Kadehdin roopesalmisia, ja se nipistää sielusta – kateus on onnellisen elämän jarru, ja nykyajassa se on puhjennut myrkylliseen kukkaansa

Nykyaika kannustaa himoitsemaan lähimmäisen saavutuksia, kirjoittaa kolumnissaan Pekka Vahvanen.

28.10.2018 2:00 | Päivitetty 28.10.2018 8:44

Mitä tuo paskiainen on tehnyt ansaitakseen kaiken.

Kateuden tunne valtaa kehon kokonaisvaltaisesti, se kouraisee kysymättä lupaa. Viheliäinen pistos lamaannuttaa rinnasta ilon, ja samalla pysähtyvät aivojen empatiatoiminnot.

Pian alkaa kuitenkin vastahyökkäys katkeruutta tuovaa tunkeutujaa vastaan. Ego ja järki muodostavat liiton: ne muistuttavat, missä kaikessa minä olen parempi, mitä minä olen saavuttanut ja mitä tulen saavuttamaan. Suhteuttamalla ja noitumalla vihollisen joukot saadaan poistumaan parhaimmillaan parissa minuutissa. Mutta joku partisaani jää aina linjojen taakse tekemään kiusaa, nipistämään sielua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai