo. ”Tähän tunteeseen jää koukkuun.”

Kela pyörii. Pintaan ilmestyy kullanruskeana kimmeltävä kylki, ja kalamies tarttuu haaviin. Hän hymyilee.

”Yleensä toimittaja veneessä on takuu siitä, että mitään ei tapahdu.”

Kyseessä on rajatapaus, Lipovac arvioi: noin 45 senttiä. Painoa on ehkä kilon verran, mutta sillä ei ole väliä. Kala pääsee takaisin kasvamaan.

Kuhalla on hyvät mahdollisuudet selvitä. Kala vapautettiin nopeasti, ja se tuli läheltä pintaa. Ensi vuonna alkukesästä se todennäköisesti kutee ensi kertaa elämässään. Se on juuri tullut siihen ikään. Ja vaikka se huomenna sattuisi uimaan ammattikalastajan rysään, pääsisi se vapaaksi sieltäkin.

Tässä juuri on asian ydin: kaikkien pitää ehtiä kutea. Vähintään kerran, mieluusti useammin.

Jos alamitta on liian matala, kalat tapetaan varhaisteineinä – ennen ensimmäistäkään lisääntymiskertaa. Tämä johtaa käänteiseen lajinjalostukseen. Vain kaikista kitukasvuisimmat yksilöt ehtivät kutea ennen alamitan täyttymistä ja saaliiksi joutumista. Nopeakasvuiset karsiutuvat pois. Koko populaatio kääpiöityy.

Samalla poikastuotanto heikkenee, kun suuria valioyksilöitä osallistuu kutuun yhä vähemmän. Suuret kuhamammat tuottavat valtavasti mätimunia, ja niiden munien laatu on parempi kuin pikkukuhilla.

”Isot kalat ovat kannan ylläpidossa aivan avainasemassa”, professori Lehtonen sanoo. Ruotsissa on Itämeren hauelle käytössä jo ylämitta: myös kaikista isoimmat kalat pitää vapauttaa. ”Uskon, että tulevaisuudessa ylämitat tulevat olemaan yhä tärkeämpi väline”, ruotsalaisvirkamies Carlstrand arvioi.

Ylämitat olivat mukana myös Suomen kalastusasetuksen ensimmäisessä versiossa, mutta lausuntokierroksen jälkeen ne otettiin laista pois. Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö olisi kyllä niitä kannattanut.

”On ihan turha lähteä syömään jotain kuusikiloista kuhaa. Ne on emokaloja”, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen. ”Sama koskee myös haukea.”

Kääpiöitymisestä puhuttaessa professori Lehtonen ottaa esiin Suomen Saaristomeren surullisen esimerkin.

Lehtosen mukaan Saaristomeren kuha on 37 sentin alamitan ja runsaan kalastamisen vuoksi pahasti kutistunut ja geneettisesti ”pilalla”. Saaristomeren kuhat tulevat sukukypsiksi yhä pienempinä.

Suomen sisävesien kuhakannat ovat juuri nyt pääosin runsaita taannoisten hellekesien ja säädösten edistysaskeleiden ansiosta, kertoo kalastotutkija Ari Westermark KVVY Tutkimus oy:stä.

Silti alamitan selvästi ylittäviä kuhia saadaan koekalastuksissa vähemmän kuin Ruotsissa.

Kuluneelta hellekesältä voi Wester­markin ensihavaintojen mukaan odottaa jälleen ”supervuosiluokkaa”, joka tuottaa runsaita saaliita kasvettuaan pyyntikokoon. ”Kyllä niitä vahvoja kantoja voi ja pitääkin hyödyntää. Pitää ottaa huo­mioon, että kuha kasvaa monissa järvissä huomattavan nopeasti.”

Saaristomerellä keskustelu on tulehtunut. Ammattikalastajat pelkäävät menettävänsä elinkeinonsa, jos alamittaa vuodenvaihteessa siirtymäajan jälkeen nostetaan. Vapaa-ajankalastajille kuhan alamitta nousi kerralla 42 senttiin koko maassa. Heitä turhauttaa, että kääpiökannasta on lähes mahdoton löytää mitat täyttäviä kaloja.

Ei muutos Hjälmarenillakaan helppoa ollut.

Lipovac ohjaa venettä kohti betonilaituria, joka on vehreän saaren suojaisassa poukamassa. Jossain ammuu lehmä. Olemme sopineet tapaamisen ammattikalastaja Anna Vesper Gunnarssonin ja hänen kalastajaisänsä Björn Erikssonin kanssa.

Lipovacia selvästi jännittää. Hän on nähnyt kaksikon järvellä rysiään kokemassa, mutta ikinä ei ole juteltu. Ammattikalastajat ja urheilukalastajat eivät aina Ruotsissakaan ole huippuväleissä.

Gunnarsson laukaisee tilanteen huiskuttamalla laiturilta jo kaukaa pinkissä New York -lippalakissaan. Isä on kumartunut rapumertojen ylle.

Tällä Hjälmarenin Valensaarella on eletty kalastuksesta 1560-luvulta asti. Menossa on 17. sukupolvi.

Eriksson muistaa hyvin ajat, kun kalaa ei vain tullut. ”Minä elin pitkään köyhyysrajan alapuolella. Ihmiset ihmettelivät, miten selviän.”

Hän alkoi veljensä kanssa puhua kor­keampien alamittojen ja suurempien silmäkokojen puolesta jo 1980-luvulla. Vielä 1990-luvullakin ehdotus kohtasi Erikssonin mukaan vanhan koulukunnan kalastajissa ”massiivista vastarintaa”. Jälkeenpäin kukaan ei ole tullut moittimaan.

Erikssonia naurattaa.

”Yksi, joka oli aivan totaalisesti vastaan, tuli äskettäin sanomaan, että ’oli se vaan helkkari vieköön hyvä, että me tehtiin se’.”

Eriksson näkee asenteiden muuttuneen. ”Ennen kalojen päälle tallottiin veneessä. Nyt poimimme alamittaiset heti rysästä pois. Niissä pienissä kuhissa on meidän tulevaisuus, ensi vuoden elanto.”


Suurkuhanmetsästäjä Lipovac kuuntelee hiljaa ja kunnioittavasti. Hän sanoo, että sama muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa myös vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Alamittoja kunnioitetaan, eikä kalaa oteta hyvinä syöntipäivinä veneeseen asti ylettömästi.

Sosiaalisen median ryhmissä näkyy kuvia lähinnä vapautettavista kaloista, ja vertaisten paine on suurta. Mitä jos joku tänä päivänä panisi foorumeillenne kuvan tapetusta alamittaisesta kuhasta? Lipovac pyöräyttää päätään.

”Hänet teurastettaisiin.”

Anna Vesper Gunnarssonilla on ollut raskas päivä, mutta kasvot ovat iloiset ja punakat ulkoilmasta. Hän on herännyt neljältä, nostanut 80 rapumertaa ja saanut niistä vaivaiset kymmenen kiloa rapua. Siellä ne taustalla muovilaatikossa rapisevat.

”Aina ei ole hauskaa”, hän kuittaa.
Kuhaa onneksi tulee rysistä hyvin. Rajoitusten ansiosta kalastuksella voi taas elää. Osittain juuri sertifioinnin vuoksi Hjälmarenin kuha on haluttua herkkua Tukholman ravintoloissa. Huutokaupassa isommista kaloista voi saada kymmenenkin euroa kilolta.
Gunnarsson kaivaa kumihousujen taskusta kännykän ja näyttää kuvia Facebook-sivultaan, jonka nimi on ”Hjälmarenin kalastaja Anna”.

Yhdessä kuvassa Gunnarssonin pieni poika katsoo läpinäkyvän jään läpi talviverkosta nousevaa suurta kuhaa. Päästä varpaisiin topatulla pojalla on laskettelulasit viimalta suojaamassa.

Äidin ilmeessä näkyy ylpeyttä.

”Lapset lähtevät aina mukaan ja sanovat, että mukavaa oli”, Gunnarsson kertoo. ”Mutta ehkä se johtuu siitä, että he haluavat esittää kilttiä äidin edessä.”

Lapset valitsevat aikanaan, haluavatko he olla Hjälmarenin kalastajien 18. sukupolvi. Gunnarsson ajatteli pitää huolen, että se ei jää kuhan määrästä kiinni.
Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    2. 2

      Kalasataman harmaaksi haukutun Majakan viereen nousee kaksi valkoista torni­taloa – Poliitikot haluavat nähdä omin silmin, miltä talojen julki­sivu näyttää

    3. 3

      Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage

    4. 4

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    5. 5

      Trump: Sisäministeri Ryan Zinke jättää tehtävänsä

    6. 6

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    7. 7

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    8. 8

      Historiallinen päivä Ukrainassa: ortodoksinen kirkko irtautumassa Venäjän alaisuudesta yli 300 vuoden jälkeen

    9. 9

      Tuomioistuin Yhdysvalloissa julisti Obamacaren perustuslain vastaiseksi – Trump: ”Suurenmoinen uutinen”

    10. 10

      Näin Suomi nyt juo: Uusi alkoholi­laki ei räjäyttänyt myyntiä, ja suomalaiset sijoittuvat juoma­tavoiltaan ”enemmän Pohjois­maiden kuin Itä-Euroopan joukkoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    2. 2

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    3. 3

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    4. 4

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    5. 5

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    6. 6

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    7. 7

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    8. 8

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    9. 9

      Joidenkin nykyeurooppalaisten kallo on litistynyt, ja se vaikuttaa hieman myös aivojen suorituskykyyn – syynä ovat neandertalien geenit

    10. 10

      ”Miksi oikein kutsuit minua?” – Huuliltalukijat tulkkasivat Britannian Mayn ja EU:n Junckerin oudon sanavaihdon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää