Olisin ollut käytettävissä

Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso ei kelvannut Tampereen yliopiston rehtoriksi. Valtataistelu oli niin raju, että yliopistoyhteisön toipuminen kestää vielä pitkään. Avuksi on palkattu konsultteja. He jakoivat tutkijat leopardeihin, kotkiin ja karhuihin.

Kun Liisa Laakso kolme vuotta sitten valittiin Tampereen yliopiston rehtoriksi, hän kertoi Aamulehden haastattelussa synestesiastaan.

Synestesia tarkoittaa aistihavaintojen yhdistymistä. Laakso näkee sanat väreinä.

Miten näet sanan yliopisto?

”Yliopisto on vaalean oranssi”, Laakso sanoo. Sanan aloittava Y-kirjain näyttää kuulemma oranssilta, mutta sävy vaalenee sanan loppua kohden. Viimeinen o-kirjain on lähes valkoinen.

”Minusta on outoa ajatella sanojen ja ajatusten olevan mustavalkoisia”, Laakso sanoo.

Laakso palkattiin rehtoriksi edistämään Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymistä uudeksi säätiöyliopistoksi.

Se on ollut värikäs prosessi.

Riitaa on ollut uuden yliopiston nimestä, strategisesta johtamisesta, tietojärjestelmistä, rahasta, identiteetistä ja vaikka mistä. Yhdistyminen on ollut kaatua moneen otteeseen. Valituksia on tehtailtu hallinto-oikeuteen, oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Helmikuussa yliopistojen työntekijät ja opiskelijat marssivat ulos vastalauseena esitykselle uuden säätiöyliopiston johtosäännöstä, jonka katsottiin murentavan yliopiston itsehallintoa. Päätösvallan katsottiin siirtyvän liiaksi Teknologiateollisuudelle, Kaupan liitolle ja muille säätiön yritysrahoittajille.

Liisa Laakso syytti julkisuudessa yli­opiston väliaikaisen hallituksen tekemää johtosääntöesitystä laittomaksi.

”Tässä viedään räikeällä tavalla valtaa yliopistoyhteisön itsensä valitsemalta elimeltä”, Laakso sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Johtosääntöesitystä korjattiin, ja yli­opistojen yhdistyminen on lopulta toteutumassa. Uuden yliopiston nimi on Tampereen yliopisto. Se aloittaa toimintansa 1. tammikuuta.

Tampereen yliopistosta tulee Helsingin yliopiston jälkeen Suomen toiseksi suurin korkeakoulu. Opiskelijoita on 35 000 ja työntekijöitä 5 000. Kokonaisuuteen kuuluu myös Tampereen ammattikorkeakoulu, josta yliopistojen yhteenliittymä omistaa enemmistön.

Uutta Tampereen yliopistoa ei kuitenkaan johda Liisa Laakso. Ei johda, vaikka hänellä on rehtorisopimusta jäljellä pari vuotta. Ja hän olisi ollut myös käytettävissä rehtoriksi.

”Minua ei pyydetty hakemaan. Se oli selvä viesti siirtymäkauden hallitukselta, että minua ei siihen tehtävään haluttu.”

Tampereen yliopiston uudeksi rehtoriksi valittiin Mari Walls, joka toimi aiemmin Luonnonvarakeskuksen pääjohtajana.

Liisa Laakson työhuone löytyy Tampereen yliopiston päärakennuksen toisesta kerroksesta. Käytävälle on ripustettu pitkä rivi yliopiston entisten johtajien potretteja. Vielä löytyy paikka Laakson muotokuvalle, mutta sen jälkeen seinä on täynnä.

Eipä enempää tilaa tarvitakaan, sillä Laakso on viimeinen nykymuotoisen Tampereen yliopiston rehtori.

Tampereen yliopiston historia juontaa juurensa Yhteiskunnalliseen korkeakouluun, joka toimi aikoinaan Helsingin Kalliossa Franzéninkadulla. Tampereelle se muutti vuonna 1960.

”Tampere on Suomen johtava yhteiskuntatieteellinen yliopisto”, Liisa Laakso sanoo.

Hän myöntää olleensa asiasta eri mieltä toimiessaan dekaanina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Tampereen merkitystä Laakson mukaan kuitenkin nostaa se, että yhteiskuntatieteiden suhteellinen asema siellä on niin vahva. Helsingin valtiotieteellinen jää yliopiston muiden vahvojen tiedekuntien varjoon.

Siitä kertoo muun muassa se, että valtiotieteilijä on toiminut Helsingin yli­opiston rehtorina viimeksi vuosina 1931–38. Silloin virkaa hoiti valtio-opin professori K. R. Brotherus.

”Se johtuu ehkä siitä, että yhteiskuntatieteilijät ovat keskustelevia ja kriittisiä”, Laakso sanoo.

 

”Se on tahra Helsingin yliopiston historiassa.”

Kun Liisa Laaksolle selvisi, että rehtoripesti ei jatku Tampereella, hän pyrki Helsingin yliopiston rehtoriksi. Laakso pääsi valintaprosessissa kolmen kärkeen, mutta ei tullut valituksi. Rehtoriksi nimitettiin kaupunkiekologian professori Jari Niemelä.

Laakso kirjoitti Tampereen ja Helsingin rehtorivalinnoista blogikirjoituksen, jossa hän ihmetteli valintaprosesseja. Tampereella haku hoitui salamyhkäisesti rekrytointikonsulttien avustamana. Helsingissä prosessi oli avoimempi, mutta oli siinäkin erikoisuutensa.

Laakso halusi selityksen sille, ettei tullut valituksi, ja pyysi jälkikäteen ­ansiovertailun nähtäväkseen. Vertailussa annettiin perusteluksi väite Laakson puutteellisista talousjohtamisen taidoista, vaikka asiasta ei ollut hakuprosessin aikana kysytty mitään.

Laakso harkitsi valittamista valinnasta tasa-arvovaltuutetulle. Sittemmin hän on todennut, ettei prosessi sittenkään kannata. Se olisi ollut pitkä eikä kuitenkaan muuttaisi lopputulosta.

Helsingin yliopiston johdossa – kanslerina tai rehtorina – ei ole koskaan ollut naista.

”Se on tahra Helsingin yliopiston historiassa. Se on häpeällistä”, Laakso sanoo.

Rovaniemeltä kotoisin oleva Liisa Laakso, 57, kirjoitti lukiossa pitkästä matematiikasta laudaturin. Matemaattis-luonnontieteelliset aineet olisivat olleet mahdollisia ja kuvataiteetkin kiinnostivat, mutta hän päätyi opiskelemaan valtio-oppia ja maailmanpolitiikkaa.

Syynä oli anarkismi. Laakson kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin heräsi lukioaikana kesäkurssilla Paltamon kansalaisopistossa. Yksi luento käsitteli anarkismia. Laakso alkoi pohtia valtion merkitystä ja olemusta.

”Yhteiskunnan vakaus on olennainen asia. Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, sairaudet ja digitalisaatio, edellyttävät osaamista ja tutkimusta, mutta tieto ei auta, jos yhteiskunnat romahtavat”, Laakso sanoo.

Gradunsa hän teki Libanonin kriisistä ja väitöskirjansa Zimbabwen vaikeasta demokratiakehityksestä. Hänet nimitettiin vuonna 2004 Jyväskylän yliopiston kansainvälisen kehitystyön professoriksi. Vuonna 2008 hän hoiti Helsingin yliopistossa maailmanpolitiikan professuuria.

Hallintouralle Laakso päätyi sattumalta. Syksyllä 2009 hän sattui valtio-opin laitoksen kahvihuoneessa keskustelemaan erään kollegansa kanssa tulevan dekaanin valinnasta. Kollega kannusti Laaksoa hakemaan paikkaa.

 

”Yliopistot voivat paremmin, yliopistoyhteisöt huonommin”

Laakso aloitti Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina 1. tammikuuta 2010. Samana päivänä tuli voimaan uusi yliopistolaki.

Se oli se laki, jota silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) hehkutti ”fantastiseksi”.

”Se on parasta, mitä suomalaiselle yliopistosektorille on tapahtunut sen jälkeen kun ne on perustettu”, Katainen totesi puheessaan keväällä 2009. Kataisen mukaan yliopistot saavat lisää autonomiaa, ne saavat keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

”Fantastinen juttu!” Katainen toisteli.

Laakso on seurannut aitiopaikalta yliopistolain vaikutuksia ensin dekaanina Helsingissä ja sitten rehtorina Tampereella.

Miten fantastinen laki on ollut?

”Yliopistolla on tapahtunut isoja muutoksia, kun tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet”, hän sanoo.

Hyvää Laakson mukaan on se, että yliopistot ovat oppineet hoitamaan talouttaan ja hallintoaan tehokkaammin. Tuottavuus on parantunut.

”Ja sitten kriittisempi kommentti”, Laakso sanoo. ”Vuorovaikutus yliopistojen johdon ja henkilöstön välillä on heikentynyt.”

Voivatko yliopistot siis nyt paremmin vai huonommin kuin ennen?

”Yliopistot voivat paremmin, yliopistoyhteisöt huonommin.”

Eikö se ole aika huolestuttavaa?

”On.”


Yliopistolain tarkoitus oli tehdä yliopistoista ketterämpiä, jotta ne pystyisivät vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman vaatimuksiin.

Yliopistot irrotettiin valtiosta tekemällä niistä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöyliopistoja. Virkasuhteet muutettiin työsuhteiksi. Yliopistojen autonomiaa lisättiin.

Yliopistot saavat nykyisin hyvin vapaasti päättää, miten ne saamansa rahoituksen käyttävät. Tai tavallaan saavat.

Talouspolitiikan arviointineuvoston alkuvuodesta ilmestyneessä raportissa Allan Seuri ja Hannu Vartiainen toteavat, että kansainvälisesti vertaillen suomalainen yliopistolaitos on hyvin autonominen, mutta sen rahoitus on poikkeuksellisen tiukasti sidottu tuotosindikaattoreihin. Mitä enemmän yliopisto tuottaa tutkintoja ja tieteellisiä julkaisuja, sitä isomman siivun se voi saada rahoituspotista.

Kriitikkojen mukaan yliopistojen keskinäinen kilpailu ja tiukka tulosohjaus tekevät yliopistoista tutkintotehtaita.

Ja kuten tehdasta yliopistoakin johdetaan nykyisin ylhäältä alaspäin. Yliopistojen hallitusten ja rehtorien valta on kasvanut, professoreiden ja muun henkilöstön vähentynyt.

Yliopistoyhteisö ei pääse enää entiseen tapaan osallistumaan päätöksentekoon.

Marraskuussa uuden Tampereen yli­opiston uusi johto toi kampuksille konsultteja luomaan yhteishenkeä. Tampereen yliopiston tutkija Jussi Jalonen kertoi blogissaan, miten konsultit jakoivat yliopistoväkeä pienryhmiin, joille annettiin leikkisiä nimiä, kuten ”leopardit”, ”karhut” ja ”kotkat”.

Tuleva rehtori Mari Walls perusteli asiaa henkilöstölle lähettämässään yleisviestissä:

Tavoitteena on tunnistaa niitä arjen asioita, joita uudistamalla ja uudelleen ajattelemalla saisimme aikaan Wau!-kokemuksia. Opiskelijan Wau! Opettajan Wau! Tutkijan Wau! Esimiehen Wau! Yhteistyökumppanin Wau!

Liisa Laakson mukaan yliopiston keskeisin tehtävä on turvata tieteen vapaus.

”Yliopiston tehtävä on pitää huolta eettisistä periaatteista sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Mikään muu taho kuin yliopisto itse ei voi suojella tutkimuksen vapautta. Vapaus on tieteen edistymisen ja sille perustuvan opetuksen edellytys.”

Laakso siirtyy vuodenvaihteessa tutkijaksi Ruotsiin Uppsalan yliopiston kyljessä toimivaan Afrikka-instituuttiin.

Hän aikoo jatkaa työskentelyä samojen teemojen parissa, joita hän tutki ennen kuin siirtyi yliopiston hallintohommiin: Afrikan demokratisoitumista ja sen tukemista. Nyt tutkimuskohteena on politiikan tutkimuksen rooli Afrikan maiden poliittisissa muutoksissa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    2. 2

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    3. 3

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    4. 4

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    5. 5

      Entisen puhemiehen loikka varmisti, että soten takana on enää niukin mahdollinen enemmistö – mutta se ei ole enää edes suurin ongelma

    6. 6

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään

      Tilaajille
    7. 7

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    8. 8

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    9. 9

      Kevin-Prince Boateng teki sokkisiirron Italian Seria A:n keskikastin Sassuolosta La Ligan huipulle FC Barcelonaan

    10. 10

      Heistä piti tulla super­tähtiä, mutta toisin kävi – Kolme suomalaista ykkös­kierroksen NHL-varausta kertoo HS:lle, miksi ura ei auennutkaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    2. 2

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    3. 3

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    4. 4

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    5. 5

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    6. 6

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    7. 7

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    8. 8

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    9. 9

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    10. 10

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    9. 9

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Kevin-Prince Boateng teki sokkisiirron Italian Seria A:n keskikastin Sassuolosta La Ligan huipulle FC Barcelonaan
    3. Bullsin Lauri Markkanen teki 13 pistettä NBA:n itäisen konferenssin jumbojoukkueiden taistossa – varaustilaisuuden täkyt houkuttelevat joukkueita umpisurkeuteen
    4. Tunti sitten
    5. Neftehimik löi Jokerit ilman maalihai Puustista, joka oli sairastunut – Jokerit kärsi jäähyistä
    6. Kalifornialainen senaattori Kamala Harris pyrkii demokraattien presidenttiehdokkaaksi
    7. Venäjä: Ainakin neljäntoista uskotaan kuolleen tulipalossa Kertšinsalmessa – kahden laivan epäillään syttyneen tuleen polttoainetta siirrettäessä
    8. 2 tuntia sitten
    9. Pääministeri Theresa May pitää yhä kiinni äkkieron pelotteesta: ”Jos haluaa rajata äkkieron pois, alahuoneen tulee äänestää brexit-sopimuksen puolesta”
    10. Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään Tilaajille
    11. Ulosteensiirto parantaa antibioottiripulin tehokkaasti, mutta toimisiko se myös Alzheimerin taudin hoidossa? Tutkijat toivovat, että ”superulosteella” voisi hoitaa vaikeitakin sairauksia
    12. WHO listasi maailmanlaajuiset terveysuhat: Rokotevastaisuus nousi listalle ensi kertaa hiv:n ja ebolan rinnalle
    13. Yritystuet saivat jälleen lujan puolustajan, nyt vientialoista Tilaajille
    14. Näytä lisää