Mitkä olivat vuoden suurimmat puheenaiheet? Mitkä ongelmat tulivat silmille, mikä tieto muutti ajatteluamme ja sai meidät tekemään jotain toisin?
Valitsimme viisi maailmanlaajuista uutisaihetta, jotka iskivät tajuntaan juuri tänä vuonna – ja joiden seuraamista jatkamme ensi vuonna. Aiheet ovat sota, ilmastonmuutos, muovi meressä, #metoo ja teknologian piilovalta.
Teetimme aiheista jouluvillapaitoja. Rumista uutisista ”rumia” villapaitoja. Amerikkalaiset ja britit käyttävät rumia jouluvillapaitoja, räikeitä akryylineuleita, joissa on jouluaiheisia kuvia. Meillä vain aiheet ovat rumia, paidat ovat kotimaassa valmistettuja ja villaa. (Jutun lopusta löytyvät ilmastonmuutospaidan neulontaohjeet.)
Veimme villapaidat lahjaksi ihmisille, jotka ovat olleet nostamassa näitä uutisaiheita esiin ja luomassa ongelmiin ratkaisuja. Lahjan saivat Martti Ahtisaari, Elina Knihtilä, Heidi Lindén, Riku Rantala, Anne-Mari Pahkala, Outi Setälä, Mari Pantsar, Mona Moisala, Raija Koivisto, Mikko Hyppönen, Laura Kolehmainen, Sini Harkki ja Piia Elonen.
Tapaamiset olivat tunnelmaltaan lämpimiä ja iloisia. Vaikka ongelmat ovat suuria, globaaleja, syvälle juurtuneita ja kauaskantoisia, yhteinen tarkoitus on luoda toivoa.
Kysyimme kaikilta lahjan saajilta, mitä ongelmille pitäisi tehdä ja miten ne hoidettaisiin, jos maailma olisi täydellinen. Videoilla he kertovat vastaukset.
Sodasta tulee pitää mekkalaa
Teksti: Kaius Niemi HS
Kainalossani on paketti, jonka sisältä löytyy pommein kirjailtu punainen jouluvillapaita. Tätä erikoista tervehdystä on pian vastaanottamassa presidentti Martti Ahtisaari toimistossaan Etelärannassa.
Ruma villapaita on kuin toisinto pienestä käsin kudotusta matosta, jonka ostin muistoksi Afganistanin ja Pakistanin rajalta 23 vuotta sitten. Siihen oli kirjailtu geometristen kuvioiden sijasta tylysti pistooli, venäläisiä sotilashelikoptereita ja kiikaritähtäimen ristikko. Tuolloin Afganistanissa oli sodittu jo parikymmentä vuotta. Neuvostoliiton miehityksen ja sitä seuranneen sisällissodan hävitys oli ollut niin täydellistä, että sota oli löytänyt tiensä mattojenkin kuvastoon.
Kaius Niemi osti 23 vuotta sitten matkamuistoksi tämän maton.
Ahtisaari ottaa pommikuvioisen paidan vastaan uteliaana.
Rumat pommit ovat ajankohtaisia, sillä Jemenissä taisteleva liittouma tekee ilmaiskun keskimäärin 99 minuutin välein. Niistä kolmasosa osuu siviilikohteisiin.
Syyrian hallitus on puolestaan pudottanut kuluvana vuonna yli 3 500 tynnyripommia. Huhtikuinen Douman isku sisälsi ilmeisimmin kemiallisia myrkkyjä.
Tynnyripommeista vain yhden prosentin arvioidaan osuneen kapinallisten joukkojen asemiin. Lähes koko kuolettava lasti on pudonnut tavallisten asukkaiden päälle.
Päätoimittaja Kaius Niemi vei presidentti Martti Ahtisaarelle lahjaksi villapaidan, joka muistuttaa sotien kauhuista.
Mikä avuksi, rauhanvälitystyöstään Nobelin rauhanpalkinnon saanut Ahtisaari?
”Konflikteista tulee pitää mekkalaa. Ei niiden voida antaa vain mennä”, hän sanoo. ”Ilman huomiota on vaikeaa saada aikaiseksi kokonaisvaltaista ratkaisua esimerkiksi Syyriassa. Sen edellytys on rauhansopimus ja YK:n turvaneuvoston pysyvien jäsenten vankkumaton tuki pääsihteerille.”
Ahtisaaren mukaan ratkaisut lähtevät yksilöistä.
Sen takia hänen perustamansa Crisis Management Initiative -järjestö kiertää syksyisin Ahtisaari-päivien yhteydessä kouluissa kertomassa vuorovaikutustaitojen merkityksestä. Tavoitteena on tehdä konfliktien ratkaisusta kansalaistaito, joka on kaikkien opittavissa.
”Koulussa voi saada jo nuorena elinikäisen taidon olla sortumatta tyhjänpäiväiseen riitelyyn. Siellä opitaan myös ymmärtämään, että poliitikoilla on mahdollisuus ratkaista vaikeatkin asiat”, Ahtisaari sanoo.
Kun siis mekkalaa ja ratkaisukeskeisyyttä on riittävästi, maailmassa on mahdollista vaikuttaa myös jättimäisiin asioihin.
”Konfliktien estäminen ja vähentäminen tulee olla sellainen tavoite, josta pidämme huolta. Ratkaisujen avulla on mahdollista estää ennakolta se, että miljoonat ihmiset joutuisivat pakenemaan kotiseuduiltaan”, Ahtisaari sanoo.
Hänen mukaansa erityisen tärkeää on inhimillisyyden korostaminen ja auttaminen. Ei pommeja pakenevia yksilöitä voi pitää vastuullisina sodista. Joulun alla tämä tulee erityisesti mieleen, Ahtisaari toteaa.
Villapaidan äärellä Ahtisaari toistaa useita kertoja olevansa ylpeä suomalaisesta ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskuntamallista.
”Demokratian, koulutuksen ja tasa-arvon myötä ihmisillä on mahdollisuus kunnolliseen elämään. Eivätkä ne ole yksin pohjoismaisia arvoja, vaan globaaleja arvoja. Toivoisin jokaisen YK:n jäsenvaltion niitä noudattavan.”
Katso videolta presidentti Martti Ahtisaaren toiveikkaat vastaukset.
Nyt ahdistelun uhreja kuunnellaan
Teksti: Jutta Sarhimaa HS
Tänä vuonna puhumattomuuden muuri murtui. Sen mursi #metoo. Seksuaalisen ahdistelun uhrit alkoivat nousta esiin.
Oikeasti #metoo syntyi jo aiemmin. Ihmisoikeusaktivisti Tarana Burke perusti vuonna 2006 Me Too -nimisen järjestön, jonka tehtävä oli auttaa ahdistelun ja hyväksikäytön uhreja. Lokakuussa 2017 näyttelijä Alyssa Milano kehotti kaikkia ahdistelun uhreja twiittaamaan ja lisäämään mukaan #metoo.
Alkoi liikehdintä, jota voi luonnehtia kulttuuriseksi vallankumoukseksi. Valta-aseman väärinkäytökset eri aloilla tulivat julkisuuteen. Sen seurauksena yksittäiset ahdistelijat joutuivat astumaan alas asemistaan.
Muutos hallitsi koko vuotta 2018.
Suomessa #metoo-liikkeen merkittävimpiä hahmoja on näyttelijä Heidi Lindén, joka tuli esiin kokemuksineen. Aiemmin ihmiset saattoivat hänen mukaansa ajatella, että ahdistavista kokemuksista puhuminen on vaivaannuttavaa tai uhrin leima häpeällinen.
Tänä vuonna tilanne kääntyi päälaelleen. ”Jokaisella on enemmänkin velvollisuus kertoa väärinkäytöksistä ja puuttua niihin.”
”Oi, tämä on hieno, kerta kaikkiaan”, sanoi Elina Knihtilä ja veti paidan päälleen.
Näyttelijä Elina Knihtilä toivoo, että uhrien asema on vuoden 2018 aikana ainakin helpottunut, kun ongelmista on vihdoin voinut puhua ääneen. Hän on elokuva- ja televisioalan tasa-arvoyhdistyksen Wift Finlandin puheenjohtaja.
Useilla eri aloilla teetettiin tasa-arvoselvityksiä ja luotiin uusia toimintaohjeita. Ne eivät saa jäädä homehtumaan nettisivuille, vaan ne on pidettävä keskustelussa koko ajan, Knihtilä muistuttaa.
Seksuaalinen ahdistelu ja vallan väärinkäyttö eivät kuitenkaan rajoitu vain työelämään. Siksi #metoo-liikkeeseen liittyy paitsi lähisuhdeväkivallan kitkeminen, myös kansalaisaloite raiskauksen määritelmän muuttamisesta suostumusperustaiseksi. Se saavutti marraskuussa tarpeeksi allekirjoituksia, jotta se etenee eduskuntaan.
”On ensisijaisen tärkeää, että yhteiskuntamme kantaa vastuuta näistä asioista myös korkeimmalla mahdollisella tasolla,” Knihtilä sanoo.
Tänä vuonna monien miesten silmät avautuivat ensi kertaa näille tapahtumille. Niin sanoo toimittaja Riku Rantala. Ensi vuonna on luotava katse ”systeemiin”, joka mahdollistaa tällaisen käytöksen. Mikä vika on yhteisöissämme, työpaikoissa ja kouluissa, kun ahdistelu on voinut jatkua, ja miten sille pannaan stoppi?
Joulukuun Kuukausiliitteessä Tellervo Koivisto kiitti #metoo-liikettä. Hän uskoo sen jo muuttaneen ihmisten käyttäytymistä Suomessa, jossa kähmintä on ollut Koiviston sanoin ”maan tapa”.
On korkea aika oppia uusille tavoille.
Katso videolta, mitä hyvää näyttelijä Elina Knihtilä, näyttelijä-ohjaaja Heidi Lindén ja toimittaja Riku Rantala näkevät #metoon saaneen aikaan.
Vuoden sana on mikromuovi
Teksti: Anna-Stina Nykänen HS
Se iski tajuntaan tänä vuonna. Muovien päätyminen meriin. Olihan valtamerien suuria roskapyörteitä kauhisteltu, mutta nyt syntyi halu toimia. Ihmiset janoavat keinoja muoviroskan vähentämiseksi ja kierrättämiseksi.
Miksi juuri tänä vuonna? Miten nämä käännekohdat syntyvät?
Joitakin vuosia sitten uutiset kertoivat, että istuminen on vaarallista. Yhtäkkiä toimistoissa alettiin tehdä töitä seisten. Uusittiin kalusteetkin sitä varten. Harvoin terveysvalistus saa ihmisiä näin muuttamaan rutiinejaan – ja sitten yksi uutinen tekee kaiken.
Eihän se niin voi olla. Kansan täytyy olla ajatukselle kypsä.
Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala kehui, että lahjapaita on laadukas ja leikkisä. Ja mikä parasta, se on tehty Suomessa.
Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala kuuli vuonna 2014 Milanossa, että seuraava trendi on merien muovijätteen kierrätys kankaisiin. Vuonna 2016 hän suunnitteli tällaisesta materiaalista puvun kansanedustaja Emma Karille (vihr) Linnan juhliin. Tänä vuonna puku otettiin Kansallismuseon kokoelmiin. Se kertoo jotain olennaista tästä ajasta.
Taide ja muoti ovat usein edellä aikaansa. Pahkala osasi odottaa, että kansakin kohta herää. Ruokaan liittyviä ongelmia oli ratkottu jo pitkään. Muovin vuoro tulisi sen jälkeen, hän arveli. Ja oikeassa oli.
Arkeen ei mahdu montaa muutosta yhtä aikaa.
Nyhtökauraa jonotettaessa vasta päiviteltiin jätepyörteitä.
Nyt kuka tahansa osaa sanoa, että merissä on kohta enemmän muovia kuin kalaa. Sitran johtaja Mari Pantsar muistuttaa, että se on slogan, jonka brittiläinen kilpapurjehtija Ellen MacArthur otti käyttöön nähtyään omin silmin roskan määrän.
Tuolla yhdellä lauseella on Pantsarin mukaan ollut iso merkitys siinä, että muovin kierrätykseen on herätty.
Merien roskaantumista tutkiva Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta nostaa esiin toisen nimen, Richard Thompsonin. Brittiprofessori herätti maailman ajattelemaan mikromuovia.
Tuo yksi sana teki tänä vuonna läpimurron. Muovikassi voi päätyä valaan mahaan, mutta mikromuovi päätyy ihmiseen. Muovi meressä ei ollutkaan etäinen aihe, se tuli iholle ja sisuksiin.
Onneksi kansan lisäksi heräsivät myös rahoittajat. Thompsonin mielestä vastuu on tuotesuunnittelussa. Ehkä muovikatastrofiin keksitään ratkaisu.
Katso videolta, mitä neuvoja muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala, Sitran johtaja Mari Pantsar ja merten roskaantumista tutkiva Outi Setälä antavat muoviongelman ratkaisemiseksi.
Teknologian piilovalta paljastui karusti
Teksti: Antti Tiainen HS
Tänä vuonna valkeni karu totuus. Teknologialla on paljon sellaista valtaa, jota emme omassa arjessamme huomaa. Tylyjä uutisia tuli eteen monelta eri taholta.
Aivotutkijat alkoivat varoitella, että kaiken muun tekemisen jatkuvasti keskeyttävät älylaitteet voivat tehdä meille myös pahaa. Pahimmillaan ne vievät meiltä kyvyn keskittyä ja olla aidosti läsnä sekä pilaavat yöunemme.
Aivotutkija Mona Moisalan mukaan älylaitteiden ja niiden sovellusten valmistajat ovat hioneet tuotteensa niin koukuttaviksi, että ”ne ovat kuin karkkia aivoillemme”.
Lisäksi ne ovat koko ajan käden ulottuvilla.
Eikä tässä kaikki.
”Ei ollenkaan niin ruma kuin etukäteen pelkäsin”, sanoi Mona Moisala villapaidasta.
Havahduttiin myös siihen, että tekoäly tekee entistä useammin päätöksiä puolestamme. Sekään ei ole hyvä, koska emme yleensä tiedä, mihin päätökset perustuvat ja miten teknologiat niiden taustalla toimivat.
Tämä huolestuttaa VTT:n johtavaa tutkijaa Raija Koivistoa, koska tekoäly voi tehdä myös vinoutuneita ja täysin vääriä päätöksiä.
Ja vielä kolmas huoli. Viimeistään tänä valtavien tietovuotojen ja Facebook-skandaalien vuonna ihmiset ällistyivät siitä, miten valtavasti netin teknologiajätit keräävät meistä tietoa. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on valmis julistamaan, että yksityisyytemme on kuollut. ”Meidän sukupolvemme on sössinyt ihmiskunnan yksityisyyden. Google tuntee sinut paremmin kuin kukaan muu. Se on aika huima ajatus.”
Monet Piilaakson isot nimet alkoivat julkisesti varoitella ihmisiä palveluista, joita ovat itse olleet luomassa.
Käänne on tapahtunut.
On opeteltu käyttämään kännyköitä uudella tavalla, ruvettu poistamaan sosiaalisen median sovelluksia ja pitämään puhelimet poissa makuuhuoneista.
Moisala vaatii sovellusten ja älylaitteiden kehittäjiltä vastuuta. Heidän pitäisi tehdä läpinäkyväksi se, miten meitä ohjaillaan.
Samaa sanoo Koivisto: kun tekoälyjärjestelmät leviävät viranomaisten käyttöön, niiden on oltava nykyistä eettisempiä ja läpinäkyvämpiä, tai muuten koko demokratia on uhattuna.
Toukokuussa tuli voimaan EU:n tietosuoja-asetus eli gdpr. Sen vaikutuksia on vaikea vielä arvioida, mutta ainakin se antaa kaikille oikeuden pyytää yrityksiltä itsestään kerättyjä tietoja ja velvoittaa kertomaan, jos tietoja on vuotanut muualle.
Ne ovat hyvät ensiaskeleet irti teknologian piilovallasta.
Katso videolta, mitä teknologian piilovalta meille tekee aivotutkija Mona Moisalan, F-Securen Mikko Hyppösen ja VTT:n Raija Koiviston mielestä.
Nuoriso herätti ilmastotoivon
Teksti: Minttu Mikkonen HS
Puolan Katowicessa on meneillään tärkeä kansainvälinen ilmastokokous, mutta jo nyt tiedetään, että vuosi 2018 ei valitettavasti jää historiaan siitä, että maailman johtajat päättivät vihdoin ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan.
Maailma kirjaimellisesti paloi: kuumuus, kuivuus, metsäpalot, hurrikaanit ja tulvat kertoivat eri puolilla maapalloa siitä, että ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuussa julkistama raportti puolestaan kertoi, että jo 1,5 asteen lämpenemisellä on kohtalokkaita ja peruuttamattomia seurauksia ihmisille ja luonnolle.
Olisi paljon aihetta epätoivoon. Uskon silti, että vuosi 2018 jää historiaan ilmastotoivon heräämisestä. Toivo ei johdu poliitikoista, vaan nuorista ihmisistä. Tarvitsemme esikuvia, jotka osoittavat, että yhdenkin ihmisen teoilla voi olla merkitystä.
Sellainen esikuva on 15-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Hän aloitti elokuussa koululakon. Hän istuu joka perjantai Ruotsin parlamenttitalon edessä ja vaatii poliitikkoja noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta, johon Ruotsi ja kaikki muut maailman maat ovat sitoutuneet.
Gretan esimerkki on innostanut nuoria kaikkialla maailmassa. Australiassa tuhannet opiskelijat ovat lakkoilleet ja osoittaneet mieltä ilmastoskeptistä hallitusta vastaan. Gretan kanssa istutaan perjantaisin myös Eduskuntatalon edessä.
Laura Kolehmainen sai jouluvillapaidan, joka muistuttaa ilmastonmuutoksesta.
Helsinkiläinen oikeustieteen ja maailmanpolitiikan opiskelija Laura Kolehmainen, 25, käynnisti muutama viikko sitten Ilmastoveivi 2019 -kampanjan. Se vaatii Suomen poliitikoilta kunnianhimoa ensi vuonna, kun Suomella on EU:n puheenjohtajana kokoaan suurempi valta vaikuttaa maailman ilmastopolitiikkaan. Kampanjassa on mukana jo pari sataa vapaaehtoista aktiivia, vaikka se avataan virallisesti vasta 17. joulukuuta.
Lokakuussa hollantilainen vetoomustuomioistuin määräsi historiallisessa oikeudenkäynnissä Hollannin hallituksen noudattamaan nykyistä kunnianhimoisempia päästöleikkauksia. Oikeusjutun voittajia olivat ne lähes 900 kansalaista, jotka haastoivat valtion oikeuteen ympäristöjärjestö Urgentan kanssa ensi kertaa vuonna 2015. Samanlaisia oikeudenkäyntejä on vireillä monessa muussakin maassa.
Poliitikot huomio: tämä liikehdintä ei mene pois, vaikka katsoisitte toiseen suuntaan.
Mitä ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä ensi vuonna? Videolla Ilmastoveivi 2019 -kampanjan Laura Kolehmainen, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja HS:n ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen kertovat.
Haluatko neuloa oman ilmastonmuutosvillapaidan? Tästä linkistä löytyy sen neulontaohje.