Lapset jakavat salaista tietoa ystävien kesken

Suomessa lapset ovat aina viettäneet paljon aikaa keskenään. Mitä he silloin tekevät? Tutkijat haluavat nyt kuulla lasten ystävyydestä lisää.

Villen kotitalon ympäristöstä oli sodan jälkeen poistettu kymmenittäin räjähtämättömiä miinoja. Mutta niitä löytyi yhä vain lisää. Lapset juoksivat niiden päältä. Monia Villen koulukavereitakin kuoli.

Kerran kuoli neljä poikaa yhtä aikaa. Pojat olivat löytäneet ammuksen, ja yksi oli alkanut sitä rassaamaan. Ammus räjähti. Vain yksi poika, joka oli toisen takana, jäi henkiin.

”Kävin ruumishuoneella katsomassa niitä, kun ne vietiin hevosella sinne. Ne oli aivan repaleisia ne pojat”, muistelee Ville, vuonna 1932 Lapissa syntynyt mies.

Tällaistakin oli lasten ystävyys ennen. Kuolemaa kohdattiin enemmän kuin nyt.

Tutkijoita kiinnostaa nyt lasten ystävyyden historia.

Suomessa lapset ovat aina viettäneet paljon aikaa keskenään. Mitä lapset ovat tehneet, mikä oli hauskaa, ketä piti pelätä?

Lasten ystävyyden historiaa ei juurikaan ole Suomessa tutkittu. Siis sitä, miltä aika ilman aikuisia tuntui taaperosta, miltä murkusta?

Tätä selvittävät nyt tutkija Antti Malinen ja toimittaja Tuomo Tamminen. Malinen työskentelee Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksikössä. Hän on erikoistunut lapsuuden ja perhe-elämän historiaan. Tamminen ja Malinen julkaisivat viime vuonna yhdessä teoksen Jälleenrakentajien lapset (Gaudeamus, 2017).

Tutkijat ovat löytäneet arkistoista ystävyyden kuvauksia aina 1800-luvulta lähtien, muun muassa päiväkirjoista ja elämäkerta-aineistosta. He ovat myös tehneet haastatteluita.

Parhaillaan on meneillään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruu aiheesta. Siihen toivotaan myös nuorempien kokemuksia. Pääset vastaamaan siihen tästä.

Mikä erottaa sukupolvia? Ainakin dramatiikka. Vanhemmat ikäpolvet muistelevat hengenpelastuksia. Melkein jokainen on vetänyt kaverin järvestä tai tullut itse vedetyksi.

Yksi sai kaverin pelastamisesta palk­kioksi elämänsä ensimmäisen purukumin. Toinen joutui serkun pelastamisesta rangaistukseksi kitkemään kasvimaata, aikuiset panivat tapauksen hänen syykseen.

Suomessa on ollut vallalla sellainen arvomaailma, että lapsen pitää olla itsenäinen ja omillaan pärjäävä, kertoo Malinen. On haluttu, että lapset selvittävät itse asiansa.

Lapset ovat itse luoneet elämisen ja olemisen säännöt, Malinen sanoo. On ollut toverikuria, mutta myös kiusaamista. Ennen ajatus siitä, että kertoisi kiusaamisesta aikuisille, oli poissuljettu. Kanteluun suhtauduttiin kielteisesti.

Pojat selvittivät välejään nyrkkitappeluin. Pienempien piti läpäistä rituaaleja päästäkseen joukkoon, vaikkapa polttaa tupakkaa. Mitä rituaaleja nyt on?

Tytöillä piireihin pääsyyn ovat vaikuttaneet esimerkiksi vaatteet, uudet lapaset tai kengät. Joku muistaa sen häpeän, kun piti mennä kouluun vanhempien ompelemissa, vehnäsäkeistä tehdyissä vaatteissa, joissa näkyivät säkin punaiset tekstitkin: hienointa laatua.

Köyhyys myös yhdisti lapsia. 1920-luvun alussa syntynyt mies muistelee aikaa, jolloin hän asui ”kunnan elättinä” vieraassa perheessä. Isä oli metsätöissä, äiti kuollut ja kaikki sisarukset sijoitettu eri taloihin. Hänellä oli vain yksi ystävä. Naapurissa asuva toinen kunnan elätti.

Ystävyksillä oli vähän yhteistä aikaa, toisella pojalla teetettiin niin paljon töitä. Kunnes joku valitti pojan kohtelusta ja hänet siirrettiin muualle. Ennen lähtöä ystävykset tapasivat aitan takana. Eivätkä enää koskaan nähneet toisiaan.

”Aika moni pystyy yhä tavoittamaan lapsuuden tunteet, vaikka olisi kohonnut yhteiskunnassa miten korkeaan asemaan hyvänsä”, Tamminen sanoo.

Millaista lapsilla oli, kun leikittiin sotaa oikeilla taistelutantereilla? Voiko sota-ajan lasten pyssyleikkejä edes verrata rauhan ajan viidakko- ja länkkärileikkeihin? Tai videopeleihin?

Sodan jälkeen syntyivät suuret ikäluokat. Ilmapiiri oli turvaton. Kaupungeissa asuttiin ahtaasti ja lapset viettivät aikaa keskenään kadulla. Vielä 1970-luvullakin avainkaulalapsi löysi kerrostalon pihalta helposti kavereita.

Mutta korpimailla lapset ovat eläneet melkein eristyksissä. Vain koulussa tavattiin vertaisia.

”Suomessa on ollut paljon sellaisia lapsia, jotka ovat olleet hirvittävän vähän tekemisissä muiden lasten kanssa. He eivät ole koskaan oppineet leikkimään”, Tamminen sanoo.

Ennen lapset tekivät paljon töitä. Se oli kivaakin ja yhdisti lapsia. Pellavan loukutuksessa tytöt ja pojat saivat yhdessä valvoa yökaudet.

”Kyllä meillä oli silloin lystiä. Me tytöt lauloimme ja panimme pojat loukuttamaan, koska se oli niin raskasta”, muistelee nainen.

Missä ystäviä tavattiin, missä tutustuttiin ja seurusteltiin? Mitkä olivat lasten mielipaikkoja? Joku muisteli isoa kiveä, jonka päältä käytiin kakkimassa.

”Oikea aarreaitta” oli rakentamaton tontti, siellä oli sisiliskoja ja mansikoitakin, muistelee 1940-luvulla syntynyt nainen. ”Olimme päiväkausia siellä tontilla. Muistan vieläkin, missä kohtaa kasvoi mitäkin kukkia.”

Lapsilla on omat reviirinsä. Kaveripiiri määrittelee, mikä on missäkin iässä ja asemassa sallittua. Ystävät jakavat myös harmaata tietoa, jota aikuisilla ei ole.

”Muutot ovat aina raskaita lapsille, koska paikallinen tieto puuttuu”, Tamminen sanoo. On opittava, mistä kannattaa oikaista ja missä saa olla rauhassa.

Lasten muistoissa vilisee aikuisille vieraita nimityksiä. On Hill Street Hirvonen, lapsiinsekaantuja. Hullumies, joka ajoi lapsia takaa. Iso-Vesa uitti pipoja lätäkössä. Munaukkojen, siis itsensäpaljastajien, vakiopaikatkin tiedettiin.

Leikitään isää ja äitiä tai lääkäriä. Vakoillaan likkoja. Aina on tehty tutkimusmatkoja pelottaviin paikkoihin. Lapset tietävät, missä ovat puliukkojen majat.

Seikkaileminen on ehkä vähentynyt, miettii Tamminen.

Jännitys kuuluu kyllä lapsuuden tunnemaisemaan yhä. Nyt ehkä seikkaillaan kielletyille nettisivustoille.

Lapsilla on myös tunnesääntöjä: kaikkia tunteita ei saa näyttää. Milloin lapset alkoivat pelätä homoksi leimautumista? Ehkä sota-aikana. Suurten ikäluokkien muistoissa tuo ilmiö jo näkyy.

Usein ystävien kanssa ollaan vain. Se on jotain muuta kuin kodin ilmapiiri. Vuolaissa tarinoissa tunnelma on usein tärkein. Kun urheilijatytöt kisamatkalla ajelevat hotellin hissillä ylös alas, painelevat nappuloita ja nauravat.

Muistetaan, miten istuttiin vierekkäin ja vaihdettiin kiiltokuvia. Tai eväitä: ”Minusta tuntui, että minä sain aina enemmän, ja hän sanoi tuntevansa samoin.”

16-vuotias tyttö kuvaili vuonna 1945 kahta parasta ystäväänsä näin: ”Hilkan kanssa puhun aina kaikista ’syvällisistä’ asioista mutta Helmin kanssa ’hetkellisistä’ mieleenjohtumisista ja pienistä hauskoista ’sattumisista’.”

Ystävän kotoa voi löytyä myös aikuisia, joilla on iso vaikutus elämään.

Jos ihmisellä on ollut lapsena hyviä ystäviä, lapsuusmuistot ovat nostalgisia. Jos ei, voi tuntua siltä, että koko lapsuus on ollut lohduttoman yksinäinen, Malinen sanoo.

Joskus ystävyys kestää läpi elämän, kuten näillä naisilla:

”Minä olen ollut kolme ja hän kaksi, kun meidät on pantu samalle santaläjälle istumaan, ja edelleen olemme ystäviä.” Nyt he isoäiteinä muistelevat, mitä kaikkea silloin keksivät. ”Koskaan meillä ei ollut tylsää.”


Leikitäänkö? on SKS:n muistitietokeruu, johon toivotaan lapsuusmuistoja ystävyydestä. Ohjeet keruuseen osallistumiseksi löytyvät osoitteesta www.finlit.fi/leikitaanko.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Myös maailman vaikutusvaltaisin lehti hehkuttaa Oodi-kirjastoa – ”Torille!” arkkitehti Antti Nousjoki iloitsee

    2. 2

      Linnan juhlissa puvullaan huomiota herättänyt Elina Gustafsson kertoo saamastaan vihapuheesta: ”Olen oikeastaan kiitollinen”

    3. 3

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    4. 4

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    5. 5

      Venäjä lennätti kaksi strategista pommittajaa Venezuelaan

    6. 6

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    7. 7

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    8. 8

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    9. 9

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    10. 10

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    3. 3

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    4. 4

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    5. 5

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    6. 6

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    7. 7

      Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

    8. 8

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    9. 9

      Johanna Puro on viime kuukaudet paimentanut poliisia tutkimaan poikansa pyörän varkautta – ”Eikö poliisi itse osaa siirtää tiedostoa muistitikulle?”

    10. 10

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Ihminen syttyi tuleen Espoon keskuksen terveysasemalla

    11. Näytä lisää