Sunnuntai

Näin suomalaiset oppivat kierrättämään: jätepaperin keräyksestä sai kelloja ja karkkia

Yleinen tapa oli, että koululle hankittiin jätepaperia keräämällä televisio tai monistuskone.

Voi ei. Tietysti jätepaperia on kerätty Suomessa jo vaikka kuinka kauan.­ Minäkin muistan lapsuudestani sen mummon, joka kärräsi jätepaperia vanhan­aikaisilla puoliympyrän muotoisilla lastenvaunuilla. Ja ne värikkäät arvosetelit, joita jätepaperista sai.

Silti erehdyin kirjoittamaan jätteistä kertovaan juttuun (HS 11.11.), että paperinkeräys aloitettiin 1970-luvulla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lukijoilta on sadellut postia.

Alahärmäläinen mies opetteli lukemaan jätepaperikasassa kesällä 1957. Yhteiskoulussa he keräsivät paperia, siitä sai muutaman pennin kilolta. Keräyspaperilla hankituilla rahoilla koululle ostettiin muun muassa diaprojektori ja televisio.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lukija Kuopiosta vei monta kertaa mummon kanssa jätepaperia käsikärryillä tai vesikelkalla punnittavaksi osuuskaupan varastolle. Niistä maksettiin korvaus joko käteisenä kassalta nostettavaksi tai kuponkeina, joilla sitten myöhemmin voi ostaa kaikenlaisia kapineita, kuten kelloja, leluja, pöytähopeita tai vaikkapa englannin kielen Linguaphone-kurssin.

Paperinkeräyksen historia kertookin suomalaisten arjesta ja sen muutoksista.

Paperinkeräys on Suomessa toisen maailmansodan sivutuote, kertoo toimitusjohtaja Petri Aaltonen Paperinkeräys oy:stä.

Saksalainen puunjalostusteollisuus kärsi raaka-ainepulasta jo 1920–1930-luvulla. Suomesta kerättiin silloin jätepaperia kirjapainoilta ja paperitehtailta ja myytiin Saksaan.

Meillä pula raaka-aineesta alkoi näkyä talvisodan jälkeen. Metsä­yhtiöt perustivat vuonna 1943 yhteisen yrityksen hankkimaan jätepaperia kartongin materiaaliksi. Syntyi Jätekeskus,­ josta tuli myöhemmin Paperinkeräys oy.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Metsä­yhtiöt perustivat vuonna 1943 yhteisen yrityksen jätepaperin hankkimiseksi puhtaan raaka-aineen korvikkeeksi. Syntyi Jätekeskus,­ josta tuli myöhemmin Paperinkeräys oy.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt haluttiin kotikeräys­paperia, joten piti saada yksityiset ihmiset mukaan. Pula-aikana suurin houkutin olivat makeiset.

Yksi lukija muisteli Jäte-Joonas-karkkeja. Aaltonen tietää, mistä on kyse.

Vuonna 1947 järjestettiin koko maan laajuinen Jäte-Joonas-kampanja, jossa kymmenen kilon jätepaperilastia vastaan sai 50–100 grammaa karkkia.

”Kampanja veti hemmetin hyvin. Sen vuoden aikana kerättiin 5 400 tonnia paperia”, Aaltonen kertoo.

Määrät kasvoivat nopeasti. Pelkkä paperin varastointi ja lajittelu vaati uusia investointeja. Vuonna 1954 Helsingin Toukolaan, nykyiseen Ara­bianrantaan, nousi lajittelulaitos, joka oli suurin ja tehokkain koko Euroopassa. Seuraavat syntyivät Turkuun ja Tampereelle.
Systeemi toimi niin, että paperia kerättiin esimerkiksi ovelta ovelle kiertäen. Sitä ottivat vastaan yritykset, pienet ja isommat kaupat, kampaajat ja suutarit. Ne toimittivat paperin eteenpäin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi lukijoista muistelee, että Vallilassa paperia otti vastaan pilkekauppa eli klapikauppa, joka myi siis polttopuita. Asuntopulan takia alueella asuttiin parakeissa, hellahuoneissa, joita lämmitettiin puilla – tai paperilla.

Jos vei paperin keräykseen, annettiin vastineeksi vähän käteistä ja etuseteli haluttuihin­ tuotteisiin. Vaihtokauppa motivoi­ enemmän kuin raha.

Siitä sai painon mukaan pienen rahakorvauksen, mutta suurempi houkutin olivat lusikat, joita sai niin ikään kerätyn paperin painon mukaan, muistelee Helsingin Roihuvuoressa kasvanut lukija.

Kun elintaso kohosi, palkinnot paranivat. 1950-luvulla houkuttivat kellot, pöytähopeat ja Meccano-rakennussarja ja 1960-luvulla kielikurssit, Aaltonen listaa.

Lukijat muistelevat, että 1960-luvulla paperia keräsivät usein urheiluseurat, partiolaiset, kansanopistot ja ylioppilaskunnat. Oli yleinen tapa, että koululle hankittiin jätepaperia keräämällä televisio tai monistuskone.

Sitten tuli 1970-luku, eikä kupongeilla saaduilla tavaroilla enää ollut suurta merkitystä. Aika oli ajanut kampanjoiden ohi.

Jätepaperin keräys muuttui siihen erikoistuneiden yritysten hommaksi.

Yksityiset ihmiset jatkoivat jätepaperin kierrätystä – ilman palkkioita.

Aika muuttui. Paperinkeräykselle tuli uusia motiiveja.

Vuosi 1970 oli luonnonsuojeluvuosi, jolloin paperinkeräys oli paljon esillä. Vuonna 1979 jätehuoltolaki kielsi paperin käytön polttouuneissa. Vuonna 1980 kiinteistöjen roskapönttöjen viereen tuli paperille oma laatikkonsa.

Jätepaperin määrä kasvoi nopeasti.

Alkuun sitä käytettiin kartonkituotannossa, kun tehtiin laatikoita, kääreitä ja hylsyjä. Kierrätyspaperi yleistyi Suomessa vasta 1990-luvulla, jolloin se tuli myös sanomalehtiin.

Nykyisin tuottajavastuulaki velvoittaa paperiteollisuuden huolehtimaan jäte­paperin talteenotosta ja keräyspaperin hyödyntämisestä.

2000-luvulla jätepaperin määrä kääntyi laskuun. Suurin yksittäinen käänne tapahtui vuoden 2008 lamassa, kun mainostaminen ja painettujen lehtien käyttö väheni, Aaltonen kertoo.

Maailma digitalisoituu. Se vähentää graafisen paperin käyttöä. Sanoma- ja aikakauslehtiä, mainoksia, kopiopapereita ja painotuotteita tulee noin 5–8 prosenttia vähemmän joka vuosi. Jotkut siirtyvät digilehtiin siksikin, että tuskastuvat jätepaperin määrään.

Mutta kartonkien määrä kasvaa nettikaupan myötä.

Kulutus muuttuu. Paperinkeräys oy kierrättää nyt myös muovia, pulloja ja tietoturvamateriaaleja. Ensi vuonna se luopuu vanhasta nimestään ja siitä tulee Encore Ympäristöpalvelut oy.

Kun paperin käyttö vähenee, pitäisi keräysinto saada suunnattua muualle. Esimerkiksi muoviin. Mutta miten? Yksilöä lahjomalla? Vai ympäristösyillä?

Soinin kunnassa kokeillaan nyt koti­talouksien muovijätteen kierrätystä palkitsemalla kerääjiä rahalla tai yhteistyökumppaneiden tuotteilla.

Aaltonen uskoo järkeen. Kierrätyksellä pitää olla aidosti positiivinen arvo: paperin kuidun voi käyttää uudestaan jopa 5–6 kertaa. Se palvelee ympäristöä ja on taloudellisesti perusteltua.

Kaiken kierrätyksen kannalta on hyvä, että paperinkeräys sujuu niin rutiinilla.

Kuten Aaltonen sanoo: ”Se kuuluu suomalaisten dna:han.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poliisi epäilee nuorta miestä järjettömästä rynnistyksestä läpi Helsingin keskustan: Tuhosi omaisuutta kolmessa eri kohteessa, löytyi istumasta paloauton katolta

    2. 2

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus laittoi pisteen erikoiselle riidalle

    3. 3

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Internet on juuri nyt täynnä tästä kokoomuksen vaalimainoksesta tehtyjä pilaversioita – kokosimme kaikki parhaat

    6. 6

      Monet pojat harrastavat huonoa seksiä, koska eivät kuuntele tyttöjä, sanoo kehutun seksioppaan tehnyt kirjailija

    7. 7

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    8. 8

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    9. 9

      Tältä näyttävät VR:n konduktöörien ja veturinkuljettajien uudet vaatteet

    10. 10

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudulla

    2. 2

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    3. 3

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    4. 4

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    9. 9

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    10. 10

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    8. 8

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää